Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille? - Coggle Diagram
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille?
vapauden aika eli säätyvalta 1719-1772
Itsevaltiuus pois tilalta (1719-24) tuli radikaalit parlamentaariset peruslait Valta siirtyi
valtaneuvostolle
Valtiopäivät kokoontuivat kolmen vuoden välein. Ja niiden väliaikojen aikaan valta siirtyi virkamiehille ja valtaneuvostolle.
Valtaneuvosten piti nauttia valtiopäivien luottamusta
Kuninkaan rooli oli vähäinen
Lainsäädäntovalta oli kaikille 4 säädylle yhteisesti, joka oli jo edistystä.
Suomalaisista pääsei 44% valitsemaan edustajia valtiopäiville
Edustajat
Talonpojilla
, jotka olivat kansan enemmistö. Heillä oli kuitenin lukumääräänsä nähden vähän vaikutusvaltaa säätyvaltiopäivillä
Matkat oli kalliita, aateliset olivat velvoitettuja korvaamaan matkat, mutta oleskelu Tukholmassa oli kallista, eikä suomalaiset osannu ruotsia.
Suomi kiintiö 346, mutta vain 250 (suomi 15%)
Papisto
heillä oli 50. Ja tulivat eri piispakunnista
Kuninkaalla
oli kaksi ääntä, ja jos tuli tasapeli niin kuninkaan ääni ratkaisi tilanteen.
Porvaristo
aluksi 1730 edustajia oli vain 80-90 ja sitten 1750 oli jo 120 edustajaa
Aatelisto
heillä oli eniten edustajia eli 1200. Suomesta oli 1720 50 ja 1770 150 eli kolminkertaistui
Kustaa III suosi alempia säätyjä ja aloitti niitä suosivia uudistuksia aateliston kustannuksilla. Hän paransi kansan oloja.
Kuningas säädätti 1772 hallitus muodon jossa kuninkaan ja valtiopäivien välinen jako oli
Suomen uudistaminen/kehittäminen
Mitkä asiat johtivat tähän?
Suurvalta-ajan ja isovihan jälekeen Pohjoiseen levisi Keski-Euroopan valistus: jossa painovapausasetus ja talouden liberalisointi
Suuri-pohjolan sota oli jättänyt Ruotsin talouksen huonoon tilaan. Ruotsilla oli nimittäin hyvä talous ennen sotaa, mutta se ei säilynyt.
Ruotsilla oli lisäksi myös vähentynyt väestö ja paljon tyhjää ja heikkoja alueita.
Näin ollen valtiovalta halusi alkaa edistämään kaupunkielinkeinoja ja varsinkin suomessa. Kaiken jälkeen eri kaupungit tarvitsivat korjausta.
Näin ollen alettiin porvariston, tehtailijoiden ja ruukinpatruunojen elinkeinoja tukemaan.
Mitä uudistuksia?
Chydeninustuksen kritisoimaan
elinkeinopolitiikkaan
tuli kehitys
Ongelmat vanhassa järjestelyssä:
työpakko oli vaikeuttava, koska silloin se esti palkoliset avioliitot, koska ei tiedetty missä seuraava työpaikka olisi. Huonoa oli myös työnantajalle, koska tiedettiin palkollinen saattoi vaihtaa 1v päästä paikkaa ja näin oli epävakaa tilanne.
Uudistus
1700-luvun puolivälissä elinkeinooolitiikkaa helpotettiin ja porvarioikeksia oli helpompi saada.
Alettiin tukemaan yrityksiä
Suomeen alettiin myöntämään yrityslupia: lasitehtaille, tekstiili-, tupakka ja sokerimanufaktuureille
Manufaktuuri
on käsiteollisuuslaitos.
Kauppapakko
1765-1766 usealle kaupungille alettiin myöntämään tapulikaupunkejen oikeudet.
Eli Joka siis mahdollisti sen että he saivat viedä tuotteita meritse ja ottaa vastaan ulkomaalaisia laivoja.
Talonpojille oikeus kuljettaa tavaroita niihin paikkoihin joihin halusivat.
Suomeen alettiin tuomaan erilaisia rihkamatavaroita ja yleistuotteita (kahvi, viini ja hienoja kankaita.)
Sensuuria lievennettiin 1766 Chydeniuksen anisiosta.
Painovapausasetus
mahdollisti sen että oli vapaa keskustelu poliittisesti. (Tämä ei koskenut hengellistä kirjallisuutta siihen koski vielä ennakkosensuuri:)
Tiedonvälitys kehittyi ja suomeen perustettiin ensimmäinen sanomalehti
Åbo Tidningar (1771)
Nyt lehtiä pystyi kaikki säätyläiset lukemaan.
Lehdessä oli maatalousuudistuksiin liittyviä juttuja, Turun kaupunkiin liittyviä, sää tietoja ja tilastoaineistoja. Tiedot tulivat eripuolilta suomea --> tämä sivisti kansaa.
Vaikutuksia eri säädyille
Talonpojat
Talonpojille oikeus kuljettaa tavaroita niihin paikkoihin joihin halusivat.Näin ollen esim. Pohjanmaan talonpojat veivät tervalastinsa suoraan ulkomaille,. Tekivät sopimuksia hollantilaisten ja brittiläisten kauppiaiden kanssa. Tärkeimpiä tervakaupunkeja oli Kokkola ja myöhemmin Oulu. Tämä lisäsi puulaivateollisuutta.
Perustivat sahan. Koska sahatavara oli tärkeä vientituote.
Varsinkin talonpoikia kannustettiin verovapauksien avulla raivaamaan yhteismaitaja soita pelloiksi.
Isojako ja suhtautuivat pääosin positiivisesti siihen. He hyötyivät siitä, että yhteismetsistä tuli yksityisiö. Talonpojilla oli melkein puolet suomen metsistä
Taloudellinen asema parani 1700-luvulla. Verot eivät ollet nouseet ja hyvä ilmasto --> sadot paranenivat
Talonpoikien oikeksia parannettiin, mutta oli vielä velvollisuuksia esim. ruotuslaitoksen ylläpito.
Porvaristo
Kätilöt
olivat yleensä porvarinaisia. Jotta oli pätevä piti mennä opiskelemaan tukholmaan kokeneiden kätiöiden kanssa.
Porvariston elämäntapa alkoi olemaan lähellä aateliston elämäntyyliä.
Ruotsinkielen puhuminen lisääntyi kotioloissa.
Elintaso alkoi nousta eli riitti asiakkaita.
Naisilla ei ollit virallista asiaa porvarisäätyyn --> porvarioikeuksien hakijan kuului olla mies.
Aatelisto
Rangaistukset kehittyivät. ja aatelisäätyvangit sijoitettiin parhaisiin vankiloihin, joihin saatettiin ottaa koko perhe.
Aateliston virkoihin alettiin laittamaan tilalle aatelittomia
Naimakauppoja --> liittoja aatelissukujen välillä
Eri säätyjen asuinolot menivät säätyjenmukaan. Aatelistolla hienot muodikkaat kodit.
Muut säädyt ottivat mallia kun he ns. "muovasivat" lapsistaan täydellisiä naimakauppaan eri taidoilla ja kielillä
Kirkoittivat paljon kirjeitä kavereilleen ja sukulaisilleen
Pyrkivät vieläkin erottuman muista -- ulkomaille opiskelemaan ja nähtävyyksiä kattomaan.
Aateliston merkitys väheni.
Papisto
Toimivat hyvä eri yhteisöjen tiedon välittäjinä. He mm. kertoivat tärkeät asiat saarnatuolista.
Tarjosivat esim. lukusalejen avulla kirjoja ja lehtiä kylän ihmisille luettavaksi. Sinne myös tilattiin ulkomaalaisia lehtiä
Anders Lizelius
ensimmäinen suomenkieliselle väestölle suunnattu lehti
Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Pappioloihin perustettiin eri seutujen ensimmäisiä hyötypuutarhoja joissa oli yrttejä, hedelmiä ja marjoja. (pappejen vaimojen ansiota.) Pappejen saarnoissa oli jotain maanvilejystä ja tämä on saanut seurakuntalaiset innostumaan maanviljelystä ja näin seyleistyi ja levisi seudulla.
Väestönlaskeminen, rokotuksien edistäminen, kätilöt ja huolehtivat viljavarastoista.
Säätyvaltipäiville puolueet
Ruotsiin syntyi 2 puoluetta 1730
Myssyt
Suurvalta-aseman ja Venäjällemenetettyjen alueiden palauttaminen.
Hyvät suhteet Ranskaan
Eniten kannattjia aatelistossa ja porvaristossa
talous ongelmia (ruotsiin talos kaaokseen.) 1768 (kuningas lakkoon.)
Hatut
Varovainen ulkopolitiikka
Hyvät suhteet venäjään ja englantiin
Eniten kannattajia papistossa ja talonpojissa
Hatut vallassa 1757 Pommerin sotaan asti.
Vuodesta 1738 kiinteä asema ja puolueet kilpailivat vallasta
Hattujen sota ja pikkuviha 1741-43
Er maat painostivat ja lahoivat hattuja ja myssyjä tekemään toisin kuin he muuten olisivat tehneet --> sotaan venäjää vastaan.
Tämän surauksena syntyi huoli Ruotsissa suomen suhteen ja alkoi suomen kehitysohjema 1746-47
suomen linnoittuminen suomenlinna (politikot syyttivät itseään siinä että suomen puolustus oli laiminlyöty → puuttu merkittävät linnoitukset.) ranska tuki. ei ikinä valmistunut. Merilinnotus.
3v. verovapaus
Suomen erityisasema ja tarpeet (sotilas, puolustus, talollisesti.)
Merkittäviä vaikuttajia
Anders Chydeninusta (1729-1803)
Hän oli kokkolan kirkkoherra, valistusajattelija,politiikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein henkilö. Nähdään myös taloustieteen isänä.
Hän ajoi elinkeinovapauksia
Hän puollusti myös sanavapautta ja uskonnonvapautta ja työväen oikeuksia eli vastusti säätyjen etuoikeuksia -> joka herätti kiukkuisuutta osassa säädyissä.
Hän halusi tuoda talouteen terveen tasapainon, tekemällä vapaan kilpailun. Koska oli kauppakielto joka hyödytti aatelisia ja tukholman porvareita ja ruukinpatruunoita.
Hyödynajan tunnusmaisia ilmiöitä
Tähänaikaan oli sellainen meno että ihannointiin luontoa, monipuolista ravintoa ja ulkoilmaelämää
Puutarhoja ja erilaisia kasveja alettiin kasvattamaan ja tutkimaan ominaisuuksia --> lääkkenä?
Pehr Kalm
oli Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori. Kalm halusi vaurastuttaa Suomea luonnontieteellisillä sovelluksillaan.
Lukeminen yleistyi.
Matkakertomukset - joihin sisältyi luonnon ihailu.
Maatalous uudistui
SUot pelloiksi
Isojako
asumus muutettiin eli oli talo ja sen lähellään pelto. Nähtiin tärkeänä asiana. 1700-luvulla luovuttuttiin eri rajoituksista, kuten kruunun/valtion omistamista tiloista tehtiin perintötiloja → periytyy vanhemmalla pojalle.
vero vapauksia uudis tiloille → asutuksen levitys.
1752-luvulla 82% maanviljelyksestä elanto → väkiluku kasvoi. Haluttiin kehittää maataloutta, syntyi maanlaajuinen ajattelu maatalouden roolista, kun se oli ennen ollut vähempi. Kasveja tehokkaammin.
Väestölaskenta. SUomessa tällöin 400 tuhatta asukasta.
1756 valtipäivillä päätettiin, että jokaiseen lääniin pitää saada yliopisto koulutettu piirilääkäri. Lääketieteestä alettiin tietämään enemmän.
Kruunu halusi pitää verot jotta se ylläpitäisi yhteiskunnassa olevat sosiaaliset erot. Huomattavissa esim. ettei olisi pönkköhameita kun vain niillä joilla oikeasti oli rahaa.
Ranskalainen ajattelu
Pähkinänkuoressa hyödynaika oli kun 1700-luvun valistus jossa korostettiin järkiperäistä ajattelua ja tieteellisiä menetelmiä omaksuttiin Ruotsissa ja huomattiin sen taloudelluset hyödyt --> nimi hyödyn aikakausi
