Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomalainen musiikkikulttuuri - Coggle Diagram
Suomalainen musiikkikulttuuri
Kansanmusiikki
Laulurunous
Kalevalamittaisia muinaisrunoja. Ominaispiirteenä viisi-iskuinen. Tunnetut runonlaulajat ovat Itä-Karjalasta.
Itkuvirret
Karjalaisiin seremonioihin liittyvä herkkä laulurunouden laji. Itkijät eli laulajat olivat kypsiä naisia jotka olivat saaneet iän myötä oikean laulutekniikan. Esitystarkoitus on ollut yksilön henkisten purkausten kuvaaminen ja läheisten kohdistuneitten, tunnetilojen nostattaminen.
Laulusävelmät
Lyyrisiä ja loppusointuun riimitettyjä laulelmia. 1800-luvulla Suomen länsiosisa yleistä. Laulelmissa kuvattiin luontoa, mielentiloja ja tunnelmia.
Hengellinen kansanmusiikki
Pohjautuu pitkälti kirkkokoraaleihin. Suomalainen kansanmusiikki sai vaikutteita liturgisista sävelmistä.
Kansanomainen soitinmusiikki
Kansanmusiikissa käytetyt soittimet lajitellaan vanhoihin kansallisiin soittimiin, joita ovat kantele ja erilaisen paimenten soittimet, sekä muualta lainattuihin joita on esim. jouhikko, viulu, klarinetti ja haitari
Pelimannimusiikki. Viulua soittavat kansanmuusikot nimetään pelimanneiksi. Taitavimpia soittajia tuli suomen länsiosista.
Nyky kansanmusiikki
Säveltäjät yhdistävät kansanmusiikin piirteitä muiden genrejen kanssa.
Rock
Suomalaiset ovat tehneet rokkia 1950-luvulla, mutta tunnetut edustajat aloittivat vasta 70-luvulla.
Alussa suomalaisten artistien kappaleet olivat usein käännöskappaleita suurimmista ulkomaisista hiteistä.
Monet suomirockin tunnetuimmista ovat säveltäneet ja sanoittaneet kappaleensa itse, kuten Juice Leskinen ja Leevi and the Leavings
Rockin ajateltiin villitsevän nuoria ja olevan ohimenevä muotivillitys.
Suomirockiin oli tyypillistä hakea vaikutuksia punkista.
Ennen suomirockia kutsuttiin härmärokiksi
Läpimurtona 70-80-luvulla suosituimpia yhtyeitä olivat muun muassa Eppu normaali, Leevi and the Leavings, Popeda, Dingo ja Yö.
Kansainvälisen läpimurron suomirockin osalta tekivätkin HIM ja Nightwish.
Metalli
Jopa kahdeksankymmentä prosenttia Suomen musiikkiviennistä arvioidaan olevan metallimusiikkia.
Suomessa 90-luvulla metallimusiikin taitajia alkoi tulemaan paljon. Tämän jälkeen suosio eskaloitui.
Suomalaista melankoliaa ja kansallis tarinoita on hyödynnetty markkinoinnissa. Suomalaiset tarinat iskevät yleisöön ja niitä käytetään ulkomailla markkinointikeinona.
Metallimusiikki on 1960-80 -luvuilla syntynyt, rock-musiikkia raskaampi ja nopeatempoisempi musiikkilaji. Metallimusiikki kehittyi blues- ja rock-muusikkojen keskuudessa
Jotkin genret hyödyntävät myös kitaran, basson, rumpujen ja perinteisten soittimien lisäksi, orkesteri- ja kansanmusiikkisoittimia.
Metallimusiikki jakautuu kymmeniin eri genreihin, joiden suosio ja koko vaihtelevat suurista pieniin, ja jokaisella on oma vannoutunut kuuntelijakuntansa ja omat tunnuspiirteensä.
Pop
Suomessa on ollut popmusiikkia oikeastaan niin kauan, kuin popmusiikki on ollut olemassa.
1960-luvulla pop musiikkin suosio räjähti käsiin. Beatleksen suosio näkyi suuresti Suomessa.
Suomalainen pop musiikki on saanut negatiivisen musiikin leiman sillä muualla pop musiikki on yleensä iloista toisin kuin Suomessa.
1970-luvulla Suomalaiset artistit alkoivat todella nousemaan suosiossa. Popmusiikkia alettiin kutsumaan yleisesti iskelmäksi ja sille tuli poppiin eroavia piirteitä. Syksyn sävel oli sen ajan suosituimpia televisio-ohjelmia ja miljoonat suomalaiset katsoivat innoissaan kuka on Suomen paras laulaja.
90-luvulla iskelmä oli suosiossa, mutta suomipopin suosio hiipui. Ulkomaalainen musiikki valloitti radiot.
2010-luvulla suomipop on alkanut taas nousta jaloilleen.
Kansa alkoi hullaantua tuolloisista iskelmä- ja Suomipop-artisteista, kuten Hectorista, Vesa-Matti Loirista ja Dingosta.
1980-luvulla Hanoi Rocks oli yksi harvoista ulkomailla menestyvistä suomalaisyhtyeistä ja niistä ehdottomasti parhaiten menestyvä.
Tänä päivänä Suomesta löytyy laaja kattaus erilaisia ja persoonallisia artisteja, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta popmusiikista.
Taidemusiikki
Renessanssi ja Barokki. Musiikkitoimintaa kouluissa ja Turun akatemian juhlissa musiikkiesityksiä.
Klassismi. Suomessa esitettiin Haydnin ja Beethovenin musiikkia. Erik Tulindbergia pidettiin ensimmäisenä suomalaisen säveltäjänä.
Keskiajka. Ilmestyi Pia Cantiones kokoelma lauluja joista osa arvellaan olevan peräisin Suomesta
Frederik Pacius toi toi keskieurooppalaisen romantiikan Suomeen vuonna1835.
Helsingin musiikkiopisto ja nykyinen Sibelius akatemia perustettiin 1882.
1911 perustettiin Kotimainen Ooppera.
1863 Jyväskylään perustettiin kansakouluopettajien seminaari
Kuoromusiikilla rakennettiin suomalaisuutta 1800-luvulta lähtien.
Jean Sibeliusksen musiikki oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Hän on kansainvälisesti esitetyin suomalainen säveltäjä ja tottakai kansainvälisesti tunnettu.
Rap
Hiphopin Suomeen saapumisen vaikuttimena olivat graffitikulttuuri ja taivaskanavat 80-luvulla.
1980-luvun puolivälistä lähtien järjestettiin Helsingissä breakdance- ja hiphopjuhlia
80-luvulla Varsinainen suomenkielinen räpmusiikki herätti ensimmäisen kerran huomiota. sanoituksissa oli runsaasti amerikkalaisilta esikuvilta suomennettuja riimejä.
Ensimmäinen suuri suomiräpmenestys oli hyvinkääläinen Raptori. Yhtyeen tyyliin kuului yhdistää aggressiivinen räppääminen ja humoristiset sanoitukset
Joidenkin mielestä tuolloin pinnalle noussut tanssipoppia muistuttanut huumorirap vei uskottavuuden vakavammalta räpmusiikilta ja jopa tuhosi Suomen räpskenen
2000-luvun taitteessa suomalaista rapmusiikkia alkoi näkymään taas myyntilistoilla. asenne oli lähempänä yhdysvaltalaisia esikuvia.
Mariska nousi pinnalle yhtenä ensimmäisistä suomalaisista naisrappareista vuonna 2002.
2000-luvun loppupuolella monet suomalaiset rap-artistit julkaisevat musiikkiaan omakustanteina tai pienten itsenäisten levy-yhtiöiden kautta.
Jyväskylä niitti mainetta yhtenä tuotteliaimmista ja laadukkaimmista räp-keskittymistä 2010.
Suomessa on myös järjestetty rapin sm kilpailuja.