Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
**Ruotsin suurvalta-aika ja sen merkitys Suomen säädyille - Coggle Diagram
**Ruotsin suurvalta-aika ja sen merkitys Suomen säädyille
Miten ruotsin valta näkyy suomen kulttuurissa vielä tänä päivänä?
Paljon suomen-ruotsalaisia
Suomalainen ja ruotsalainen kulttuuri on vähän sekoittunut.
Suomi on kaksi kielinen maa, täällä puhutaan suomea ja ruotsia.
Kouluissa opetetaan pakollista ruotsinkieltä.
Liikenne opasteet ja opasteet ovat Suomeksi ja Ruotsiksi.
Helsinki on vieläkin olemassa ja siitä on nyt tehy pääkaupunki.
Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550.
Mitä suurvalta meinasi itse suomelle
Kaupankäynti
Ruotsi halusi olla hallinnassa ulkomaankauppaan. Eli ruotsi valvoi sitä kuka kävi kauppaa, millä ja missä.. Tämän tarkoituksena oli lisätä vientiä ja vähentää tuontia
Tapulikaupungit (Turku, Viipuri ja Helsinki)
Rannikon tapulikaupungeissa oli oikeus ulkomaankauppaan, mutta kaupat tehtiin tukholman kautta
Maakaupungeissa
sisäinen kauppa ja tuotteiden välittäminen tapulikaunkeihin
Tärkeimmät vientituotteet
Terva
, koska tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600 ja 1700 luvuilla. Varsinkin pohjanmaalla
Rauta
varsinkin rautaruukit. (oli myös kuitenkin huonoa rautaa josta sitten tehtiin jokapäiväisiä tavaroita kun taas hyvästä tehtiin aseita.)
Kupari
kupari oli merkittävä vientituote Ruotsille. Sitä louhittiin ja sitten myytiin eurooppaan.
Laivantakennus aloitettiin suomessa
Kaupungit
Kaupunkeja perustettiin. Jotta valtio voisi verottaa ja saada sitä kautta rahaa, mutta myös kehittämään.
Verovirta valtiolle
Tullit ja verot
kun tultiin ostamaan tai myymään kaupunkiin niin piti maksaa rajoilla tulli ja kaikki kaupankäynti oli kiellettyä kaupunkien ulkopuolella.
Maatalous
Maatalous ei kuitenkaan oikein kehittynyt koska koko yhteiskuntaa luotiin ja modernisointiin. Maatalous siis tavallaan unohdettiin.
Väestöstä kuitenkin 90% eli maataloudesta ja tämä oli ankaraa aikaa
Maatalous pysähty myös koska alkoi tulla
työvoimapula
, joka johtui armeijasta ja myös toistuvusta katovuosista. Tämä johti uudisasutukseen (ruotsiin ja amerikkaan asti.)
Vaikeiden aikojen aikana (1690-luvulla) 25-30% suomalaisista kuoli nälkään ja huonon ilmaston takia
Kirkko
Suomeen tuli kirkko ja alettiin rakentamaan kirkkoja
Kirkko jakautui kuitenkin itäiseen ja läntiseen kirkkoon
Kirkkolaki tuli 1686.
Kirkko oli loppujen lopuksi vastuussa kouluista --> Akatemia, lukio ja trivaali koulut
Kehitystä näkyi: Kirkossa käynti oli joka sunnuntai , penkkijärjestys (miehet oikealla naiset vasemmalla) , avioliitto ja julkinen virka
Saamelaisia alettiin pakkokäännyttämään, koska haluttiin hävittää suomalaisten vanha usko luontoon
Uskonpuhdistus tapahtui ruotsissa 1600-luvulla. Tämä johti siihen,että jokaisen pitää omaksua kristinuskon pääkohdat ja näin lukutaito levisi kansan keskuudessa.
Noitavainot
oli 2000 syytettyä
Koulutus
Suurvalta
panosti koulutukseen
Kuningas yritti irroittaa koulut kirkosta (mutta se kuitenkin lopuski jäi kirkolle.)
Suomeen tuli 21 trvaalikoulua -> sen jälkeen mentiin kymnaasiin tai yliopistoon
Turun akatemia
1640 oli suomen ensimmäinen yliopisto
Entä miten suurvalta vaikutti eri säädyissä?
Papisto
Uusia akatemioita ja kouluja
Suomessa kirkon toimia järjesti
Isak Rothovius
Suomeen tuli saarnat ja saarnastuolit
Kirkkolaki 1686
Penkki järjestys
Porvaristo
Uusia kauppakaupunkeja ja mahdollisuuksia. Ruotsi halusi kuitenkin veroittaa porvaristoa voimakkaasti.
Tuli uusia kaupunkeja jotta saataisiin veroja = rahaa
Puuta, tervaa, kupari ja rauta jotka olivat vientituotteita
Tapulikaupungit + maakaupungit
aatelisto
Palveli kuningasta ja vapautettiin ratsupalveluksesat
Aatelisten valta kasvoi ja heille tuli verovapaus
Läänityksiä, mutta 1680 iso reduktio sitten lopetti nämä läänitykset
Kuningas kuitenkin tarvitsi vieläkin aatelisten palveluksia
Talonpojat
Huonoa kohtelua joka johti siihen että talonpojat alkoivat kapinoimaan.
Talonpojilla oli todella kovat olosuhteet koska heillä oli pakko sotilastoimet ja myös katovuodet
Talonpojilla oli korkea verotus
Pienijääkausi --> 1750 huononti ruuan saantia ja oli nälänhätä 1695-97
Pietari Brahe
Oli määrätty toimimaan suomen kenraalikuvernöörinä. Hänen tehtävänä oli paranta suomen oloja. Hän teki huomion että suomesta puutti virkamiehiä ja pappeja
Hän päätti mm. perustaa
Turkuun kuninkaallisen akatemian.
Koska suomalaiset olivat kouluttamatonta väkeä. Tämä oli suomen ensimmäinen yliopisto
Kuninkaallinen postilaitos
Postireittejä tehtiin. Talonpojat oli ne jotka toimittivat postin. Se toimi rangaistuksena
Kaupunkien kehittyminen
Muodosti selvät tapulikaupungit, oikeus ulkomaan kauppaan ja maakaupungit
Uusia kaupunkkeja kuten: Raahe, Pietarsaari, Kristiinankaupnki
Sai kunnian asioista jotka oltiin jo aloitettu kauan sitten ennen häntä -->
kreivin aikaan
Miten ruotsi nousi suurvalta asemaan
Heikot ja riitaiset naapurit
Ruotsi laajeni 1500-luvun puolivälistä eteenpäin tasaiseen tahtiin. Ja kaikki ruotsin lähimmät maat olivat tuolloin heikkoja.
Venäjä oli hajanainen ja saksassa oli 1600-luvulla alkanut uskonsota (joka kesti lopppujenlopuksi 30v)
Ruotsissa todella laajentumishaluinen politiikka
Hyvä armeija
Ruotsin armeija tarvitsi suomea tuki ja huolto alueeksi
Suomi tuotti siis sotilaita ruotsille talonpoikasarmeijalla. Tästä pystyi vaan pääsemään pois jos maksoi jonkun muun itsensä tilalle
Kuningas Kustaa II Aadolf oli taitava ja 1600-luvun alussa uudisti armeijaa ja samalla vahvisti ruotsin asemaa.
Kustaa II Adolf
Sekaantui 30-vuotiseen sotaan
Jossa hän myös kuoli vuonna 1632
Kustaa II:n ansiosta sanotaan, että ruotsi nousi suurvallan arvoon
Hyväksyi valtionpäiväjärjestelyt jonka seurauksena hallitsijan valta pieneni
Uudistukset
Keskushallinto
Syntyi ns. moderni hallintojärjestelmä joka on myös pohjana nykyiselle hallintojärjestelmälle
Valta jaettiin eri toimijoille
Ruotsi ja Suomi jaettiin lääneihin ja kihlakuntiin
Armeija
Kustaa II vahvisti Ruotsin armeijaa entisestään
Hän oli perehtynyt hyvinsotataktiikkaan ja kehitti eri aselajien yhteistoimintaa
Valtionpäiväjärjestelmä
Tarkoitti siis simppelisti sitä, että hallistija hallitsi yhdessä valtioneuvoston ja säätyvaltiopäivien kanssa.
Hallitsija teki kuitenkin päätökset
Kun Kustaa II Aadolf kyväksyi valtansa rajoittamisen
Oli säännöllisesti 1660 eli joka kolmas vuosi.
Ketä osallistu?
Aatelisto: suvun päämies, Papistosta: piispat (1 pappi/kihlakunta, porvaristo: 1-3 edustajaa/kaupunki ja talonpojat: 1-2 edustajaa/kihlakunta
Säädyt saivat vaikuttaa niitä koskeviin asioihin
Suomen säädyt ja aatelisto nousivat merkittäviin virkoihin.
