Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku - Coggle Diagram

- - - - Kesäkuussa 1630 Gustav Aadolf nousi Saksan maihin joukkojen kanssa
        
        Valtasi koko kommerin vuodessa
      - Hänestä tuli itämeren herra ja hän unelmoi rauhasta
    - - Ruotsalaisia joukkoja tuli johtamaan valtakunnan kanssyyri Aksel Okselkärna.
- - - - talonpoika oli vastuussa postin kuljetuksesta
    - - Brahe on perustanut Suomeen Raahen, Pietarisaaren ja Kristiinakaupungin.
      - Tapulikaupungit ja maakaupungit
  - - - monet maksoi itsensä tästä pois, ettei tarvinnut mennä sotilaaksi
      - paettiin metsiin
    - - erillaisia veroja keksittiin kokoajan lisään
      - verojen keräämistä tehostettiin
      - Verot kerätiin tähä aikaan luonnontuotteina esim. viljana, kalana tai jopa voina
      - Vuodit keräsivät veroja omavaltaisesti
      - Rahasta oli pulaa
    - - Ilmasto kylmeni
        
        Toistuvia katovuosia
        
        työn pula
      - armeeja pystyi liikkumaan nopeammin ja vappaammin
  - - - maan pitää olla omanvarainen ja vienti suosittiin ja tuonti minimissä
      - itsevaltaiset monarkit kontrolloi minkälaista tuotantoa saa tuottaa ja missä
      - kuka kävi kauppaa, missä, milloin ja millä
    - - rannikon tapulikaupungeilla oli oikeus ulkomaankauppaan
      - Turku, Viipuri ja Helsinki oli tapulikaupunkeja
      - Maakaupungeissa sai tehdä sisäistäkauppaa ja tuotteita vietiin täältä tapulikaupunkeihin
      - Kauppaa käytiin Tukholman kautta
    - - Terva
        
        Iso- Britania
        
        Saimaa oli tärkeä tuottaja
      - Rauta
        
        rautaruukkeja
      - Kupari
        
        louhittiin
        
        myytiin paljon eurooppaan
    - - valtio halusi verottaa
      - kauppa
      - maalla kaupankäyti ei ollut laillista niin kauppa piti tapahtua kaupungissa
      - Ruotsi tarvi varoja
  - - - työvoimapula
  - - - Piti antaa lukutaito opetus, jotta kaikki osaisi lukea raamattua
      - Avioliitto
      - Julkinen virka
    - - Kirkkoihin tuli penkit
      - Istuttiin säätyjen mukaan ja naiset ja miehet erilleen
        
        miehet oikealla ja naiset vasemmalla
    - - n. 2000 ihmistä syytettiin noituudesta
      - jopa kuoleman tuomittiin
      - harvemmin miehiä luultiin noidiksi
  - - - Turun Akatemia
        
        Tieteellinen taso jäi pitkäksi aikaa vaatimattomaksi
    - - Tahto ei mennyt läpi ja opetus kuitenkin jäi kirkolle
    - - 21
      - Tärkein oppiaine oli latina ja kielet
      - Triviaalikoulun jälkeen mentiin kymnaasiin (lukio) tai yliopistoon
  - - - Valta kasvoi vielä enemmän
      - Läännitykset
      - Verovapaus
      - Kuningas tarvitsi aateliston palveluksia
      - Läännityksen lopetti iso reduktio vuonna 1680
    - - Saarna ja saarmastuolit
      - Kirkkokuri
      - Opetuksen jörjestäminen
      - Kinkerit
      - Akatemia, lukiot, trivaalit ja koulut
      - Kirkkolaki vuonna 1686
      - Penkkijärjestys
      - Saamelaisten pakkokäännyttäminen
    - - Kaupankäynnin verotuksen tehostaminen
      - Uusia kaupunkeja
      - Tapulikaupungit ja maakaupungit
      - Puu, terva, kupari ja rauta vientituotteina
    - - Rasitti katovuodet ja sodat
      - Korkea verotus
      - Läännitys
      - Nälänhätä vuosina 1695-97
      - Pieni jääkausi vuonna 1750 asti
      - Karjalatalous lisääntyi
      - Itä-Suomessa edelleen kaskiviljely
  - - - veronkantoa tehostettiin säädösillä
        
        Läänit ja maaherrat
        
        hallintokoneisto luotiin pohjoismaille
      - Suomen piti tuottaa veroja ja sotilas kruunulle
    - - kaikkien virkamiesten piti totella kenraalikuvenööriä
      - hallinnon ja veronkannon valvonta
      - Kreivi Per Brahe
- - - - tehokas ja ketterä
      - hyvät aseet
    - - nosti valtaa säädyille
  - - - tuli hänen kohtaloksi Saksassa 1632
      - Puolaa (Sigismundia) ja Venäjää vastaan hyökkäyssotia
        
        Lopuksi Saksassa katolisia vastaan
    - - Rakensi Axel Oxenstiernan kanssa keskushallinnon
  - - - Hallitsi kuninkaan kanssa
      - aatelisto palveli kuningasta ja pääsi pois ratsupalveluvelvollisuudesta
    - - säännöllisiä 1660 alkane
      - kokoontui joka kolmas vuos
    - - Aatelisto
        
        suvun päämies
      - Papisto
        
        piispat
        
        1 pappi per. kihlakunta
      - porvaristo
        
        1-3 edustajaa per. kaupunki
      - talonpoika
        
        1-2 edustajaa per.kihlakunta
  - - - valta jaettiin eri toimijoille
    - - maaherra
      - nimismiehet
  - - - Svean hovi-oikeus
      - Turun hovi-oikeus 1623
  - - - liprovistanttien armeeja
      - Katolisten armeeja
    - - jopa monia perheitä
      - suutareita
    - - sota kääntyi hetkeksi
      - myöhemmin ruotsi käy voitokkaasti sotaa muitten ruotsin kenraalien takia
    - - vaurastuu
  - - - Ruotsia hallitsi holhoojahallitus, kunnes täytti 18 (vuonna 1644)
    - - kääntyi katoliseksi
      - muutti roomaan
      - haudattiin pietarin kirkkoon
  - - - jää kesken sotien takia
      - sai tekosyyn syyttä holhoi hallitusta huonon talouden pidosta
    - - Kaarlen esimerkki tasitelukentällä käänsi taistelun
        
        kunnioitusta
      - ruotsi pulassa
    - - aatelistosta viedään läännitykset
        
        alueet valtion haltuun
        
        verotulot valtion kirstuun
        
        Kutsutaan suureksi reduktioksi
        
        vuonna 1680
    - - säädyt saa mennä
      - jumalan valitsema itsevaltias
        
        suvereniteettijulistus vuonna 1693
  - - - kunnes tuli ruotsin tappio ja säätyjen valta palasi
      - Itsevaltius loppui kun hän kuoli vuonna 1718
    - - Hän soti vuonna 1700-15 ilman, että kävi ruotsissa
- - - - Näitä ollaan myös kutsuttu nimellä supervalta (globaalisesti vaikuttavia suurvaltoja, jotka ovat mahtavampia).