Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Normatiivisen etiikan teoriat - Coggle Diagram
Normatiivisen etiikan teoriat
Hyve-etiikka
Käytännöllinen järki ja - viisaus=
Kultainen keskitie= Ei liiallisuutta eikä puutteellisuuttakaan.
Hyveitä on monenlaisia.
-
Vahvatahtoinen ihminen= pystyy vastustamaan kiusausta ja toimii järjen sanelemalla tavalla.
Heikkotahtoinen ihminen= Tietää mikä on oikein
Aristoteleen mukaan jokaisella teolla on jonkinlainen päämäärä eli telos, jota kohti tekijä automaattisesti pyrkii. Jotta jokin tai joku voisi olla hyvä sen pitää toteuttaa sitä varten tarkoitettua tehtävää.
Aristoteleen mukaan ihminen erottuu muista eläimistä juuri sen takia koska se on järjellinen ja sosiaalinen eläin.
Hyvää elämää =eudaimonia (=onnellisuus/kukoistus)
Hyve-etiikan ongelmia.
Ei anna selkeitä toimintaa ohjaavia sääntöjä.
Metaeettinen ongelma: Mistä tiedämme mitä on oikein ja väärin?
Ristiriitatilanteet.
Hyveelliseksi kehittyminen perustuu onneen.
Hyve-etiikka nojaa ihmisen olemiseen tekemisen sijasta, hänen hyvään luonteeseensa. Moraalisesti korkeatasoiset ratkaisut kumpuavat hyveellisestä luonteesta. Hyveet ovat suhteellisen pysyviä hankittuja luonteenpiirteitä. Ei välttämättä ole yksittäistä teoriaa monimutkaisille kysymyksille, Sen takia onkin ajateltu, että jos ihmiset olisivat hyveellisiä, he osaisivat luonteensa perusteella löytää tasapainoisen ratkaisun ongelmiin käytännön elämän vaihtuvissa tilanteissa.
Seurausetiikka
Klassinen utilitarismi
Utilitarismin ongelmat
Tekoutilitarismi
Sääntöutilitarismi
Aktin= tietoinen teko.
Altruismi
Omission = tarkoituksellisen tekemättä jättämisen teko
Liberaaliutilitarismi
Teleologinen etiikka. Seurausetiikan mukaan tulisi vain kiinnittää huomiota tekojen seurauksiin. Jos teosta seuraa ainoastaan hyvää tai hyvää enemmän kuinpahaa se on seurausetiikan mukaan oikein.
Hedonismi
Seurausetiikka eli konsekventialismi sanoo, että moraalinen velvollisuus on tehdä se teko, joka seurauksenaan tuottaa parhaan mahdollisen asiaintilan.
Velvollisuusetiikka deontologista etiikkaa.
Velvollisuusetiikassa keskitytään oikeuksien, velvollisuuksien tai muiden periaatteiden kuunnioittamisen näkökulmasta. Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimitaan oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamana.
Velvollisuusetiikassa painostetaan tekoja ja yksilöiden perusteluun niiden tekemisiin.
Kaiken tunnetuin velvollisuusetiikan puolustaja Immanuel Kant (1724-1804)
Kategorinen imperatiivi.
"Hyvä tahto"
Hypoteettiset imperatiivit.
Kantin mielestä kaikki ihmiset pyrkivät luonnostaan onnellisuuteen, eikä hänen mukaansa siinä ole mitään pahaa.
Velvollisuusetiikan ongelmat
Kritisoitu jäykkyydestä ja ehdottomista käskyistä
Ei huomio seurauksia..
Käytännöllisen järjen postulaatit.
Sielu on kuolematon
Jumala on olemassa
Tahto on vapaa
Oikeus- ja sopimusetiikka
Oikeus- ja sopimusetiikassa ajatellaan että henkilö on oikeutettu tai velvoitettu tekemään jotain.
John Locke (1632-1704)
Luonnollinen laki = Jumalan asettama laki, mikä vallitsi jo järjetäytynyttä yhteiskuntaa edeltäneessä luonnontilassa.
Yhteiskuntasopimus tarkoittaa filosofiassa teoriaa, jonka mukaan yhteiskuntajärjestys perustuu eräänlaiseen sopimukseen.
Kontraktualismi
Sopimusetiikan ongelmat.
Miten tulisi suhtautua olentoihin ja asioihin, jotka eivät pysty osallistumaan sopimusten laatimiseen.