Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1960-LUKU SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTANA - Coggle Diagram
1960-LUKU SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTANA
Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttivat aikuisiän
Suomalaista maalaisväestöä lähti siirtolaisiksi Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla
erityisesti Pohjois-Suomesta ja länsirannikolta
tavoitteena parempi elintaso
Ruotsissa tuolloin voimakas taloudellinen nousukausi
palkkojen nousu ja työvoimapula
läheinen sijainti hyödytti eikä kielitaitoa esim. tehdastyössä paljoa tarvinnut
hyödytti Suomea koska Suomessa kärsittiin työttömyydestä
myöhemmin, 70- ja 80-luvuilla kansantuotteessa teollisuuden ja palvelujen osuus nousi
Elintaso alkoi huomattavasti nousemaan sodan jälkeen
elinkeinorakenne muuttui
ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin, kun pientilat eivät enää elättäneet tarpeeksi hyvin
maanviljely tehostui mm. koneiden takia, eikä tarvittu enää niin paljon väestöä maaseudulla maanviljelemään
2/3 väestöstä asui maaseudulla
Suomi, jonka pääelinkeino oli ollut maatalous, muuttui yhtäkkiä moderniksi palveluyhteiskunnaksi
1/4 kokonaistuotannosta koostui maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen tuotteista
jo 1980-luvun lopulla Suomi kuului maailman vauraimpien maiden joukkoon
tämän jälkeen maaseudulla asui enää noin 1/3 väestöstä ja alkutuotannon osuus kokonaistuotannosta kutistui kymmeneen prosenttiin
Pientilojen määrä lisääntyi
ihmisille annettiin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi maata
koneistuminen kuitenkin haittasi tilojen elinvoimaisuutta
Ylituotanto, jonka lisääntynyt viljelyala, maatalouskoneet ja tehokkaat lannoitteet aiheuttivat
tuotteita myytiin ulkomaille halvalla
peltoja alettiin ”paketoida” eli valtio maksoi siitä, että maita jätettiin viljelemättä
Suomalaisten tulot kasvoivat
Betonilähiöt, kun ihmisiä muutti paljon kaupunkiin asumaan ahtaasti
Vapaa-ajan toiminta yleistyi
suomalaiset matkustivat ja lomailivat
työviikko lyheni 40-tuntiseksi ja loma-aikoja annettiin enemmän
lauantaikoulu- ja -työpäivät jäivät pois
kesämökkeily vetivät suomalaisia puoleensa
Vaurastuminen, kaupungistuminen ja sen mukaiset elämäntavat muodostivat Suomesta kulutusyhteiskuntaa
1961 Efta-sopimuksen ansiosta Suomen tuotteiden myynti länsimarkkinoille kasvoi
Lisäksi vientiteollisuus monipuolistui ja toi Suomeen varallisuutta, kun vapaakauppasopimus EEC:n kanssa 1973 solmittiin
Tasa-arvon asema alkoi korostumaan
naisten määrä yliopistoissa kasvoi
enemmän naisia pääsi osaksi työelämää kun päivähoitojärjestelmät kehitettiin
tasa-arvolaki 1978 kielsi syrjinnän
mahdollisuus rajoittaa lasten saantia ehkäisypillereiden ja aborttilain höllentämisen ansiosta
1990-luvulla raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin
korkeakouluja ympäri Suomea perustettiin, koska haluttiin kehittää alueellista tasa-arvoa
Suomesta hyvinvointivaltio
Varsinainen pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomesta rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla
Valtio otti yhä enemmän vastuuta kansalaistensa hyvinvoinnista
tulonsiirtoja lisättiin
koulutukseen panostettiin
terveydenhuoltoa kehitettiin
Radikalisoituminen
1960-luvulla nuoriso alkoi kapinoida vakiintuneita ajatusmalleja vastaan
vasemmistoaatteet innostivat nuoria; inspiraationa kansainväliset esikuvat
näkyi myös kirjallisuudessa ja taiteessa
muun muassa porvarillisia arvoja pilkattiin