Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku - Coggle Diagram
Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku
Suomi suurvallan aikana
Kenraalikuvernööri
Kaikkien virkamiesten päämies
Valvoi verokantoa ja hallinoi
Kreivi Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä 1637-1640 ja 1648-1654
Kaupungit kehittyivät
Tapulikaupungit = oikeus käydä ulkomaa kauppaa
Helsinki, Viipuri ja Turku
maakaupungit=sisäinen kauppa
Uusia kaupunkeja syntyi: Raahe, Pietarsaari ja Kristiinankaupunki
Talous muuttui
Merkantilismi= lisännetään vientiä ja vähenetään tuontia
Suomen merkittävät vienti tavarat: terva, rauta, kupari
Koulutuksen arvo nousi
Turkuun ensimmäinen yliopisto (Turun akatemia)
Koulut yritettiin saada irti kirkosta
perustettiin 21 triviaalikoulua
Uskonpuhdistus saapui vasta 1600-luvulla Suomeen = puhdasoppisuuden aika
Lukutaito levisi
Kirkot muuttuivat
Penkit
Naiset istuivat toisella puolella kuin miehet
saarnastuolit
Kirkossa käytiin sunnuntaisin ja jumalanpalvelukset olivat omalla äidinkielellä
Avioliitot ylestyivät
Kristinuskoa alettiin opettamaan
Veroja tehostettiin
läänit + maaherrat
hallintokoneisto
Suomesta tuli osa ylhäältä johdettua valyiojärjestelmää
hovioikeus
Maataloutta ei tehostettu
kylmän vuoden aikana 20-30 % kuoli nälkään
karjatalos lisääntyi
Maataloutta ei kehitetty vaikka suomalaisista 90% asui maalla
Ruotsi suurvallan aikana
sodat
30-vuotinen sota käytiin Euroopassa vuosina 1618-1648. Kuningas II Aadolf sekoitti myös Ruotsin mukaan sotaan, joka käytiin pääasiassa katolisten ja protestanttien välillä. Hän auttoi Saksan luterilaisia ja samalla halusi turvata asemansa Itämerellä. Ruotsi soti 30-vuotisessa sodassa vuodesta 1630-1648.
Suuri Pohjan sota (1700-1721) oli Ruotsin ja sen vihollisliittouman välillä käyty sota. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän armeijaa vastaan. Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli Pohjan sodan taisteluissa.
Ruotsin hallinto
Kustaa II Aadolf niin sanottu "Pohjoisen Leijona" oli Ruotsin kuningas vuosina 1611-1632. Hän uudisti yhdessä kansleri Axel Oxenstiernan Ruotsin hallinnon ja nosti sen suurvallaksi.
Kustaa II Aadolfin kuoltua 1632 Lützenin taistelussa nousi valtaan hänen nuori tyttärensä Kristiina. Hän hallitsi Ruotsia vuosina 1644-54. Kuningatar Kristiinan valtakausi oli vaikea johtuen levottomuuksista ja sodista, jonka seurauksena hän luovutti kruununsa, muutti Roomaan ja kääntyi katoliseksi. Kristiinan valtakauden aikana aateliston asema nousi ja 30-vuotinen sota loppui.
Kaarle X oli Kristiinan serkku, jolle kruunu luovutettiin 1654. Hänen valtansa jatkui vuoteen 1660 asti, hänen kuoltuaan influenssaan. Hänen valtakautensa aikana Ruotsi kävi useita taisteluita naapurivaltioidensa kanssa, jonka seurauksena Ruotsiin liitettiin alueita Pohjois-Euroopasta sekä Gotlanti.
Kaarle XI hallitsi Ruotsia vuosina 1660-1697. Hän kävi useita taisteluista tanskalaisia vastaan ja vähensi aateliston valtaa.
Kaarle XII oli vasta 15-vuotias noustessaan Ruotsin johtoon. Merkittävin sota hänen aikanaan oli suuri Pohjan sota. Kaarle XII otti itselleen itsevallan eli rajoittamattoman vallan. Hänen valtakautensa sijoittui vuosille1697-1718.
Vuonna 1617 Valtiopäiväjärjestyksessä päätettiin, että Kustaa II Aadolf hallitsee yhdessä valtioneuvoston ja säätyvaltiopäivien kanssa maan asioista.
Ruotsin keskushallinto jaettiin kuninkaalle, valtaneuvostolle ja valtiopäiville, jotka jakautuivat vielä pienempiin osiin, kuten lääneihin ja kihlakuntiin. Läänejä ja kihlakuntia hallitsivat nimismiehet ja maaherrat.
syyt
Keskushallinnon jakaminen eri toimijoille teki siitä tehokkaan.
Ruotsi hallitsi Itämerta ja sitä ympäröiviä alueita.
Monet Ruotsin naapurimaat olivat vanhanaikaisia ja sotien väsyttämiä.
Ruotsin armeija oli voimakas ja hyvin koulutettu.
Aateliset ja kuningas kannattivat Ruotsin laajentumista.
Stolbovan rauha 1617 - Uudenkaupungin rauha 1721
Merkitys säädyille
Aatelisto
Aateliston valta ja asema kasvoi merkittävästi suurvalta-aikana. Aatelistolle myönnettiin laajoja alueita, verovapaus ja oikeus moniin virkoihin. 1600-luvun lopulla erioikeudet poistettiin lähes kokonaan Kaarle XI:n toimesta.
Papisto
1600-luvulla Suomessa ja Ruotsissa elettiin puhdasoppisuuden aikaa. Suomesta haluttiin poistaa vanhat muinaisuskonnot. Papistolla oli tärkeä asema puhdasoppisuuden totetuttamisessa ja lukutaidon opettamisesta kristinuskon ymmärtämiseksi.
Talonpojat
Suurvalta-aikana talonpoikien asema oli huono. Heitä vaivasivat jatkuvat sodat ja katovuodet, jotka johtivat nälänhätään.
Porvaristo
Suomeen syntyi uusia kaupunkeja ja porvariston määrä nousi. Tärkeimmiksi vientituotteiksi nousivat puu, kupari, terva ja rauta. Kaupankäynnin verotusta nostettiin.
säätyvaltiopäivät
1660 vuodesta lähtien säädyt saivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin säätyvaltiopäivillä.
