Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku, Katovuodet - Coggle Diagram
Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku
Vaikutukset Suomeen
Yksi merkittävimmistä muutoskausista Suomen historiassa
Lukuisia uudistuksia
Verojärjestelmä
Veronkeruu tehostui
Läänitykset ja maaherrat paransivat veronkeruuprosessia
Voudit saattoivat väärinkäyttää asemaansa
Pohjoismaalainen hallintokoneisto
Suomesta tuli osa valtiojärjestelmää, jota johdettiin Ruotsista
Kenraalikuvernöörin virka
Oli kaikkien Suomen virkamiesten esimies
Valvoi veronkeruuta ja hallintoa
Pietari Brahe
Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1637-1640 ja 1648-1654
Brahen tuella perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto -Turun yliopisto
Perusti kaupunkeja
Raahe
Pietarsaari
Kristiinankaupunki
Kehitti kaupunkeja
Tapulikaupunki (Lupa käydä ulkomaankauppaa)
Maakaupungit
Hovioikeus
Suomi joutui lähettämään sotilaita Ruotsin talonpoikaisarmeijaan
Rahoitus tähän saatiin veronkorotuksilla
Talonpojat maksoivat luonnontuotteilla kuten kalalla, viljalla tai voilla
Sotilaiksi värvättiin talonpoikia
Työvoimapula
Sodat
Puhdasoppisuus
Luterilainen uskonpuhdistus
Kristinusko vakiintui Suomeen kokonaan
Kansa oppi lukemaan
Kirkkoon mentiin joka sunnuntai
Penkit kirkossa: miehet oikealla ja naiset vasemmalla
Tämä johtui siitä, että naisten puolta pidettiin paholaisen puolena
Noitavainot kiihtyivät
2000 syytettyä
Avioliitto
Ruotsi suurvaltana 1617-1721
Ruotsin suurvalta-aika alkaa Stolbovan rauhasta 1617
Ja päättyy Uudenkaupungin rauhaan 1721
Itämeri Ruotsin hallinnassa
Ennen suurvalta-aikaa Ruotsi oli väestöltään pieni ja syrjäinen
Suurvalta-ajan ansiosta nousi suurvallaksi
Tehokas keskushallinto
Armeija
Liikkuva, ketterä, tulivoimaiset aseet, ammattimaisuus sekä nostoväki -> esim. talonpoikia.
Politiikka laajentumishaluista
Naapurimaat heikkoja sekä riitaisia
Suurvalta-ajan Ruotsin hallitsijoita
Kustaa II Aadolf
''Soturikuningas''
Menehtyi Lutzenin taistelussa
Kävi hyökkäyssotia Sigismundia ja Venäjää vastaan
Ruotsin Kuninkaana 1611-1632
Uudisti Ruotsia sekä nosti sen suurvallaksi.
Loi keskushallinnon
Hovioikeudet sekä säätyvaltiopäivät
Hovi-oikeudet
Keskusvallan organisointi vaikutti oikeuslaitokseen
Tukholman korkein oikeusaste : Svean hovi-oikeus
Valvoi käräjien toimintaa
Valvoi tuomareita sekä heidän päätöksiä
Hovi-oikeudessa aateliset jakoivat tuomioita toisilleen
Turun hovi-oikeus 1623
Valtiopäiväjärjestys 1617
Kustaa II Aadolf rajoitti valtaansa
Valtiopäivät
Vuodesta 1660 asti säännölliset
Joka kolmas vuosi
Edustus
Aatelisto
Suvun päämies
Papisto
Piispat, 1 pappi / kihlakunta
Porvaristo
1-3 edustajaa / kaupunki
Talonpojat
1-2 edustajaa / kihlakunta
Mikäli 3 säätyä samaa mieltä -> päätös läpi
Aateliston oikeus virkoihin sekä verovapaus tunnustettiin
Vaikutusvalta parani
Irrotettiin rasupalveluvelvollisuudesta
Säädyt ja aateliset Suomessa nousivat merkittäviin virkoihin myös Tukholmassa
Kuningatar Kristiina
Kustaa II Aadolfin tytär
Hallitsi Ruotsia 1644-54
Luopui kruunusta ja kääntyi katoliseksi
Hallintokausi huomattavan raskas
Sisäiset levottomuudet
30-vuotisen sodan päättyminen sekä Ruotsin sotatila
Aateliston vaikutus
Aatelisten määrä ja erioikeudet kasvoivat
Oppinut ja sivistynyt
Holhoojahallitus Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeen
Nostaa aateliston valtaa entisestään
Kuningatar Kristiinan tultua täysi-ikäiseksi holhoojahallitus pois
Kaarle X ja Kaarle XI
Kristiinan jälkeinen hallitsija oli Kaarle X (1654-1660)
Tänä aikana säätyjen riidat jatkuivat ja Ruotsi ajautui taas sotiin
Sotaisa hallitsija
Kaarle X:n poika
Kaarle X kuolee influenssaan 1660.
Valta pojalle; Kaarle XI.
Kaarle XI hallitsee Ruotsia 1672-1690
Kaarle XI
Murentaa aatelisten vallan
Valtaneuvoston valta sekä läänitykset peruttiin
Suuri reduktio (1680)
Verorahojen avulla uuteen nousuun
Itsevaltius 1682
Suvereniteettijulistus 1693
Jumalan valitsema itsevaltia
30-vuotinen sota (1618-1648)
Ruotsille merkittäviä tapahtumia
Ruotsin sota Puolaa vastaan vuodesta 1617
Katolisten ja protestanttien välille syttyy sota 1618
Ruotsin armeija Saksaan 1630
Lähti liikkeelle katolisten ja protestanttien välisistä kiistoista
Ruotsin ensimmäinen vuosi sodassa todella voitokas.
Sotajoukkoja seurasi isot joukot ihmisiä, esim sotilaiden perheitä sekä erilaisia käsityöläisiä
Ruotsin osalta sota päättyy Prahan valloitukseen sekä ryöstöön
Ruotsi vaurastuu merkittävästi
Ruotsi pyrki ohjaamaan ulkomaankauppaa
Valvoi kuka kävi kauppaa ja millä valtakunnan sisällä
Antoi Helsingille, Turulle ja Viipurille luvan käydä ulkomaankauppaa
Suomen tärkeimmät kauppatavarat
Terva
Rauta
Kupari
Tuotteita välitettiin tapulikaupunkeihin myytäviksi
Nälkävuodet 1696-1697
Maataloutta ei kehitetty muun ohella
Kylmyys
25-30% Suomen asukkaista kuoli
90% väestöstä sai leipänsä maataloudella
Suomessa panostettiin koulutukseen
21 triviaalikoulua, joista jatko-opiskelemaan kymnaasiin tai yliopistoon
Opetus kirkon kontolla kuninkaan yrityksistä huolimatta
Katovuodet