Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen sääty yhteiskunta Sara&Amanda (Porvaristo (Tehtävä:Kaupunkien…
Suomen sääty yhteiskunta
Sara&Amanda
Aatelisto - Maallinen rälssi
Suomessa oli vain noin 250 aatelissukua. Näistä suurin osa oli taustaltaan ruotsalaisia tai saksalaisia.
Heidät vapautettiin veroista ratsupalvelusta vastaan, joka oli haastaaa osalle.
Tehtävä
: aatelistoon kuuluvilla henkilöillä oli tehtävänä varustaa ratsu mies. Joka oli kallista, sillä piti ostaa haarniskat ja kaikki muut varusteet. Tämän lisäksi piti ylläpitää sitä ja jos ei pystynyt niin sinulta saatettiin ottaa pois aateli titteli.
Talonpojat
- itsenäisiä viljelijöitä
Suurin osa suomalaisista oli talonpoikia, koska siinä oli itsenäinen asema. Suomalaisia kannustettiin pystyttämään tiloja ja samalla asutus leviäisi.
Oli myös olemassa niitä jotka olivat vuokralla jonkun kartanon pihalla viljelemässä heitä kutsuttiin nimellä
lampuodeiksi
Talonpojat olivat niitä jotka maksoivat veroa. Veroja maksettiin maksukyvynmukaan. Verot sitten menivät kruunulle ja kirkolle.
Oli kuitenkin neuvoteltavissa, kuinka paljon veroa täytyi kantaa.
Talonpojilla oli myös kestitysvelvollisuus eli jos joku korkeampi henkilö tarvitsi esim. kyytiä niin oli talonpojilla velvollisuus antaa se.
Talonpoikais väestön itsenäsiyys oli todella korkeassa asemassa suomessa. Suomessa on ollut monta talonpoikien kapinaa.
Viljely
Etelä- ja länsi-Suomessa maanviljely ja karjanhoito oli talonpoikien vastuulla. Itä- suomessa oli kaskiviljely. Sitten siirryttiin
kaksivuoroviljelyyn.
Kaksivuoroviljely
on tämän ajan vanha viljelytapa jossa peltoa pidetään aina vuorovuosiana kesannolla
Talonpojalle ainut mahdollisuus yhteiskunnalliseen nousuun oli liittyminen johonkin munkkijärjestöön. Tätä kautta pääsi opiskelemaan, jos järjestö, johon talonpoika oli liittynyt, kustansi opinnot. Tämä taas edellytti talonpojalta lahjakkuutta.
Papisto
- hengellinen rälssi
Kaikki jotka kuului papistoon oli vapautettu veroista ja heillä oli oikeus verojen keruuseen. Papisto sai tämä oikeuden, koska he pitivät huolta ihmisten suhteesta Jumalaan.
Pohjoismaissa papisto oli aateliton sääty. Monilla papistoilla oli sukua kaupunkiporvareihin
Valtio alkoi käyttää pappeja omien päämääriensä ajamiseen. Papisto oli vaikutusvaltainen oppinut sääty. Kruunun ja kirkon liitto sekä puhdasoppisuuden kausi vahvistivat kirkon ja papiston asemaa. Papiston palkkausta ja kirkon hallintoa koskeneet erioikeudet vahvistettiin. Luterilaisuus salli pappien avioitumisen – alkoi syntyä pappissukuja.
Kun asutus laajeni 1600-luvulla papistojien määrä kasvoi n. 500:aan.
Papistoon kuuluvia henkilöitä harjoitettiin kauppaan kuin myöskin lainaustoimintaan.
Porvaristo
Tehtävä
:Kaupunkien kauppiaat ja käsityöläiset, joille oli myönnetty parvarisoikeudet; kaupunkien edustajat säätyvaltiopäivillä.
Kauppakäynnin aikana porvarit rakensivat monia hienoja taloja.
Kaupan vahvistuessa piti perustaa uusia kaupunkeja.
Porvasitojen lapsista tuli porvareita vain ja ainoastaan, jos he suorittivat ammattitutkinnon ja harjoittivat porvarillisia ammatteja.
1300-luvulla saksalaisten osuus kaupunkien porvaristosta oli suurimmillaan, vuosisadan puolivälissä Turun porvareista heitä oli jopa 80 prosenttia. Sittemmin suomalaiset ja ruotsalaiset porvarit nousivat enemmistöksi.
Kaikki kaupungin porvarit osallistuvat raadin kokouksiin.
Raati
: Edusti kaupungin porvaristoa ja huolehti sen sisäisistä asioista. Kaupunkia johdettiin raadeissa.
Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta.
Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin.
Valtaporvaristo
: Leimaa kansoja ja kansallisuuksia. Tuomitsee joitain kauppasaartoon, väittää joidenkin valtioiden vaikuttavan toisten valtioiden sisäisiin asioihin (kaikki valtiot/hallitukset vaikuttavat sisään ja ulospäin). Porvareista varakkaampi.
Pikkuporvari
: Ei kovin varakas porvari. Lähinnä sepät, sekä myös perityn varakkuuden omaavat. Sivistyneistö ja kouluja käyneet omistuksen tai sivistystason perusteella etuoikeutetut luokat.
Koska porvaristo asui kaupungeissa, kaupungeissa asui myös porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä.
Killat
: Tiettyjä ammatin harjoittajia yhetiesöjä. Teki yhetsityötä Itämeren alueella laajasti eri kaupunkeihin.
Mikä johti tähän?
Säätyjako perustui keskiajalla kirkon asetuksiin. Säätyjä pidettiin Jumalan sanelemina.
Pappien ja aatelin asema oli hyvä. Talonpojat olivat huonommassa asemassa, sillä heidän täytyi tehdä työtä ja maksaa veroja. Alempien säätyjen edustajilla tai heidän jälkeläisillään ei ollut mahdollisuutta nousta säätyhierarkiassa ylempien säätyjen edustajiksi papistoa lukuun ottamatta.
Säädyistä porvaristo syntyi vasta keskiajan jälkimmäisellä puoliskolla. Porvaristoa olivat käsityöläiset ja kauppiaat.
Hansanliitto
Kauppaliitto itämerellä
Lyypekin ja Hampurin kauppiaat perusti hansaliiton 1200-luvulla. Hansaliitto oli saksalaisten kaupunkien johtama taloudelline ja puolustuksellinen liitto.
Hansaliitto laajeni koko Itämereen 1500-luvulle asti.
Itämeren piirin kaupan laajentamisesta ja kaupunkien perustamisesta vastasivat paljolti saksalaiset. Kauppiaat saivat vapaasti sijoittua Ruotsiin, kunnes Ruotsin kuningas määrärsi, että ainakin puolet kaupunkien raatimiehistä ja pormestareista piti olla kotimaista syntyperää.
Hansakaupassa Suomen rannikot olivat perifeeriaa, mutta lopulta kauppakin tuli Suomeen, Turkuun ja Viipuriin. Suomelle tärkeä hansakaupunki oli Tallinna (jonka Tanska omisti silloin), koska se oli kauppakumppani sekä kilpailija.
Periferia
: Syrjäseutu. Maantieteellinen alue, joka on vaikea tavoiteltava, köyhä ja kähittymättömiä.
Alku
: Alkoi Itämeren rannikkomaista 1100-luvulla. He keskenään vaihtoi tavaroita, he hallitsivat Itämerta 1200-luvun puoliväliin asti. Tärkeä kaupankävijä rannikkomaille oli Novgorod(ruhtinaskunat nyjyisen Venäjän alueella).
Perinteinen keskiajan kaupunki
Kaikista keskiajan suurista kaupungeista löytyy ehdottomasti Kirkko
Muuri
Portit kaupunkiin
Tiheästi rakennettu kaupunki, talojen asettelulla ei ole kaavamaisuutta.
Usean kaupungin ulkopuolelta löytyy myös hirttopaikka, mutta joissain kaupungeissa hirttopaikka voi myös olla keskellä toria.
Muurien ulkopuolella on puollustustarpeita kuten kanuunoita ja aitoja
Kirkon edustalla on udeimmiten suuri tori, jonne ihmisiä kerääntyy ja siellä voidaan esim. järjestää markkinoita
Vallihauta
Vallihaudan tarkoituksena on erottaa kaupunki maaseudusta
kirkon lisäksi kaupungista löytyy linna, jonka ympärille kaupunki on kasvanut.
sääyihi liittyvä ja yhteiskuntaa
https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/sveaa/keskiaika/s%C3%A4%C3%A4ty-yhteiskunta:file/download/3bce3ff34823278a95a6cbf36ff2335a7fb86336/suomen-historia-1809-1981-13-728.jpg
Keksiajan säädyt
