Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elämää keskiajalla Sääty-yhteiskunnan syntyminen ja sen merkitys…
Elämää keskiajalla
Sääty-yhteiskunnan syntyminen ja sen merkitys säädyittäin
Porvaristo
Kauppiaita ja käsityöläisiä
Arvostettuja käsityöläisiä olivat esimerkiksi kultasepät
Kävivät kauppaa kaupungeissa maan rajojenkin ulkopulella
monet varakkaat kauppiaat esimerkiksi saksalaissyntyisiä
Suomalaisia oli enemmän pikkuporvarien joukossa
Kaupungeilla oli itsehallinto jossa valtaa käytti porvareiden joukosta valikoitu raati ja pormestari
Kaupunkeihin perustettiin kiltoja joilla oli poliittista valtaa
Killat olivat eri alan ihmisten yhteisöjä
Asioivat myös ulkomailla
Kouluttivat oppipoikia ammatteihinsa
Kauppiaat arvostetumpia kuin käsityöläiset. Varsinkin varakkaat kauppiaat joilla saattoi olla yhteyksiä aatelistoon.
Talonpojat
Ei etuoikeuksia, vain velvollisuuksia
Velvollisuuksiin kuului mm. verojenmaksu ja aatelisten kestittäminen
Linnaläänit keräsivät niihin kuuluvilta ihmisiltä verot
Ruotsin valtakunnassa talonpojilla kuitenkin oli ihan hyvät oltavat
Ei maaorjuutta kuten monissa muissa valtioissa oli
Varsinkin nykyisen suomen alueella talonpojat olivat todella itsenäisiä
Talonpojat omistivat itse maata
Heidän maallaan kuitenkin saattoi olla työläisiä eli "lampuoteja" jotka vuokrasivat heidän maataan
Kuningas tarvitsi talonpoikien hyväksynnän verojenkorotuksessa
Pystyivät nousemaan säädtissä esim avioliiton tai ratsumiehen varustuksen avulla
Talonpoikien joukosta valittiin nimismiehet
Verojen suuruuden määräsi se kuinka paljon kykenee maksamaan, ei siis kohtuuttomia veromääriä
Suurin osa väestöstä oli talonpoikia
Länsisuomessa peltoviljeltiin ja hoidettiin karjaa
Alkoivat käyttämään tehokkaampia auroja ja kaksivuoroviljelyä
Maanviljelijöillä oli tiukat yhteydet muihin kyläläisiin
peltoja jaettiin sarkoihin joissa monet eri ihmiset hoitivat omia sarkojaan
Papisto
Vapautus veroista
Kirkoilla oli oikeus kerätä veroja kansalaisilta
Varastutti kirkkoja ja papsitoa
Lopulta olivat erittäin varakkaita
Rakennuttivat kirkkoja mm. puusta mutta varakkaat seurakunnat saattoivat rakennuttaa näyttäviä kivikirkkoja
Kivikirkot osoittivat vaurautta ja voimaa
Tarjosivat jonkin verran opetusta kansalle
Tehtävänä oli asukkaiden hengellisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
Kirkon korkeassa asemassa oleva väki kruunasi kuninkaat
Jumala korkeammassa asemassa kuin kruunu
Kirkot olivat tärkeässä asemassa yhteiskuntaa
Keskiajalla suomessa ei ollut paljoa vielä pappeja
Turkuun perustettiin katedraalikoulu
Ulkomaalaistaustaiset papit alkoivat kouluttamaan suomalaisia papin virkaan
Suomalaistaustaiset papit leviävät maan muihin seurakuntiin
Luostareita perustettiin
Tarjosivat mm. hoitoa ja opetusta
Ympärille muodostui kaupunkeja/kyliä
Esimerkiksi Naantaliin
Aatelisto
Etuoikeutettuja sukuja. Suomesta keskiajalta tunnetaan vain noin 250 aatelissukua
Suomessa keskiajalla vähän
Syitä tälle
Pieni väkiluku
Harvaan asutettu maa
Itsenäisten talonpoikien perinne
Moni pyrki hoitamaan vain oman perheensä tiloja itse
Verovapaus
Velvollisuus varustaa ratsumies verovapauden takia
Myöhemmin aatelisuudesta tuli perinnöllistä
Ruotsalaisesta aatelistosta valittiin linnalääneille linnapääliköt
Kuuluivat kruunulle, eivät olleet perinnöllisiä
Aatelisto jakautui periaatteessa ylempään ja alempaan aatelistoon
Alempi aatelisto saattoi olla hyvin lähellä vauraan talonpojan asemaa
Aatelisoikeuden pystyi myös menettämään jos ei enää kyennyt varustamaan ratsumiestä
Kaupankäynti ja sen kehitys keskiajalla
Hansaliitto
Saksalaisten kauppiaiden perustama
Suomen kaupungit eivät päässeet osaksi liittoa mutta liitto kuitenkin paransi suomen taloutta ja vilkastutti kauppaa
Liiton jäsenillä oli tullivapaus toistensa valtioissa
Jäsenet kokoontuivat hansapäiville
päätettiin yhteisistä talousasioista ja esimerkiksi politiikasta
Omat mahtikaupungit Lübeck ja Hampuri
Kaupankäynti oli sallittua vain tietyissä paikoissa
Helpotti kaupankäynnin valvontaa ja verotusta