Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elämä suomessa ennen ristiretkiä ja suomalaisten alkuperä (Uskomukset…
Elämä suomessa ennen ristiretkiä
ja
suomalaisten alkuperä
Suomen asuttaminen
Ei ole selkeitä viitteitä, että suomessa olisi asunut ihmisiä ennen jääkautta
Suomea on asutettu idästä lännestä ja etelästä eri ajanjaksojen aikana
Siirtolaisuutta baltiasta, saksasta ja ruotsista
Elämä suomessa ennen ristiretkiä
On löydetty haudoista muinaispukuja joissa on eri värejä ja kuvioita. näillä eri efekteillä oli erilaisia merkityksiä:
Sininen väri, tuotettiin värimorsinko-nimisestä kaskista ja se oli tuonti tavaraa joten vain varakkailla oli varaa ja näin he erottuivat joukosta.
Ristikkokuvio suojasi sen kantajaa pahoiltavoimilta.
Eri värit sybolisoivat eri asioita esim. punainen => veri, syntymä ja hedelmällisyys.
Vaatetus
Länsi- ja itäsuomalaiset erkaantuivat toisistaan n. 4500 eaa.
Itäsuomalaiset
Suurimmalla osalla suomalaisista miehistä on itäistä perimää
Itä suomen korvessa asuvat uudisasukkaat alkoivat suhteellisen eristyneissä oloissa ja täten alkoi erilaistua geeneettisesti kantaväestöstä.
Tämä erityinen perimä voi selittyä sillä kun väestö oli vähissä esim. kun tapahtui ilmaston viileneminen joka lyhensi kasvukautta ja muutti riistasta runsaat sekametsät havumetsiksi -> tarjosivat niukemmin saalista.
Tämä näkyi eniten itä-suomeen. Siellä väki romahti eniten. Ja se näkyy itäsuomalaisten miesten Y-kromosomin vaihtelussa.
Viljelytapa vaikutti perheen ja yhteisön kokoon. Idässä käytetty kaskiviljely vaati paljon apua ja sen takia idässä elettiin suurperheissä.
On humattavissa erilaisia eroja länsi- ja itäsuomalaisissa. Ne ovat keskimääräisiä fyysisiä eroja
Mistä nämä erilaiset ominaisuudet johtuvat?
Suurin geneettinen kahtijako on havaittu Y-kromosomissa. Eli idän ja lännen eroissa on kyse sisäisistä muutoksista.
Elinolot vaikuttavat ihmisen fysiikkaan. Ja joissakin paikoissa ravinnon puutre tai se minkälaista ravintoa sai vaikuttaa.
Länsisuomalaiset
Naisissa on huomattavasti enemmän läntistä perimää
Miehillä oli vahvempi asema -> enemmän jälkeläisiä. Naisia on jopa varastettu ulkomailta
Laktoosinsietogeeni
jakaantuu suomessa epätasaisesti, joka selittyy sillä että karjanpoto on tullut aikaisemmin etelään ja länteen
Sydän- ja verisuonitaudit
ovat kaataneet enemmän länsi-suomalaisia.
Tähän on mahdollisesti vaikuttanut luonnonvalinta joka oli edistönyt ylimääräisen rasvan varastoutumista kehoon.
Tästä oli hyötyä jos tuli paha päivä niin keho pystyi hyötyä tästä
Länsi-suomeen rantautui skandinaavisgermaanisia miehiä, jotka jättivät jälkensä Y-kromosomiin.
Länsisuomalaiset ovat keskimäärin jonkin sentin pidempiä kuin itäsuomalaiset.
Suomalaisten geeniperimä
on tullut ruotsin ja saksan kauta eri vaiheissa asutusta suomeen. Tämä näkyy vieläkin vanhoissa ihmisissä.
Kuolema ja tuonpuolinen
Hautaaminen
Pronssikaudella haudattiin
hautaröykkiöihin
, jotka ovat siis kivimuodostelmia. Suomessa näitä on noin toistakymmentätuhatta.
Monet näistä ovat löydöttömiä. SIitä saadaan tietää että ruumiit ovat maantuneet kokonaan.
Monet röykkiöhaudoista ovat sukuhautoja
Haudat asetettiin yleensä korkealle avonaiselle paikalle missä oli hyvät näkymät.
Näillä on ollut suuri merkitys koska ihminen jätti ensimmäistä kertaa merkkejä luontoon.
On löydetty leväluhtalaisissa, että siellä haudattiin vammaiset lapset ja myös naisia suohon. Suo nähtiin välipaikkana elämän ja tuonpuoleisen välillä
Myöhemmin pronssikaudella ylestyi polttohautaus.näin luut säilyivät hyvin.
Löydöt
Kalmistosta on löydetty harvinaisia rautaesineitä pronssi- ja rautakauden rajalta.
Miekkoja
-Pronssi rannekoruja
Keihäänpäitä
Muuta
Hautaamiseen liittyvät perinteet
Vainaja varusteltiin tuonpuoliseen näin:
Vainaja haudattiin juhla-asussaan korujen ja aseiden kera. Hänelle laitettiin mukaan myös astioita.Vainajan mukaan haudattiin myös neulakinttaat, jotka sitten laitettiin vainajan vatsan päälle jotta ne toisivat turvaa ja onnea.
Vainajan vyötärölle jätettiin myös veitsi amuletiksi.
Jos varakas nainen rautakaudella haudattiin häneltä saattaa löytyä tulusrauta, pienet sakset ja akanpuukko
Asuminen
500-luvulla asutus asettui/sijoittui makea vesi alueille.
Lännessä asumukset olivat pääosin pitkätaloja. pituus: 14-24m leveys: 6-7
Materiaalina köytettiin puuta ja savea. katto tehtiin esim. turpeesta, oljesta. Lattia oli kovetettua savea ja keskellä rakennusta oli liesi.
600-luvulla levisi hirsirakenaminen
Ravinto
500.luvulla Ruoka oli maksimaalisesti maallisia resursseja (lihaa ja viljaa.)
Sitten siirryttiin merellisiin resursseihin
Tämä muutos tapahtui mahdollisesti 3vuotta kestäneen talventakia.
Viljely oli pääosin kaskiviljelyä. Siinä tuhka lannoittaa maan ja kaski antoi hyvin satoa muutaman vuoden ajaksi.
Myöhemmin yleistyi kotieläimet
Suomalaisten alkuperä
Uskomukset
Rautakauden uskonnosta on nähtävissä hautaustavoissa ja uhripaikoissa
Uhrilahjoja jätettiin kuppikiviin. Ne olivat matalia syvennyksiä ja niihin jätettiin yleensä ruokaa. Ujrilahjoja annettiin saadakseen hyvän sadon ja muistaakseen kuolleita yhteisön jäseniä
Kalevala kuvaa aika hyvin rautakautista yhteisöä. kalevala on yhdistelmä eri alueiden mytologioista. Vaikutuksia saksasta.
Levänluhdan lähteestä on löytynyrt noin sadan vainajan luita
70 aikuista ja 30 lasta.
Vainajat yleensä poltettiin, mutta miksi vainajat upotettiin veteen? On olemassa monenlaisia tulkintoja tästä. Mutta he eivät ollet loukkaantuneita mitenkään?
seassa oli vammaisia lapsia ja osa on tulkinnut että he upotettiin suohon jotta tämä "vika" suvussa häviäisi.
Uskonto ennen kristinuskon tuloa oli luonto ja sen kunnioitus. Siihen liittyi paljon henkiä ja tonttuja... Hiisi palvontapaikkoja, vainajien palvontamenoja ja tietäjiä
