Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ristiretket ja niiden merkitys Suomen alueelle (Suomi ennen ristiretkiä…
Ristiretket ja niiden merkitys Suomen alueelle
Ensimmäinen ristiretki 1155
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun Pyhän Eerikin legendaan
Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
Suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saadakseen aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomea ja käännyttämään suomalaisia kristinuskoon.
Suomi ennen ristiretkiä
Ensimmäiset seurakunnat 1000-luvun lopulla
Kristilliset tavat siirtyivät Suomeen jo aiemmin
Ruotsissa kuninkaan valta voimistui
4 heimoa
Keskusjohtaistahallintoa ei ollut syntynyt
Toinen ristiretki 1240-1255
Toinen ristiretki Suomeen on 1320-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan kuvailema ruotsalaisten sotaretki hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä.
Eerikinkronikan kronologian perusteella retken on ajoitettu tapahtuneen vuosina 1249–1250
Kronikan mukaan kristityt voittivat pakanalliset hämäläiset Birger-jaarlin johdolla ja aloittivat linnan rakentamisen Hämeeseen.
Risitretkien seuraukset
Suomi osa Ruotsia
Rakennettiin Turun linna, Hämeen linna, Viipurin linna, Olavin linna ja Raaseporin linna
Kirkkoja ja luostareita rakennettiin
Ruotsin kieli