Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ristiretket ja niiden vaikutus Suomen alueelle (Ensimmäinen ristretki…
Ristiretket ja niiden vaikutus Suomen alueelle
Ensimmäinen ristretki vuonna 1155
Ruotsin kuningas Erik johti
Retki tehtiin Lounais-Suomeen
Suomen käännyttäminen kristinuskoon oli hidasta ja vaivanloista
Piispa Henrikin tarina
Tarina on mysteeri, eikä sen kulusta ole varmaa tietoa
Suomalaisten mukaan talonpoika Lalli murhasi Piispa Henrikin Nousijalla. Henrkin vaimon valehtelun takia
Henrikistä tuli Suomen suojelupyhimys
Latinan kielisen tarinan mukaan murhaaja mies jää tuntemattomaksi, ja hän olisi murhannut Henrikin suutuspäissään
Hän oli englantilainen lähetyspiispa
Ensimmäisestä ristiretkestä ei ole alkuperäislähteitä
Ruotsi kääntyi kristinuskoon 829 ensmmäinen kaupunki joka käännytettiin oli Birkan kaupunki
Balttia oli jo ennen Suomea käännytetty, se tapahtui väkivaltaisesti
Toinen ristiretki vuonna 1239
Idästä Novgrod laajeni Aleksanteri Nevskin johdolla
Laajennus aloitettiin Hämeestä
Paavi yllytti Ruotsia menemään Novgrodia vastaan Hämeeseen
Silloin ruotsalainen Birger Jaari teki ristiretken Hämeeseen
1200-luvun loppu puolella Häme osaksi Ruotsia
Tähän aikaan rakennettiin Hämeenlinna
Kolmas ristiretki vuonna 1293
Ruotsalainen torkkeli knuutinpoika hyökkäsi Karjalaan
Ruotsin hyökkäyksen takana oli monia Ruotsin ja Novgrodin yhteen ottoja
Vihollisuudet päättyivät vasta kun vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauhan raja
Pähkinäsaaren rauhan raja jakoi katollisuuden ja ortodoksit
Viipurinlinna rakennettiin
Muutokset Suomen alueella ristiretkien jälkeen
Suomi oli osa Ruotsin valtapiiriä
Kielenä Suomen alueella käytettiin ruotsia
Ruotsin kuningas valta näkyi myös Suomen alueella
Linnoja rakennettiin Suomeen ja niillä jaetiin Suomi linnalääneihin
Suomeen rakennettiin seurakuntien kirkkoja ja luostareita
1200-luvun lopussa ensimmäinen suomalainen piispa
veroja alettiin maksamaan
Suomeen tuli opetus, lääketiede sekä köyhien auttaminen
Suomen sukuyhteiskunta alkoi muuttua kohti keskusvaltaisesti johdettua yhteiskuntaa
Rngaistukset muuttui, sakot jaettiin osittain kruunulle sekä kuningas nimesi sukujen johtajia nimismiehiksi
Suomen alue pääsi liittymään Länsi-eurooppalisen kultuuriin ja myös kaupan käynti vilkastui
Luonnonuskonnot kristinuskon rinnalla
Kristillisä tapoja Suomessa on tavattu jo 500-luvulla
Luonnonuskonnot elivät kristinuskon rinnalla pitkään
Monissa juhlissa esim joulussa ja pääsiäisessä on perinteitä muinaisten suomalaisten ajalta
Saunassa käynti on yksi tunnettu perinne sekä esim pääsiäisen noidat ja tiput tulevat pakinalaisista perinteistä
Vasta 1600-luvulla luonnonuskonnot alkoivat kadota, kun Suomeen saapui luterilaisuus