Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ristiretket ja niiden vaikutus Suomeen. Tehnyt Miikka Paananen 18A (Suomen…
Ristiretket ja niiden vaikutus Suomeen. Tehnyt Miikka Paananen 18A
Kristinuskon saapuminen
Ensimmäiset kirkot
Ravattulan ristimäki
Nousiaisten piispanistuin
Myöhemmin koroisteniemeen
Yleinen kirkon järjestäyminen Suomessa.
Kirkkojen myötä tuli myös luostarilaitoksia, opetusta ja sen ajan lääketiedettä
kansan keskuudessa säilyi monia pakanallisia tapoja ja kirkko puuttui niihin vasta noin 1600-luvulla
(tonttujen, haltioiden palvominen, uhraus (kuppikivet) ja karhun kunnioittaminen)
Lampaan syöminen ei ole pakanallinen tapa mutta se saattoi tulla kristinuskon myötä. Jeesuksen viimeisellä aterialla syötiin lammasta, joten se on varmaan tullut sitä kautta nykypäivän pääsiäisaterioihin
Ruotsin ja Novgorodilaisten tilanne leppyi, kun sovittiin pähkinäsaaren rauha vuonna 1323. Kyseinen raja erotti läntisen ja katolisen piirin itäisestä ja ortodoksisesta piiristä. Kyseinen raja erottaa vieläkin suomalaisia esimerkiksi läntisten ja itäisten murteiden raja kulkee samoja linjoja.
Turun perustaminen
Siirrettiin piispanistuin
alettiin rakentamaan tuomiokirkkoa siirryttäessä 1300-luvulle.
merkittävin kaupankäynti paikka ainakin vuoteen 1812 asti
Kirkot pääsivät keräämään veroja itämaan kansalta eli kymmenyksiä
Kirkot hoitivat kruunun sijasta paikallishallintoa seurakuntien kautta.
Ruotsin valtakunnan lait alkoivat vaikuttaa Suomeen ja myös verot
1300-luvulla syntyi ensimmäinen koko valtakuntaa koskeva lakikokoelma.
1200-luvulla muodostui monia rauhanlakeja
kuninkaan
kodin
käräjän
naisten
Naista kohtaan tehtyjen rikosten rangaistukset olivat ankarampia kuin miestä kohtaan
Hallinta ja viranomaiskieleksi tuli Ruotsi
Suomen nykyiselle alueelle rakennettiin linnoituksia esimerkiksi Turkuun, hämeeseen sekä viipuriin. Linnat olivat osoitus kuninkaan ja kruunun vallasta ja pelote novgorodilaisia vastaan.
Linnoituksia saattoi joskus hallita "suomalaisperäinen henkilö"
Linnoitukset huolehtivat alueiden turvallisuudesta ja jakoivat joskus oikeutta sekä keräsivät verot kruunulle.
Kyseisestä linkistä pääsee katsomaan sivuston pohjalta karttaa kaikista Suomen keskiajan linnoista:
https://anna.fi/lifestyle/matkailu/suomen-keskiaikaiset-linnat-kartalla
Linkki Google mapsissa tehtyyn karttaan osasta Suomen linnoista ja niiden eteläisestä vaikutusalueelta:
https://drive.google.com/open?id=11MpNZMl2DM_7VFeCahVw0euOW_eir9Ho&usp=sharing
Talonpojilla oli luottamusmiehiä eli nimismiehiä.
NImismiehet osallistuivat alueen käräjiin
Käräjien tehtävä oli jakaa oikeutta sekä huolehtia riita-asioista. Lisäksi toimenkuvaan kuului huolehtia käräjän alueesta eli esimerkiksi maan jaosta ja siltojen rakentamisesta.
sakot olivat yleinen rangaistustapa. Sitä oltiin tehty nykyisen Suomen alueella jo ennen ristiretkiä. Sakon suuruus riippui rikoksen laadusta.
Kolmen markan sakkoa käytettiin esimerkiksi mustelman aiheuttamisesta, jauhojen varastamisesta, papin syytämisestä valehtelusta.
6 markan sakko tuli esimerkiksi vähäisemmästä haavasta ja 20 markan sakko pahasta haavasta.
Ruotsin suorittamia ristiretkiä voidaan nimetä kolme, jotka tapahtuivat nykeisen Suomen alueella
oletettu vuoden 1155 ristiretki (ristiretken epäillään olleen enemmänkin ryöstöretki)
1200-luvun puolivälissä suoritettu ristiretki Hämeeseen
Novgorodilaisen paineen lisääntyneenä Ruotsi teki ristiretken etelä-karjalaan.
Sen jälkeen sinne syntyi viipurin linna