Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
PS1 kurssin kertaus/tiivistelmä (Ihminen on psyykkinen olento (luvut 9-11)…
PS1 kurssin kertaus/tiivistelmä
Psykologia auttaa ymmärtämään ihmisiä (luvut 1-3)
1 - Psykologia tutkii ihmisen toimintaa
psykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä ja aivojen toimintaa
kiinnostaa ihmisen inhimilliset puolet
biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet
toiminta --> ihmisen mielen sisäiset tapahtumat sekä ulkoinen käyttäytyminen
psykologian suuntautumiset
psykodynaaminen suuntaus
Behaviorismi
humanistinen suuntaus
kognitiivinen suuntaus
neuropsykologia
evoluutiopsykologia
2 - Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Kognitiivinen psykologia
--> tutkii tiedonkäsittelyä
Neuropsykologia
--> selvitetään mitä aivoissa tapatuu, kun ihminen havaitsee, ajattelee tuntee tai käyttäytyy tietyllä tavalla
kehityspsykologia
--> tutkii ihmisessä tapahtuvia muutoksia eri elämän vaiheissa
Persoonallisuuspsykologia
--> muodostetaan koknaiskuva ihmisen toiminnasta ja sen syistä
Kliininen psykologia
--> tutkitaan mielenterveyttä ylläpitäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä sovelletaan psykologista tietoa mielenterveyden hoitamiseen
Sosiaalipsykologia
--> tutkitaan ihmistä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta
eri alat:
Psykologi: opiskellut pääaineenaan yliopistossa psykologiaa
Psykiatri: saanut lääkärin paperit, erikoistunut mielenterveyden häiriöihin
Psykoterapia/peutti: psykoterapia auttaa ymmärtämään ihmistä ja hänen ongelmiaan. tähän saatu virallinen nimike
3 - Kriittisessä ajattelussa väitteet perustellaan
kriittinen ajattelu
psykologiassa pyritään osoittamaan, mitkä arkikäsitykset ovat totta
tieteellinen tieto eroaa arkikäsityksestä
Psykologia on tiede (luvut 4 &5)
4 - Tiede erottautuu tunnusmerkeillä
se on itseään korjaavaa
se on kriittistä
käytetään luotettavia menetelmiä ja tutkimuksen noudattavat julkisuusperiaatetta
se on objektiivista
tiede on
eettistä
, eli se on ammattitaitoisesti toteutettua, luotettavaa ja julkista, ja siinä huomioidaan tutkittavien hyvinvointi
5 - Psykologinen tieto saavutetaan tutkimuksilla
tutkimusote
(s. 39-->)
korrelatiivinen
kokeellinen
tapaustutkimus
kuvaileva tutkimus
teoria --> tutkimuskysymys --> hyposteesi --> tiedonkeruumenetelmä ja tutkimusote --> johtopäätökset --> raportti
määrällinen tutkimus
: tulokset ilmoitetaan lukuina
laadullinen tutkimus:
ei asteikkoja/numeroita/yms. vaan esim. kyselyitä ja haastatteluja
Ihmisessä yhdistyy psyykkinen, biologinen ja sosiaalinen (luvut 6-8)
6 - Ihminen on kokonaisuus
Psyykkiset toiminnat: tiedonkäsittely, tunteet ja motiivit
motivaatio = motiivien kokonaisuus
kognitiivisia toimintoja
--> tiedonkäsittely, ajattelu, havaitseminen, tarkkaavaisuus, kieli, oppiminen ja muisti
Vuorovaikutus: ihmiset vaikuttavat yksilöön ja yksilö vaikkuttaa muihin yksilöihin
Ihminen on biologinen --> kehoa, aivotoimintaa, perimää ja evoluution vaikutus
ihminen on fyysinen
7 - Ihminen on biologinen olento
Lumevaikutus eli plasebo-efekti
: mielen ja kehon välinen yhteistyö (uskoo esim. lääkkeen vaikuttavan ja tuntee vaikutuksen, vaikka lääke ei olisikaan oikea)
hormonit ovat yhteydessä biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin toimintoihin
perimä, aivot ja välittäjäaineet, hormonit, evoluutio, kehon reaktiot
tieto kulkee aivoissa hermosolusta toiseen sähköisinä viesteinä, hermoimpulsseina (KOKO PROSESSI SIVULLA 59!)
aivojen plastisuus = muovautuvaisuus
neuropsykologia!
perimä ja ympäristö voivat vaikuttaa aivotoimintaan ja ihmisen käyttäytymiseen --> Behaviorismi!
ihmisen keho, aivot ja hormonitoiminta on muokkaantunut nykyiseksi evoluution myötä --> evoluutiopsykologia! (eri asia kuin kulttuurievoluutio (kirjoitustaito..))
8 - Ihminen on sosiaalinen olento
kulttuuri, ryhmä, normit, rooli, sosiaalistuminen + ennakkoluulot
sosiaalistuminen
--> yhteisön sääntöjen, tapojen ja arvojen siirtyminen yksilölle
normi
--> yhteisön tai ryhmän käyttäytymissääntö
sosiaalipsykologiassa
tutkitaan ihmistä ryhmän jäsenenä sekä ryhmien sisäistä ja välistä toimintaa
Ihminen on psyykkinen olento (luvut 9-11)
9 - kognitiivinen toiminta on aktiivista tiedonkäsittelyä
Skeema
--> sisäinen malli; yksilön aiempiin kokemuksiin ja tietoihin perustuva käsitys siitä, mitä asiat ovat ja miten ne toimivat, ja joka ohjaa hänen toimintaansa
Havaintoja rajataan
valikoivan tarkkaavaisuuden
avulla
Ulrich
Neisserin havaintokehä
Skeema
-- ohjaa havainnointia -->
Havainnointi
-- valikoi kohteet ympäristöstä -->
Ympäristö
-- muokkaa skeemaa-->
Skripti
--> skeema tapahtumasarjasta; ”käsikirjoitus tilanteesta”
Minäkäsitys --> käsitys itsestä, voi myös vääristyä skeemojen takia
maailmankuva
--> yksilön käsitys siitä, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia; laaja skeema maailmasta
maailmankatsomus
--> maailmankuva sekä yksilön arvot ja yhteisön normit
ihmiskäsitys
--> yksilön tai yhteisön malli siitä, millaisia ihmiset tyypillisesti ovat; osa maailmankuvaa
attribuutio
--> omasta tai toisen ihmisen toiminnasta tehty tulkinta
itsetunto!
attribuutiovirhe
--> toisten tekemiset nähdään liiaksi sisäisistä syistä johtuviksi ja omaa käyttäytymistä selitetään liikaa tilanteesta johtuvaksi
10 - motivaatio vetää ihmisen liikkeelle
biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset motiivit ovat yhteydessä toisiinsa
motiivit muodostavat yhdessä motivaation
tavoitteet, tunteet, minäpystyvyys
biologiset motiivit
--> synnynnäisiä, mm. nälän, unen ja janon tarpeen tyydyttäminen
sosiaaliset motiivit
--> opittuja, halu kuulua ryhmään ja tulla hyväksytyksi
psyykkiset motiivit
--> (opitut) motiivit, jotka voivat tyydyttyä mielen sisäisesti, esim. uteliaisuus, taiteen luominen tai kauneudesta saatu mielihyvä
lähestymismotivaatio
--> pyrkimystä positiivisiin asioihin
välttämismotivaatio
--> pyrkimystä välttää negatiivisia asioita
motiivikonflikti
--> motiivien väliset ristiriidat
lähestymis-lähestymiskonflikti, välttämis-lähestymiskonflikti, välttämis-välttämiskonflikti
muuttumattomuuden asenne ja kasvun asenne
11 - tunteet auttavat toiminnan arvioinnissa
ilman tunteita olisi mahdotonta elää
Mieliala
--> yleisempi ja pitkäkestoisempi olotila kuin tunne
synnynäiset perustunteet: ilo, hämmästys, pelko, viha, suru ja vastenmielisyys
tunneilmaisut vaihtelevat eri kulttuureissa
Kognitiiviset toiminnot, motiivit, tunteet
Psykologia tarkastelee hyvinvoinnin ilmiöitä (luku 15
)
15 - Mielenterveyteen vaikuttavat psyykkiset, biologiset ja sosiaaliset tekijät
Mielenterveys
--> psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön
Itsetunto on käsitys omasta arvostaan ja se vaikuttaa olennaisesti yksilön hyvinvointiin
henkilö, jolla alhainen itsetunto, syyllistyy muita helpommin ja puolustautuu herkemmin
henkilö, jolla hyvä itsetunto on vähemmän muiden mielipiteiden varassa ja tiedostaa oman arvonsa
itsetuntoon vaikuttaa yksilölle tyypillinen reagointityyli eli perimään pohjaava
temperamentti
ihanneminä
--> ihmisen toive siitä, millainen hän haluaisi olla
psyykkiset puolustuskeinot eli defenssit
Psyykkinen itsesäätely
--> keinoja, joilla ylläpidetään psyykkistä tasapainoa ja selvitään vaikeista tunteista
Defenssi
--> puolustuskeino; osin tai kokonaan tiedostamaton tapa pyrkiä psyykkiseen tasapainoon
negatiivisten asioitten/tunteitten torjunta ja kieltäminen
Kohteensiirto
--> jos kielteisiä tunteita ei voi näyttää suoraan niiden kohteelle, ne saatetaan siirtää johonkin toiseen kohteeseen, kute itseensä
Projisointi
--> omat negatiiviset tunteet heijastetaan muihin (esim. rasismi)
Jalostaminen
--> eli sublimaatio, kypsä puolustuskeino, jossa tunnetta käsitellään luovassa työssä
tunteiden kanssa toimeentulo
Hallintakeino
eli coping-keino --> tietoinen keino selvitä vaikeista tunteista
Puolustuskeinoja käytetään enemmän psyykkiseltä uhalta, kuten omilta tunteilta suojautumiseen. Hallintakeinoja taas käytetään enemmän ulkoisilta uhilta suojautumiseen, esimerkiksi koeviikon stressin säätelemiseen.
Miten ihminen oppii? (luvut 16, 18 & 19)
16 - Ihminen on oppiva olento
tahaton vs. tahallinen oppiminen
biologisten tekijöiden yhteys oppimiseen ilmenee monin tavoin, mm. nukkuminen, hyvä ruokavalio sekä urheilu parantaa keskittymiskykyä ja oppimista
18 - taitava oppija pyrkii ymmärtämään
oppiminen
Konstruktiivista
--> oppija liittää uuden tiedon erilaisiin pohjatietoihin, yhdistelee yksityiskohtia, muokkaa aikaisempia tietorakenteitaan ja muodostaa lopulta yksilöllisen skeeman
oppii asian paremmin, jos siitä on kiinnostunut sekä osaa tehdä johtopäätöksiä ja soveltaa ideoita käytäntöön
syvä-
suuntautuneisuus
oppijan päämääränä on ymmärtää keskeiset ilmiöt
perusteelliset ja hyvin jäsentyneet skeemat
pinta-suuntautuneisuus
oppija keskittyy vain pinnallisiin piirteisiin ja pyrkii vain muistamaan opitun jonkin aikaa
yhteydet aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin jäävät vähäisemmiksi
suunnitelmallinen opiskelu
--> opiskelija asettaa itselleen tavoitteita ja hallitsee ajankäyttöään tehokkaasti
opiskelutavat
tietoa toistavassa opiskelutavassa
ei juuri työstetä opittua, vaan toistetaan sitä
tietoa muokkaavilla opiskelutavoilla
autetaan selittämään opittavaa asiaa itselle, yhdistelemään ja vertailemaan asioita toisiinsa tai soveltamaan tietoa
käsitekartat ja alleviivaaminen
kertaaminen
kumuloituvassa kertaamisessa
oppitunnilla kuultu tai kirjasta luettu asia palautetaan mieleen aika-ajoin
vapaassa mieleen palauttamisessa
mieleen palautetaan jokin opittu asia ilman vihjeitä tai muita apuja
Metakognitio
--> ihmisen kyky olla tietoinen omista tiedonkäsittelyn prosesseistaan
muisti
säiliömuisti
--> sinne syntyy pidempikestoisia muistijälkiä, kun jotakin asiaa kerrataan ja työstetään tarpeeksi. siellä on kaikki mitä ihminen on oppinut
työmuisti
--> käsittelee asioita, jotka ovat tarkkaavaisuuden kohteena juuri nyt
19 - motivoitunut haluaa oppia
kiinnostuksen vaiheet
tilannekohtainen kiinnostus
jatkuva tilannekohtainen kiinnostus
heräävä henkilökohtainen kiinnostus
syvällinen henkilökohtainen kiinnostus
motivaatio
sisäinen motivaatio
--> yksilö kokee tekemisen itsessään palkitsevaksi, ulkoisia palkkioita ei tarvita
ulkoinen motivaatio
--> opiskelija oppii ulkoisen palkinnon takia, esim. ensisijaisena päämääränä on saada hyviä arvosanoja
välttelyn kehä