Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kappale 4 (Poolinen yhdiste (Kun kovalenttinen sidos muodostuu sellaisten…
Kappale 4
Poolinen yhdiste
Kun kovalenttinen sidos muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on eri elektronegatiivisuusarvo, sidosta kutsutaan pooliseksi kovalenttiseksi sidokseksi. Yhdisteen poolisuus on seurausta yhdestä tai useammasta poolisesta kovalenttisesta sidoksesta.
Esimerkiksi metaani- ja vesimolekyylissä atomien väliset kovalenttiset sidokset ovat poolisia, sekä alkoholit ja karboksyylihapot ovat poolisia yhdisteitä.
Poolisuudella tarkoitetaan elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy positiivisesti ja negatiivisesti varautuneet päät.
-
Pooliton yhdiste
-
Yhdiste on pooliton, jos atomit ovat samanlaisia, myös niiden elektronegatiivisuudet ovat samat ja yhteiset elektronit jakautuvat tasaisesti atomien välille.
-
Dipoli
Dipoli on polaarinen molekyyli, jossa on positiivisesti ja negatiivisesti varautunut pää.
-
-
Dispersiovoima
Poolittomien molekyylien välisiä heikkoja kemiallisia sidoksia, jotka johtuvat elektronien liikkeen aiheuttamista hetkellisistä dipoleista.
-
Dispersiovoimat ovat sitä vahvempia, mitä enemmän molekyylissä on elektroneja eli mitä suurempi moolimassa.
Elektronegatiivisuus
Määritelmän mukaan kemiallisesti sitoutuneen alkuaineatomin kyky vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja. Elektronegatiivisuus ilmoitetaan paljaana lukuna.
Esimerkiksi happi (O) tai fluori (F), joka on kaikkein elektronegatiivisin alkuaine.
Dipoli-dipolisidos
Pysyvistä dipoleista aiheutuvia molekyylien välisiä vetovoimia. Vetovoimien suuruus riippuu dipolien suuntautumisesta ja dipolien välisistä etäisyyksistä.
Esimerkiksi vetyfluoridi (HF) ja asetoni (C3H6O), jota on muun muassa kynsilakanpoistoaineessa.
Ioni-dipolisidos
Ioniyhdisteen liuetessa veteen muodostuu positiivisia ja negatiivisia ioneja. Ioneihin kiinnittyy useita vesimolekyylejä sähköisin voimin. Veden happiatomi on varautunut osittain negatiivisesti ja sen vetyatomit ovat varautuneet osin positiivisesti, jolloin vesimolekyylin happiatomi vuorovaikuttaa positiivisen ionin kanssa ja vetyatomit negatiivisen. Syntynyt sidos on ioni-dipolisidos.
Esimerkiksi kidevedellisissä yhdisteissä, kuten kuparisulfaatissa, kideveden vesimolekyylien ja ionihilan ionien välillä on ioni-dipoli-vuorovaikutuksia.
Vetysidos
Dipoli-dipolisidokset, joissa vety on kahden elektroninegatiivisemman atomin välissä. Vetysidos on siis dipoli-dipolisidoksen erityistapaus.
Vetysidoksia muodostuu esimerkiksi vedessä (H2O), ammoniakissa (NH3) ja vetyfluoridissa (HF).