Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Teollistuminen 1750-1914 (Tekninen kehitys ja uudet innovaatiot olivat…
Teollistuminen 1750-1914
taloudellinen ajattelu
Karl Marx oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, joka eli vuosina 1818-1883. Hänet nähdään yhtenä kommunismin perustajista yhdessä Friedrich Engelin kanssa.
Kommunismi on poliittinen järjestelmä, jonka pääajatus on yhteisomistus. Nykyisen kommunismin sanotaan syntyneen 1800-luvulla teollistumisen ajankaudella.
-
Adam Smith oli skotlantilainen moraalifilosofi, joka eli vuosina 1723-1790. Smith kehitti ajatuksen nykyaikaisesta poliittisesta taloudesta ja kansantaloudesta.
Taloudellinen liberalismi kannattaa vapaakauppaa ja verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä. Vapaakauppa tarkoittaa vapaata kaupankäyntiä eri ihmisten ja maiden välillä.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen, teollistuneen pohjoisen voitettua alkoi nopea teollistuminen. Suuri raaka-aineiden määrä, hyvät liikenneyhteydet ja vapaakauppa mahdollistivat tämän nopean kehityksen.
Yhdysvaltain sisällissota käytiin vuosina 1861-1865. Sodassa teollistunut pohjoinen voitti maatalous painotteisen etelän.
Yhdysvallat kehittivät vuosina 1863–1869 ensimmäisen mantereita ylittävän rautatien. USA:n suuri rautatieverkosto kasvatti teollista kasvua.
Koneiden ja työn uudelleen organisoinnin avulla tuottavuus nousi ja talous lähti suureen kasvuun 1800-1900-luvuilla.
Amerikkaan houkuteltiin uuden työvoiman tarpeessa siirtolaisia lupaamalla ilmaista maata. Amerikkaan lähdettiin toivossa paremmasta elämästä ja menestyksestä.
-
Kaupungistuminen eli kaupunkeihin maalta muuttaminen alkoi voimistua keskiajalla. Ensimmäinen huomattava muuttoaalto kaupunkeihin oli teollistumisen myötä 1700- ja 1800-luvuilla. Teollistuminen tarjosi maaseudun liikaväestölle töitä.
Teollistumisen aikana Euroopan väestökasvu lähti kasvuun teollisuuden kehityksen ja hygienian parantumisen seurauksena. 1800-luvulla Euroopan väkiluku oli jo noin 200 miljoonaa, kun 1700-luvulla se oli ollut vain vähän päälle 100 miljoonaa.
Teollistumisen myötä syntyi uusia ongelmia. Työntekijöiden puutteessa alettiin käyttää lapsityövoimaa ja suurissa tehtaissa ei juurikaan kiinnitetty huomiota työläiseten hyvinvointiin. Erityisesti lasten asema oli huono ja heitä kuoli tehtaan erilasiiin myrkkyihin.
Vasta vuosina 1800-luvun alussa lapsia suojaavia lakeja tuli käytäntöön. Vuonna 1814 kiellettiin lasten varastaminen, vuonna 1833 rajoitettiin työtunnit 10 tuntiin ja 1842 kielletiin alle 12-vuotiaiden käyttäminen kaivostyöläisinä.
Työläisten asema parani, kun 1820-luvulla aletiin perustaa ammattiliittoja, jotka valvoivat työläisten oikeuksia ja auttoivat heitä puolustautumaan työnantajia vastaan.
-
-
