Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta (1930-luvun puolivälissä valtion rooli…
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
Suomalaisesta hyvinvoiniyhteiskunnasta puhuttiin jo ennen toista maailmansotaa
Ideana ja tavoitteena vähentää köyhyyttä ja turvata kaikille kansalaisille ruoka pöytään
Tämän uskottiin rauhoittavan kansaa ja vähentävän ääriliikkeiden kannatusta
Itsenäistymisen alkuvuosilla säädettiin lakeja, jotka turvaavat työntekijöiden asemaa ja mahdollistivat torppareiden muuttumisen talollisiksi
torppari=vuokraviljelijä, joka on vuokrannut vain osan maasta ja viljeli sitä.
talollinen=maatilan omistava maanviljelijä
Heidän hyvinvoinnistaan vastasi kumminkin lähinnä työnantajat ja erilaiset kansalaisjärjestöt
kansalaisjärjestö= kansalaiset yhteen kokoava, valtiosta riippumaton järjestö
esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto
1930-luvun puolivälissä valtion rooli kansalaisten hyvinvoinnissa voimistui. Valtiolla rupesi olemaan enemmän varallisuuta käytössään ja se mahdollisti tämän tapahtumisen.
Vuonna 1936 köyhäinhoidon nimi muutettiin lailla sosiaalihuolloksi jasosiaaliturvasta ruvettiin puhumaan
1934 säädettiin laki työttömyyskassoista.Tämä antoi turvaa työttömyyden varalle.
1937 säädettiin laki kansaneläkkeistä
Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa oli paljon orpoja, leskiä ja sotainvalidejä, jotka eivät kyenneet huolehtimaan itsestään ja omasta toimeentulostaan
Tämä pakotti valtiota tekemään hyvinvointia edistäviä lakiuudistuksia, jotka torjuisivat köyhyyden ja varmistaisivat kaikille peruspalvelut.
Valtio tasasi varallisuutta erilaisten tulonsiirtojen avulla
tulonsiirto=Tulonsiirto tarkoittaa politiikassa ja kansantaloudessa tulojen siirtoa tulonsaajalta toiselle. esim. eläkkeet, lapsilisät ja opintoraha
Suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittaminen
Nopea ja suuri talouskasvu teollistumisen myötä
Verotus kasvoi ja laajeni
Nämä vaikuttivat yksityisten henkilöiden elämään, sillä verotus kasvoi, mutta niin kasvoi myös työpaikkojen määrä ja palkat.
Suomesta rakennettiin varsinainen hyvinvointivaltio 1960- ja 70-luvuilla
Ruotsin mallin mukaan
valtio otti enemmän ja enemmän vastuut a kansalaisten hyvinvoinnista
tulonsiirtoja lisättiin
terveydenhoitoon panostettiin
koulutukseen panostettiin
Elinkeinorakenteen muutos pakotti myös uudistamaan koulujärjestelmää. Tämä lisäsi Suomen kehitystä korkean elintason maaksi.
Lisättiin oppikoulujen määrää
rakennettiin lisää korkeakouluja eri puolille Suomea
maksuton peruskoulu saatiin koko Suomeen 1970-luvulla. Ajatuksena oli taata kaikille mahdollisimman samat lähtökohdat. (tasa-arvon korostaminen)
tämä johtaa Suomalaisen koulutustason nousuun
Suomessa hyvinvointivaltiota kehitettiin tasa-arvon näkökulmasta
päivähoitoa kehitettiin 1970-luvun alussa
tämä antoi naisille paremman mahdollisuuden käydä töissä
1980-luvulla käyttöön otettiin kotihoidontuki
kotihoidontuki=Kotihoidon tuki on avustus, jonka Suomessa Kansaneläkelaitos maksaa alle kolmevuotiaan lapsen hoitamiseen.
tämä mahdollisti paremmat olosuhteet nuorille pareille, jotka eivät välttämättä tule niin hyvin toimeen.
Eläkelait paransivat työntekijöiden eläketurvaa
Pakollinen sairasvakuutus paransi turvaa sairauden ja raskauden varalle
Suomessa ymmärrettiin hyvinvointivaltion taloudellinenkin puoli
tulonsiirrot kasvattivat taloutta, koska niiden saajat suuntasivat osan rahoista kulutukseen. Tuoden lisää tuloja valtiolle.
Nämä kaikki antoivat turvaa kansalaisille ja heidän oikeuksilleen