Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kappaleet (9. Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot (Miten vaikeudet…
Kappaleet
9. Sosiaaliset suhteet ja
vuorovaikutustaidot
Miten vaikeudet
ilmenevät?
Oppimisvaikeuksista kärsivät ovat
keskimääräistä heikompi sosiaalinen asema ryhmässä
usein vähemmän hyväksyttyjä ryhmässä
ystävyyssuhteita saattaa olla yhtä paljon, mutta vastavuoroisuutta vähemmän
Vähemmän yhteydenpitoa ja läheisyyttä
Enemmän konflikteja ja suurempia vaikeuksia selvitä ristiriidoista
Ikätovereilta saatu hyväksyntä ennustaa lapsen osallisuutta esiopetusryhmässä ja akateemisten taitojen kehittymistä
Lapsen vähäinen hyväksyntä ryhmässä ja
erityisesti torjunta on riskitekijä
Torjutuksi tuleminen ennakoi
kielteistä asennetta koulua kohtaan
heikkoa suoriutumista
vähäisempää osallisuutta
Yksittäisen riskin malli
lähtökohtana vaikeudet sosiaalisessa havaitsemisessa ja kommunikoinnissa
ahdistuneisuutta
masennusta
heikentynyt itsetunto
Useiden riskien malli
yhdessä muiden ongelmien kanssa kuten tarkkaavaisuus ongelmat ja kielelliset vaikeudet
toverien arvioimana muita sosiaalisia puutteita kuten
vähäinen yhteistoimintakyky ja heikot johtajuustaidot
Mitkä ovat keskeiset
selitysmallit?
SEO taitojen
perusta on kodin vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteissa sekä vanhempien tuessa
Sosiaalisen kompetenssin puute voi selittää oppimisvaikeuksiin
Tunnetaidot
Väkivaltaa kokeneet lapset ylitulkitsevat ja
väärin tulkitsevat kasvonilmeitä (viha, pelko, suru)
Torjunta
Torjuttuun asemaan päätyminen:
agressiivista käyttäytymistä
sosiaalinen vetäytyminen
erilainen ulkoinen olemus
Aseman ylläpitämiseen vaikuttaa:
Omat uskomukset
Ryhmädynamiikka
Lapsen omat havainnot
havainnot edelleen vaikuttaa:
uskomuksiin
tavoitteisiin
käyttäytymiseen
Tukemisen tavat
Lapset joilla on kehityksellisiä ongelmia, on vanhempien kanssa käyty sosiaalisten tilanteiden pohdinta hyödyllistä
Koska tunneviestintä on häiriöaltista ->
Tunteiden tarkka havainnointi edellyttää:
visuaalisten viestien (kasvonilmeet) tarkkaa tunnistamista
äänen akustisten ominaisuuksien käsittelyä
kielellisten merkitysten tulkintaa
Opettaja:
aktiivinen ryhmähengen rakentaminen ja vahvistaminen
hakee tietoa ryhmädynamiikasta
lisää oppilastuntemustaan (kyselemällä)
omat tunnetaidot
ryhmän arkinen kuuntelu
osallisuuden varmistaminen (
voi suojata merkittävästi
)
torjuntaan puuttuminen
turvallisen ympäristön luominen (oltava tarkka)
tietoisuus omasta toiminnastaan lasten seurassa
yllämainitun soveltaminen
Sosiaalisten taitojen tukeminen
keskustelun aloittaminen, kysymykset, esittely
avunpyytö, kuunteleminen, anteeksi pyytäminen
neuvotteleminen, tavotteiden asettaminen
pettymysten ja epäonnistumisten sietäminen
tunteiden käsittely
Tuki vaatii usein yksilöllistä räätälöimistä
Taustaa
Lähes kaikissa ryhmissä
on oppilaita, jotka tuntevat sosiaalisten suhteidensa olevan epätyydyttäviä
tai kokevat
jopa torjuntaa
Sosiaalinen kyvykkyys eli kompetenssi koostuu:
yksilön sosiaaliset taidot
tunteiden käsittelyn ja säätelyn taidot (tunneäly)
sosiaalisen tiedon käsittelyn taidot (sosiokognitiiviset)
sosiaalisen minäkuvan -ja pystyvyyeen liittyvät uskomukset
kokemukset sosiaalisten suhteiden mahdollistamista toiminnasta ja tyytyväisyydestä siihen
- Sosiemotionaalinen oppiminen (SEO)
Lapsiryhmät ja yksilöt
eroavat
suuresti
vuorovaikutustavoiltaan ja
-taidoiltaan
Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa
ystävyyssuhteiden laatu ja vastavuoroisuus
19. Motoriset oppimisvaikeudet
Miten vaikeudet
ilmenevät
muotoja
kirjoittaminen
pukeminen
pyörällä ajaminen
Motorisen toiminnan säätely
toiminnan ennakointi
pysyvien liikemallien kehittäimen
liikkeiden rytmitys, ajoitus ja ohjaus
vaihtelevat vakavuusasteen mukaan
ja ilmenevät joko karkea- tai
hienomotoriikan alueella (tai molemmissa)
motoriset taidot ikätasoa heikommat
vaikka harjoittelu on mahdollista
vaikutukset
kokonaiskehitykseen
Muut oppimisvaikeudet
käyttäytymisongelmat
tarkkaavaisuusongelmat
fyysinen- ja psykososiaalinen hyvinvointi heikentynyt
Vain 5 % joilla motorisia ongelmia,
ainoa ongelma motoriset taidot
Jäävät sivuun aktiivisista leikeistä
liikuntaleikit eivät tuota nautintoa
kokevat liikunnalliset leikit työksi
liikuntaitoja kehittävän toiminnan välttely
Voidaan nähdä myös terveysriskinä
Mitkä ovat keskeiset
selitysmallit?
Geneettisiä selityksiä
Motoriset oppimisongelmat luokitellaan
hermoston kehityksellisiin häiriöihin
hermoston epätyypillinen kehitys
pieni syntymispaino
Kognitiiviset selitykset:
motoristen taitojen automatisoitumisen vaikeus
liikkeiden tuottamisessa syntyvien sisäisten mallien ja mielikuvien puutteellisuus ja epätarkkuus
Taustalla aivojen osien toiminnallinen erilaistuminen
(pikkuaivot, päälaenohko)
mahdollisesti liittyy myös peilisolujärjestelmään
Tukemisen tavat
Motoristen taitojen harjoitteluohjelmat
Kehitys on hidasta erityisesti alkuvaiheessa
ongelmat liittyvät oppimisen
hitauteen ja lopputuloksen laatuun
Vievät paljon aikaa
Kuntoutusmenetelmät
prosessisuuntaiset
Lähtökohta
:
Motoriset ongelmat ovat seurausta
kehon rakenteesta ja aistijärjestelmissä
olevista puitteista
Näyttö toimivuudesta
todettu heikoiksi ei suositella
Sensorinen integrointi
tehtäväsuuntaiset
Lähtökohta:
Suorituksen parantaminen valikoidusta joukosta tehtäviä
Piirteitä
Harjoittelussa taitoja jotka ovat henkilölle merkityksellisiä ja joiden puutteet haittaavat eniten hänen ja lähipiirin toimintaa
metakognitiivisten taitojen kehittäminen (opitaan tunnistamaan ja korjaamaan suorituksen ongelmakohdat)
oppijan huomion keskittäminen olennaiseen kysymsten kautta
Suuntauksen sisällä
:
Kognitiivisesti suuntautunut
Neuromotorinen tehtäväharjoittelu
Taustaa
Motorisia taitoja voidaan luokitella monella tavalla
hieno- ja karkeamotoriset (kirjoittaminen / liikkuminen)
jatkuvat- ja yksittäiset (juokseminen / heittäminen)
suljetut- ja avoimet (kynä käteen pyödältä / juokseminen väkijoukossa, liittyy ympäristöön)
Motoristen taitojen oppimisvaiheita
kognitiivinen (liikkeet hitaita, vaatii paljon kognitiivista toimintaa)
assosiatiivinen (liikkeet sujuvampia, vaatii vähemmän kognit)
itsenäinen (liikkeet tarkkoja ja tehokkaita, vaatii vähän kognit)
Ei riittävästi tietoa taustoista, mutta tiedetään että
kykynemme oppimaan (automatisoimaan) riittävällä harjoittelulla ja siirtämään myös uusiin tehtäviin
8. Oppiminen toisella
kielellä
Miten vaikeudet
ilmenevät?
Tyypillisiä ongelmia
lyhyiden ja pitkien vokaalien erottaminen kirjoituksessa
konsonanttien erottaminen kirjoituksessa
ääntämisongelmat
sanaston laajuus ja tarkkuus
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
oppimisvaikeuksien tunnistaminen ei ole yksinkertaista
, koska normaalin toisen kielen oppimisprosessi kuuluvat piirteet ja ongelmat
näyttävät ulospäin samalta oppimisvaikeudet
Yleensä oppimisvaikeudet ilmenevät sekä äidinkielessä että
toisessa kielessä, mutta vain harvoin voidaan käyttää äidinkieleen kehitettyjä oppimisvaikeuksia mittavia testejä
Vaara että oppimisvaikeuksia pidetään toisen kielen oppimiseen
liittyvinä ongelmina -> voi mennä vuosia ennen kuin huomataan
Luku- ja kirjoitustaito ja taidottomuus aikuisilla maahanmuuttajilla:
Primaarilukutaidottomat (ei osaa lukea millään kielellä)
Sekundaarilukutaitoinen (osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla)
Semilukutaitoinen (osaa jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla)
Mitkä ovat keskeiset
selitysmallit?
Joillakin taustalla on arkielämän rutiineihin liittyviä ongelmia (esim. vähäinen nukkuminen ja epäsäännölliset ruoka-ajat)
Oppimisen ongelmien taustalla onkin sekä yhteisiä taustoista riippumattomia piirteitä että yksilöllisiä, osin kielitaustaan liittyviä piirteitä
Tukemisen tavat
Ongelmien havaitseminen
Tärkeä puuttua mahdollisimman aikaisin, varsinkin niihin joilla on enemmän ongelmia kuin muilla samanikäisillä tai samassa opintojen vaiheessa olevilla toisen kielen opiskelijoilla
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen ongelmiin tulee puuttu kokonaisvaltaisesti:
Kuunneltava oppilasta itseään ja tämän perhettä
Käytettävä tulkkia jotta saadaan tarkka kuva ongelmasta ja sen mahdollisista taustoista
Jos taustalla arkirutiineihin liittyviä ongelmia, pitää ne hoitaa ensiksi pois alta
Osa diagnoosia on selvittää oppilaan oppimishistoria:
äidinkieli(et), kotona käytetyt kielet, mahdollinen koulunkäynti ennen Suomeen tuloa, miten helposti lukemaan oppiminen on tapahtunut
Voidaan poissulkea mahdollinen kieleen liittyvät oppimisvaikeudet muista oppimisvaikeuksista
Diagnoosin yksilöllisyys
Oppimisvaikeuksien
diagnosoinnissa oltava varovaisia
sillä maahanmuuttajataustaiset nuoret saavat ikätasoaan heikompia tuloksia
Hyödynnetään äidinkielen opettajan ja vanhempien havaintoja ja asiantuntemusta -> ilmeneekö ongelmia myös oman äidinkielen hallinnassa?
Monikielisyyden tukeminen
Oppilaan äidinkielen kehittymisen tukeminen
vahvistaa myös koulun opiskelukielen kehittymistä ja sitä kautta koulumenestystä
kielten joustava ja rinnakainen käyttäminen eri oppiaineissa on todettu edistävän oppimista (tukee myös monikielisten lasten identiteetin rakentumista)
Ymmärtää oppilaan rajallisuus
Oppilaan kielivirheet kertovat kehittymisestä -> ovat välttämättömiä kehittymisen kannalta
Kirjoitetut tuotokset ovat aluksi kiellelle tyypillisiä monimutkaisia ilmaisuja ja horjuntaa sanahahmoissa ja perusrakenteissa
Valmisteleva opetus
Tarkoitus vahvistaa puhumisen taitoa ja luodaan pohja suomen kielen luku.- ja kirjoitustaidolle
Parhaassa tapauksessa rinnalla on myös oman äidinkielen opetusta (myös sen luku- ja kirjoitustaito)
Jos ei valmistelvaan opetukseen ole mahdollisuutta -> opetusta on räätälöitävä paljolti tuki- ja erityisopetusresurssien varassa