Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psykologia kpl 10 Vuorovaikutussuhteet nuoruusiässä (Vertaissuhteet…

- - - - Esimerkiksi, mitä on suomalaisuus?
        
        Pohjois-Suomessa elävälle nuorelle suomalaisuus voi olla osittain erilaista kuin Etelä-Suomessa asuvalle nuorelle
    - - Tutkimuksen mukaan globaalissa ja muuttuvassa maailmassa tyypillistä on identiteetin uudelleen määrittely eli yksilön tarve jäsentää identiteettiä useasti elämänsä aikana
      - On esitetty, että ihmisten identiteetin määrittelyä ohjaa nykyään muutokseen sopeutuminen, kuin asuinpaikkaa, maata, työpaikkoja, ihmissuhteita ja arvoja saatetaan vaihtaa useita kertoja
      - Tutkimuksen mukaan monimuotoistuvassa yhteiskunnassa varsinkaan nuoret eivät välttämättä enää määrittele itseään tiettyhen kultturien tai etnisten ryhmien kautta, vaan toimivat yhteisössään ennen kaikkea yksilöinä
    - - Näyttäytyy usein vastareaktiona turvattomuuden tunteelle, jota maailman nopea muuttuminen voi synnyttää
      - Näkyy esimerkiksi perinteiden ja uskonnollisten tapojen elvyttämisenä ja ylläpitämisenä, joka vahvistaa tunnetta ryhmään kuulumisesta ja yhtenäisyyteen pyrkimisestä
- - - - Varhaisnuoruudessa vertaissuuhteet näyttävät olevan suhteellisen lyhytaikaisia ja vain kohtalaisen vakaita, toisin kuin suhteet muihin tärkeisiin ihmisiin, kuten perheeseen
      - Esimerkiksi alakoululaiset saattavat nimetä parhaaksi ystäväkseen eri henkilön lukuvuoden alkaessa kuin päättyessä,kun taas suurin osa lukiolaisten yhstävyyssuhteista on jo vakaampia
        
        Myös mahdolliset seurustelusuhteet kestävät nuoruuden edetessä pidempään
  - - - Varhaisnuori saattaa esimerkiksi varmistaa ystäviltään, voiko tietynlaisissa vaatteissa mennä kouluun
  - - - Ystävillä on siis joitakin yhdistäviä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi samanalainen tausta tai mielenkiinnon kohteet
      - Nuorelle on tärkeää tulla hyväksytyksi ja olla osa sellaista ryhmää, jonka arvomaailmaan ja asenteisiin hän voi samaistua
      - Samankaltaisuus vaikuttaa siihen, kuinka nuoret valikoivat toisiaan kavereiksi ja ystäviksi
      - Jos nuorten asenteet tai toiminnot alkavat ajan kuluessa eriytyä myös heidän keskeinen suhteensa erääntyy
  - - - Lapsuuteen verrattuna nuoruudessa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, kuinka kaverisuhteet vaikuttaat henkilön statukseen tai maineeseen laajemmassa vertaisten verkostossa
      - Tiettyyn ryhmään kuuluminen auttaa osaltaan identiteetin vaikiintumisessa
- - - - On kuitenkin tärkeää huomata, että nuoret kehittyvät yksilöllisesti tälläkin alueella
  - - - Nämä skeemat saattavat muodostaa pohjan nuoruuden aikaisille vertaissuhteille, erityisesti myöhäisnuoruuden romanttisille suhteilla
- - - - Nuoren heikot sosiaaliset taidot näyttävät olevan lajemminkin yhteydessä sosiaalisiiin ja emotionaalisiin sekä koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviin vaikeuksiin
  - - - Nuorten kokemus yksinäisyydestä näyttää kasvavan myös silloin, kun heistä tulee tyytynättömiä sosiaalisiin suhteisiin
  - - - Keinoja ovat sosiaalisten taitojen kehittäminen ja itsetunnon myönteisen kehityksen tukeminen
- - - - Syitä tälle olivat muun muassa: äidit kysyivät nuorilta asioista suoraan, antoivat lastensa kertoa vapaaehtoisesiti tai vain kuuntelivat ja tarkkailivat heitä
      - Isät puolestaan luottivat pääasiassa puolisoihinsa informaation lähteinä
  - - - Siihen, kuinka halukkaasti nuoret kertoivat ystävyyssuhteistaan vanhemmille, vaikuttivat erityisesti kasvatustyyli ja vanhempi-lapsi-suhteen laatu
        
        Jos vanhemmilla oli auktoriteettiin perustuva kasvatustyyli eli ohjaava kasvatus ja suhde oli luottamuksellinen, kertoivat nuoret todennäköisemin asioistaan
        
        Sen sijaan vanhempien kylmyys, torjunta ja negatiivinen reagointi siihen, että nuori kertoi vanhemmilleen asioistaan, murensi yhteyden tunnetta vanhempiiin
      - Tutkimuksissa on myös huomattu, että vanhempien ja nuroten mielipiteet siitä, mitä vanhemmilla on oikeus tietää nuoren vertaissuhteisiin liittyvistä asioista, eroavat toisistaan
- - - - Esimerkiksi äidin mielenterveyshäiriöt, vanhempien vihamielisyys lasta kohtaan ja varhaislapsuuden aikaiset käyttäytymisongelmat ja niiden jatkuminen kouluiässä näyttävät ennustavan eksternalisoivaa, internalisoivaa tai niiden sekamuotoista ongelmakäyttäytymistä
  - - - Näyttää olevan sisäänpäin suuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä pysyvämpää
  - - - Päihteiden käyttö vaikuttaa myös ystävien valintaan