Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aatteet kilpasilla (Klassinen liberalismi: 1700-luvulla kehitetty…
Aatteet kilpasilla
Klassinen liberalismi: 1700-luvulla kehitetty poliittinen aate, joka vastustaa liikaa hallitusvaltaa ja korostaa yksilönvapauksia
-
Sosiaaliliberalismi: Liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Talousliberalismi:Liberalismin muoto, joka korostaa erityisesti sitä että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti kaikki hyötyvät
Yksilönoikeudet: kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja muille valtion oikeudenkäyttöpiirissäselvennä oleville takaamat oikeudet.
Suvaitsevaisuus: Asenne, jossa suhtaudutaan sallivasti asioihin joita yleisesti pidetään negatiivisina
Näkymätön käsi: Liberalisti adam Smithin vertaus siitä, miten talous toimii kun yksilölle suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä että ätmä koituu kaikkien hyväksi.
Vahinkoperiaate: Liberalisti J.S.Millin näkemys, jonka mukaan jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan se ei tuota toisille vahinkoa.
Vapaat markkinat: Taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä ilman rajoitteita tai säädöksiä.
-
Yövartiavaltio: Liberalistinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus; yhteiskunnan menot pidetään mahdollisimman pieninä, eikä valtio kanna vastuuta kansalaisten hyvän elämän ydellytyksistä.
Hyvinvointivaltio: Demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten terveydestä, sivistyksestä ja riittävästä sosiaaliturvasta.
Ideologia: Neutaalissa mielessä mikä tahansa oppi; negattivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todelllisuuskäsitys
Luokkataistelu:Karl Marxin teoriassa yhteiskuntaluokkien keskinäinen taistelu, joka on olennainen historiaa liikuttava voima.
Kommunismi: Sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta
Luokkarakenne: Karl Marxin teoriassa yhteiskunnan jaukautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan eli proletariaattiin pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle vauraus kasaantuu
Lisäarvo: Marxilainen kansantaloustieteellinen termi, joka osoittaa, miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille.
Vieraantuminen :Karl Marxin filosofian termi, joka tarkoittaa työläisten etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan.
Väärä tietoisuus: Marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa (ja kenties muita luokkia) harhaan kapitalismin luonteen suhteen.
Riisto: Karl Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö; riistossa kapitalisti maksaa palkkana vain osan työn arvosta.
-
Sosialismi: 1800-luvulla syntynyt poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskunnan tuotantovälineiden pitää olla yhteisomistuksessa; korostaa tasa-arvoa, solidaarisuutta ja demokratian toteutumista työpaikoilla.
Pääoma: Klassisen taloustieteen mukaan yksi tuotannontekijä maan ja työn ohella; vaurautta, joka voidaan sijoittaa tuoton tavoitteluun .
Arvokonservatismi: Normatiivinen tilanne, jonka mukaan perinteisiä arvoja pitää kunnioittaa
Klassinen konservatismi: Poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskuntaa ei pidä muuttaa liian nopeasti ylhäältä päin; yhteiskunta on muodostunut historiallisesti ja aiempien sukupolvien työtä pitää kunnioittaa
-
-
Subsidiariteettiperiaate: Näkemys, jonka mukaan julkisen vallan päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita päätökset koskevat.
Ulkoisvaikutukset: Taloustieteen termi ulkoisille hyödyille ja haitoille, jotka eivät näy omasssa kirjanpidossa; vaikutukset joita kolmososapuoli kokee kahden tahon kaupankäynnissä.
Yhteisvaranto: Resurssi, joka on kaikkien kansalaisten yhteisessä käytössä eikä kuulu kenenkään omistusoikeuden piiriin.
Yhteismaan ongelma: Garrett Hardinin hahmottelema kehityskulku, jossa yksityisenedun tavoittelu koituu yhteisön tappioksi yhteisvarantojen ehtymisen tai pilaantumisen vuoksi.