Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aatteet kilpasilla (Klassinen liberalismi : 1700-luvulla kehitetty…
Aatteet kilpasilla
Klassinen liberalismi : 1700-luvulla kehitetty poliittinen aate, joka vastustaa liikaa hallitusvaltaa ja korostaa yksilönvapauksia
Libertarismi :äärimmäinen vapausaate, jonka mukaan yksilöiden negatiiviset vapaudet on maksimoitava yhteiskunnassa ja valtion rooli minimoitava yövartijavaltioksi
Yövartijavaltio :libetaristinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus
Talousliberalismi : liberalismin muoto, joka korostaa erityisesti sitä, että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, kaikki hyötyvät
Näkymätön käsi :liberalisti Adam Smithin vertaus siitä, miten talous toimii, kun yksilöille suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä, että tämä koituu kaikkien hyväksi
-
Yksityisomistus :erotettavissa julkisesta omaisuudesta, jolla viitataan valtion tai yhteisön omistukseen.
Arvoliberalismi : normatiivinen ihanne, joka korostaa jokaisen vapautta valita omat arvonsa
Suvaitsevaisuus :asenne, jossa suhtaudutaan sallivasti asioihin, joita yleisesti pidetään negatiivisina.
Sosiaaliliberalismi :liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Vahinkoperiaate :liberalisti J.S. Millin näkemys, jonka mukaan jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei tuota toisille vahinkoa
Yksilönoikeudet :yksilöille kuuluu loukkaamattomia perusoikeuksia, joita minkäänlainen hallintomuoto ei saa loukata.
Hyvinvointivaltio :demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten sivistyksestä, terveydestä ja riittävästä sosiaaliturvasta.
Ideologia : neutraalissa mielessä mikä tahansa oppi. Negatiivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todellisuuskäsitys
Väärä tietoisuus :Marxin mukaan väärällä tietoisuudella tarkoitetaan sitä, että työväenluokka ei ymmärrä omaa parastaan, koska vääristävät ideologiat estävät sorrettuja huomaamasta alistettua asemaansa
Sosialismi :1800-luvulla syntynyt poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskunnan tuotantovälineiden pitää olla yhteisomistuksessa; korostaa tasa-arvoa, solidaarisuutta ja demokratian toteutumista työpaikoilla
Kommunismi :sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta
Kapitalismi :talousjärjestelmä, joka perustuu tuotantovälineiden, kuten tehtaiden, yhteisomistukseen.
Pääoma :klassisen taloustieteen mukaan yksi tuotannontekijä maan ja työn ohella; vaurautta, joka voidaan sijoittaa tuoton tavoitteluun
Riisto :Karl Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö; riistossa kapitalisti maksaa palkkana vain osan työn arvosta
Lisäarvo :Kapitalismissa työpäivä koostuu työajasta ja lisätyöajasta. Lisäarvoksi kutsutaan välttämättömän työajan ylittävästä työajasta tuotettua vaurautta
Luokkarakenne :Lisäarvon päätyminen kapitalistien taskuun paljastaa Marxin mukaan yhteiskunnan epäreilun luokkarakenteen; yhteiskunnan jakautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan ja pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle vauraus kasaantuu
Luokkataistelu :yhteiskuntaluokkien keskinäinen taistelu, joka on olennainen historiaa liikuttava voima
Vieraantuminen :työläisen etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan
Uskontokritiikki :Marx on tunnettu uskontokritiikistään. Hänen mukaansa kapitalistiluokka saa uskonnon avulla riistetyt alistumaan osaansa
Klassinen konservatismi :poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskuntaa ei pidä muuttaa liian nopeasti ylhäältä päin; yhteiskunta on muodostunut historiallisesti ja aiempien sukupolvien työtä pitää kunnioittaa
Arvokonservatismi :normatiivinen ihanne, jonka mukaan perinteisiä arvoja pitää kunnioittaa
Subsidiariteettiperiaate :näkemys, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita päätökset koskevat
Omistus, työnjako ja talous
Julkinen omaisuus :kunnan tai valtion omistama resurssi, jota kansalaiset saavat käyttää
Yhteisvaranto :resurssi, joka on kaikkien kansalaisten yhteisessä käytössä eikä kuulu kenenkään omistusoikeuksien piiriin
Yhteismaan ongelma :Garret Hardinin hahmottelema kehityskulku, jossa yksityisen edun tavoittelu koituu yhteisön tappioksi yhteisvarantojen ehtymisen tai pilaantumisen vuoksi
Ulkoisvaikutukset :taloustieteen termi ulkoisille hyödyille ja haitoille, jotka eivät näy omassa kirjanpidossa; vaikutukset, joita kolmas osapuoli kokee kahden tahon kaupankäynnistä
Prekariaatti :ihminen, joka on jatkuvasti pätkittäisissä työsuhteissa ja jonka toimeentulo ja elämäntilanne on epävarma