Ajatusharjoitus

Sosiaaliliberalismi

Klassinen liberalismi

Arvoliberalismi

Näkymätön käsi

normatiivinen ihanne, joka korostaa jokaisen vapautta valita omat arvonsa

1700-luvulla kehitetty poliittinen aate, joka vastustaa liikaa hallitusvaltaa ja korostaa yksilönvapauksia

liberalisti Adam Smithin vertaus siitä, miten talous toimii, kun yksilöille suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä, että tämä koituu kaikkien hyväksi

liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta

talousliberalismi

liberalismin muoto, joka korostaa erityisesti sitä, että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, kaikki hyötyvät

suvaitsevaisuus

asenne, jossa suhtaudutaan sallivasti asioihin, joita yleisesti pidetään negatiivisina

vahinkoperiaate

liberalisti J.S. Millin näkemys, jonka mukaan jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei tuota toisille vahinkoa

vapaat markkinat

taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä ilman rajoitteita tai säädöksiä.

yksityisomaisuus

yksityisen henkilön omaisuutta. Yksityisomaisuus on erotettavissa julkisesta omaisuudesta, jolla viitataan valtion tai yhteisön omistukseen.

yövartijavaltio

liberalistinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus; yhteiskunnan menot pidetään mahdollisimman pieninä, eikä valtio kanna vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä

hyvinvointivaltio

demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten sivistyksestä, terveydestä ja riittävästä sosiaaliturvasta

ideologia

neutraalissa mielessä mikä tahansa oppi; negatiivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todellisuuskäsitys

luokkataistelu

Karl Marxin teoriassa yhteiskuntaluokkien keskinäinen taistelu, joka on olennainen historiaa liikuttava voima

kommunismi

sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta

luokkarakenne

Karl Marxin teoriassa yhteiskunnan jakautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan eli proletariaattiin ja pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle vauraus kasaantuu

lisäarvo

marxilainen kansantaloustieteellinen termi, joka osoittaa, miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille.

vieraantuminen

Karl Marxin filosofian termi, joka tarkoittaa työläisen etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan

väärä tietoisuus

marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa harhaan kapitalismin luonteen suhteen

riisto

Karl Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö; riistossa kapitalisti maksaa palkkana vain osan työn arvosta

uskontokritiikki

uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla

arvokonservatismi

sosialismi

klassinen konservatismi

pääoma

1800-luvulla syntynyt poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskunnan tuotantovälineiden pitää olla yhteisomistuksessa; korostaa tasa-arvoa, solidaarisuutta ja demokratian toteutumista työpaikoilla

klassisen taloustieteen mukaan yksi tuotannontekijä maan ja työn ohella; vaurautta, joka voidaan sijoittaa tuoton tavoitteluun

normatiivinen ihanne, jonka mukaan perinteisiä arvoja pitää kunnioittaa

on poliittinen aatesuuntaus, joka puolustaa perinteitä ja perinteisiä arvoja, vastustaa kumouksellisuutta ja radikalismia ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen.

subsidiariteettiperiaate

ulkoisvaikutukset

prekariaatti

julkinen omaisuus

yhteisvaranto

yhteismaan ongelma

kunnan tai valtion omistama resurssi, jota kansalaiset saavat käyttää esim. maantie

Garrett Hardinin hahmottelema kehityskulku, jossa yksityisen edun tavoittelu koituu yhteisön tappioksi yhteisvarantojen ehtymisen tai pilaantumisen vuoksi

taloustieteen termi ulkoisille hyödyille ja haitoille, jotka eivät näy omassa kirjanpidossa; vaikutukset, joita kolmas osapuoli kokee kahden tahon kaupankäynnistä esim. ympäristötuhon

resurssi, joka on kaikkien kansalaisten yhteisessä käytössä eikä kuulu kenenkään omistusoikeuksien piiriin esim. ilma

tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokka

näkemys, jonka mukaan julkisen vallan päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita päätökset koskevat