Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ajatusharjoitus (Sosiaaliliberalismi (liberalismin muoto, joka korostaa…
Ajatusharjoitus
Sosiaaliliberalismi
liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Klassinen liberalismi
1700-luvulla kehitetty poliittinen aate, joka vastustaa liikaa hallitusvaltaa ja korostaa yksilönvapauksia
Arvoliberalismi
normatiivinen ihanne, joka korostaa jokaisen vapautta valita omat arvonsa
Näkymätön käsi
liberalisti Adam Smithin vertaus siitä, miten talous toimii, kun yksilöille suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä, että tämä koituu kaikkien hyväksi
talousliberalismi
liberalismin muoto, joka korostaa erityisesti sitä, että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, kaikki hyötyvät
suvaitsevaisuus
asenne, jossa suhtaudutaan sallivasti asioihin, joita yleisesti pidetään negatiivisina
vahinkoperiaate
liberalisti J.S. Millin näkemys, jonka mukaan jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei tuota toisille vahinkoa
vapaat markkinat
taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä ilman rajoitteita tai säädöksiä.
yksityisomaisuus
yksityisen henkilön omaisuutta. Yksityisomaisuus on erotettavissa julkisesta omaisuudesta, jolla viitataan valtion tai yhteisön omistukseen.
yövartijavaltio
liberalistinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus; yhteiskunnan menot pidetään mahdollisimman pieninä, eikä valtio kanna vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä
hyvinvointivaltio
demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten sivistyksestä, terveydestä ja riittävästä sosiaaliturvasta
ideologia
neutraalissa mielessä mikä tahansa oppi; negatiivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todellisuuskäsitys
luokkataistelu
Karl Marxin teoriassa yhteiskuntaluokkien keskinäinen taistelu, joka on olennainen historiaa liikuttava voima
kommunismi
sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta
luokkarakenne
Karl Marxin teoriassa yhteiskunnan jakautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan eli proletariaattiin ja pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle vauraus kasaantuu
lisäarvo
marxilainen kansantaloustieteellinen termi, joka osoittaa, miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille.
vieraantuminen
Karl Marxin filosofian termi, joka tarkoittaa työläisen etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan
väärä tietoisuus
marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa harhaan kapitalismin luonteen suhteen
riisto
Karl Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö; riistossa kapitalisti maksaa palkkana vain osan työn arvosta
-
arvokonservatismi
normatiivinen ihanne, jonka mukaan perinteisiä arvoja pitää kunnioittaa
sosialismi
1800-luvulla syntynyt poliittinen ihanne, jonka mukaan yhteiskunnan tuotantovälineiden pitää olla yhteisomistuksessa; korostaa tasa-arvoa, solidaarisuutta ja demokratian toteutumista työpaikoilla
klassinen konservatismi
on poliittinen aatesuuntaus, joka puolustaa perinteitä ja perinteisiä arvoja, vastustaa kumouksellisuutta ja radikalismia ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen.
pääoma
klassisen taloustieteen mukaan yksi tuotannontekijä maan ja työn ohella; vaurautta, joka voidaan sijoittaa tuoton tavoitteluun
subsidiariteettiperiaate
näkemys, jonka mukaan julkisen vallan päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita päätökset koskevat
ulkoisvaikutukset
taloustieteen termi ulkoisille hyödyille ja haitoille, jotka eivät näy omassa kirjanpidossa; vaikutukset, joita kolmas osapuoli kokee kahden tahon kaupankäynnistä esim. ympäristötuhon
-
julkinen omaisuus
kunnan tai valtion omistama resurssi, jota kansalaiset saavat käyttää esim. maantie
yhteisvaranto
resurssi, joka on kaikkien kansalaisten yhteisessä käytössä eikä kuulu kenenkään omistusoikeuksien piiriin esim. ilma
yhteismaan ongelma
Garrett Hardinin hahmottelema kehityskulku, jossa yksityisen edun tavoittelu koituu yhteisön tappioksi yhteisvarantojen ehtymisen tai pilaantumisen vuoksi