Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aatteet kilpasilla (Arvoliberalismi:normatiivine ihanne, joka korostaa…
Aatteet kilpasilla
Arvoliberalismi:normatiivine ihanne, joka korostaa jokaisen vapautta valita omat arvonsa
Klassinen liberalismi: 1700-luvulla kehitetty poliittinen aate, joka vastustaa liikaa hallitusvaltaa ja korostaa yksilönvapauksia
Näkymätön käsi: liberalisti Adam Smithin vertaus siitä, miten talous toimii, kun yksilölle suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä, että tämä koituu kaikkien hyväksi.
sosiaaliliberalismi: Liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Talousliberalismi: liberalismin muoto, joka korostaa eritysesti sitä, että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, kaikki köyhtyvät.
Suvaitsevaisuus: asenne, jossa suhtaudutaan sallivasti asioihin, joita yleisesti pidetään negatiivisena.
Vahinkoperiaate: liberalisti J.S Millin näkemys, jonka mukaan jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei tuota toiselle vahinkoa
Vapaat markkinat: on taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä ilman rajoiteita tai säädöksiä
yksityisomaisuus: Voi olla esimerkiksi tavara minkä ihminen omistaa ja silloin hänellä on oikeus päättää saako tavaraa koskea tai saako muut käyttää tavraa. Kuten puhelin.
yövartijavaltio: Libertaristinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus; yhteiskunnan menot pidetään mahdolisimman pieninä, eikä valtio kanna vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä
Hyvinvointivaltio: demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten sivistyksestä, terveydestä ja riitävästä sosiaaliturvasta
ideologia: neutraalisa mielessä mikä tahansa oppi; negatiivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todellisuuskäsitys
Luokkataistelu: Karl Marxin teoriassa yhteiskuntaluokkien keskinäinen taistelu, joka on olennainen historiaa liikuttava voima.
Kommunismi: sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta
Luokkarakenne: Karl Marxin teoriassa yhteiskunnan jakautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan eli proletariaattiin ja pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle varaus kasaantuu
Lisäarvo: Marxilainen kansantaloustieteellinen termi, joka osoittaa miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille
vieraantuminen: Karl Marxin filosofian termi, joka tarkoittaa työläisen etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan
väärä tietoisuus: Marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa
Riisto: Karl Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö; riistossa kapitalisti maksaa palkkana vain osan työn arvosta