Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Talouselämän kehitys 1800-luvun suomessa (1850-luvun uudistus (aateilmasto…
Talouselämän kehitys 1800-luvun suomessa
Suomi alkoi teollistua 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Suomalaisia vientituotteita olivat olleet ennen kaikkea kala ja turkikset.
talouspolitiikka
Suomen talouselämälle oli vielä 1800-luvun alkupuolella tyypillistä tehottomuus sekä monenlaiset taloudellisen toimeliaisuuden rajoitukset.
merkantilismi
ohjasi talouspolitiikkaa
Talouspoliittinen periaate, jossa pyrittiin maksimoimaan ulkomaankaupasta saatavat valtion tulot.
Valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta
Monet sai elantonsa omavarais- ja vaihdantataloudessa.
Esimerkiksi maaseudun työväestö sai palkan viljana.
Elannon hankinta ja taloudellinen aktiivisuus heikkeni
pienen väestön ja huonojen liikenneyhteyksien takia.
Kuitenkin liikenneyhteyksiä ryhdyttiin parantamaan jo ennen 1800-luvun puoliväliä.
Yksi suurimmista hankkeista oli vuonna 1845 toteuttaa Saimaan kanava, jolla yhdistettiin Suomen suurin sisävesialue suoraan Itämereen.
Rautatienasemat
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille
1850-luvun uudistus
Uudistuksia pystyttiin tekemään suomessa, koska Tsaari Aleksanteri II ryhtyi uudistamaan Venäjän talouselämää ja elinkeinolainsäädäntöä.
aateilmasto alkoi muuttua entistä suopeammaksi liberalismille
tämä johti talouden rajoitusten purkamiselle
Euroopan kiihtyvä, teollistumisen aikaansaama talouskasvu lisäsi kysyntää myös sellaisille tuotteille, joiden valmistaminen oli Suomessa mahdollista.
tästä seurasi: Suomen metsien arvo alkoi nousta, kun sen kysyntä kasvoi.
Talousuudistuksia puolsivat myös jatkuvat vaikeudet
Suomen ravintotilanne heikkeni
Seurasi 1860-luvun nälkävuodet
uudistuksista huolimatta kymmeniä tuhansia suomalaisia kuoli ravinnonpuutteen seurauksena.
Monet talousuudistukset keskittyivät taloudellisen toiminnan vapauttamiseen valtion sääntelystä.
Suomen markan ottaminen käyttöön vuonna 1860
helpotti Suomen talouden kehitystä
myös muuttovapaus sekä elinkeinovapaus, jotka molemmat tulivat voimaan 1870-luvulla.
mahdollisti uusille tehtaille työvoiman saatavuuden.
Metsäteollisuus syntyy ja muut elinkeinot kehittyvät
Suurteollisuutta sahateollisuudesta tuli 1860-luvulla
Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, perustettiin Iijoen suulle vuonna 1860.
Paperiteollisuus sai alkunsa puuhiomoista, joita perustettiin 1860- ja 1870-luvuilla Tampereelle, Nokialle ja Kymenlaaksoon.
metsäteollisuuden merkitys oli Suomen teollistumiselle ja vaurastumiselle korvaamaton.
Metalli- ja konepajateollisuus kehittyi tarpeesta valmistaa muun muassa maataloustyövälineitä
teollisuustaajamiin ja -kaupunkeihin kehittyi myös palveluelinkeinoja, kuten leipomoita ja panimoita
huolehtivat paikallisen teollisuustyöväestön tarpeista.