Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vesikehän sisältö (Maapallon vedet (Pohjavesi (Pohjavedenpinta on…
Vesikehän sisältö
Maapallon vedet
Pohjavesi
On maanpinnan alle imeytynytty vettä.
Vesi on kulkeutunut pohjavesivyöhykkeeseen.
Pinta Suomen maaperästä noin 2-4 metrin syvyydessä.
Ojitukset vaikuttavat pohjaveden pinnan tasoon.
Pohjavedenpinta on korkeimmillaan keväällä lumien sulaessa.
Ja syksyisin syyssateitten jälkeen.
Pohjavesi on alhaisillaan kesäisin lämmön haihduttaessa vettä.
Ja talvisin jäisen maan takia, jonka läpi vesi ei pääse suodattumaan.
Pintavesi
Joissa ja järvissä
Makeaa vettä
Maavesi
Maaperään sitoutunutta.
Maapartikkeli muodostuu kun vesi kiinnittyy maa-aineksen hiukkasiin
Vesi muodostaa tämän ympärille kalvomasien rakenteen
Ulkopuolella on ilmaa, jolloin vesi ei suodata.
Orsivesi
On irrallinen pohjavesiesiintymä.
Syntyy jos maaperässä on huonosti vettä läpäisevä maakerros.
Veden kiertokulku
Lämpimillä säillä vesi haihtuu ylöspäin pilviin meristä ja järvistä.
Siellä se tiivistyy pisaroiksi, mutta ei tule vielä kaikki alas.
Vesihöyry liikkuu ilmakehässä ja vaihtaa pilveä tuulten liikuttelemana.
Maan vetovoima saa vesipiraroiksi tiivistyneen vesihöyryn putoamaan..
Se sataa osittain takaisin meriin ja järviin.
Sataa osittain mantereille.
Mantereille se suodattuu pohjavesiksi, osa maaperään.
Osa poistuu pintavaluntana maan pinnalla ja pintakerrosvaluntana maan pintakerroksissa.
Tuuli kuljettaa osan pilvistä mantereiden päälle.
Mantereilla lämpö vielä haihduttaa pintavesistä ja kasvien pinnalta vettä.
Tätä lisää tuuli, matalapaine ja kuiva ilma.
Kasvien ja eläinten oma toiminta vapauttaa myös vettä ilmakehään.
Merivirrat ja niistä johtuvat ilmiöt
kylmät merivirrat
Kuljettaa ympäristöä viileämpää vettä
Aiheuttaa kuivuutta
Saavat alkunsa yleensä napojen läheltä
Tunnettuja mm. Kanarianvirta ja Länsituulenvirta
lämpimät merivirrat
Tunnettuja mm. Golfvirta ja päiväntasaajanvirta
Lämpötila korkeampi kuin ympärillä olevan veden
Päiväntasaajalta kohti napoja
Termohaliilinen kierto
Tarkoittaa kylmän ja suolaisen sekä lämpimän matalan veden aiheuttamaa säännöllistä syvän veden kiertoliikettä
Hyvin voimakas (vastaa yli 100 Amazonjoen virtaa)
Yksi kierros kestää n. 1200 vuotta
Kylmä pohjavirta on yhteydessä lämpimiin pintavirtauksiin
Tämä johtuu veden painumisesta alas ja
kumpuamisesta
Kumpuaminen
Lämpimän veden menetyksen korvaa syvältä tuleva kylmät pystyvirtaukset
esim. kun merivirta törmää mannerjlustaan, valtameren vesi sekoittuu voimakkaasti ja aiheuutaa kumpuaamista
Jätepyörre
On itsestään syntynyt alue meressä, jossa on jätteitä
Jäte on peräisin laivaliikenteestä ja merta ympäröivistä valtioista
Jätepyörteitä on Tyynellämerellä ja myös Intian valtamerellä ja Atlantilla
Arvoidaan sisältävän useita
miljoonia
tonneja jätettä
Suurimmaksi osaksi muovia
Ekmanin spiraali
On seurausta kitkasta ja coriolis-ilmiöstä
Ilmiö kääntää meren pintaveden suuntaa tuulensuunnasta
Pohjoisella pallonpuoliskolla pinnan virtaus kääntyy tämän takia 45* oikelle
Aiheuttaa vetoa seuraavaan vesikerrokseen
Meret
Valtameren keskiselänteet
sijaitsee valtamerien pohjalla sellaisella kohdassa, jossa litosfäärilaatat erkanevat toisistaan
uutta perenpohjaa syntyy litosfäärilaattojen erkanemisen keskellä
hyökyaallot
Vuorovesi-ilmöt
