Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Luku 5: Vesikehän (hydrosfäärin) ilmiöt (Meret (Jätepyörteet (Runsaasti…
Luku 5: Vesikehän (hydrosfäärin) ilmiöt
Maavesi, pintavesi ja pohjavesi
Maavesi on maapartikkeleihin sitoutunutta vettä.
Muodostaa kalvomaisen rakenteen maapartikkeleiden ympärille (ulkopuolella ilmaa)
Estää suodattumisen pohjavedeksi
Sadanta ja lumien sulamiset säätelevät määrää
Pohjavesi
Vettä, joka on imeytynyt pohjavesivyöhykkeeseen maanpinnan alle
Akviferi
eli runsaasti vettä sisältävä pohjavesimuodostuma
Suomessa vain pienestä osasta sadetta tulee pohjavettä
Sijaitsee noin 2-4 metrin syvyydessä
Orsivesi
Pohjavesivyöhykkeen yläpuolella sijaitseva irrallinen pohjavesiesiintymä
Syntyy esim. saven päälle
Pintavesi
Joissa ja järvissä olevaa vettä
Veden kiertokulku
Hydrologinen kierto
Vesi on maapallolla jatkuvassa liikkeessä eri olomuodoissa
Valtameret, ilmakehä ja mantereet
Maapallon painovoima ja auringon lämpösäteily tärkeitä kiertokulun kannalta
Auringon lämpösäteily haihduttaa (evaporaatio) vettä ilmakehään
Maan painovoima pudottaa ilmakehässä tiivistyneet vesipisarat takaisin maahan
osa sataneesta vedestä imeytyy pohjavedeksi
Osa sataneesta vedestä päätyy järviin tai meriin pintavaluntana tai pintakerrosvaluntana
Transpiraatio eli tapahtuma, jossa eläimien ja kasvien elintoiminnot vapauttavat ilmakehään vettä
Meret
Meret peittävät yli 70% maapallon pinnasta
Meret jaetaan valtameriin ja sivumeriin
Sivumeriä ovat esim. Karibianmeri ja Välimeri
Valtameriä ovat: Atlantti, Tyynimeri, Eteläinen jäämeri, Jäämeri ja Intian valtameri
Merenpohja vaihtelee topografialtaan (pinnanmuodoiltaan)
Valtamerien keskiselänteet
Sijaitsevat litosfäärilaattojen erkanemiskohdissa
Uutta merenpohjaa syntyy niiden keskellä
reunoilla 60 000km pitkä vuoristo
Jätepyörteet
Runsaasti jätettä sisältävä merialue
Enimmäkseen muovia
Esiintyy Tyynellämerellä, Atlantilla ja Intian valtamerellä
Kumpuaminen
Tapahtuu Chilen ja Perun rannikolla
Syvältä merestä tulevia kylmiä pystysuuntaisia merivirtoja
Tuovat mukanaan ravinteita
Ravinteet hyödyllisiä planktoneille
Aiheutuu merivirran törmäyksestä mannerjalustaan
Merivirrat
Vesi liikkuu jatkuvasti
Pintaosien merivirrat
Pinnansuuntaisia ja pysyviä virtauksia
Aiheutuvat länsi- ja pasaatituulten vaikutuksesta
Coriolisilmiö
Pintavirrat kääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle
Voivat ulottua 100-200m syvyyteen kitkan ansiosta
Lämpimät merivirrat
Liikkuvat päiväntasaajalta napa-alueille
Säätelevät lämpötilaa tehokkaasti
Lämmittävät rannikkoalueita
Tuovat mukanaan sateita
Vesi haihtuu nopeammin ja tiivistyy mantereella
Valtamerissä kahden kerroksen systeemi
Hidas, kylmä ja suolainen alempi kerros
Lämmin ja liikkuva pintakerros
Pinnalla
Kylmät merivirrat
Liikkuvat napa-alueilta päiväntasaajalle
Viilentävät rannikkoalueita
Aiheuttavat kuivuutta
Virran mukana kulkeva ilma kuivaa
Vesi tiivistyy sateeksi kylmän virran päällä
pinnan alla
Pysty- ja syvät virtaukset
Meressä esiintyvää pystysuuntaista kiertoliikettä
Merivirrat tasoittavat merten suolaisuuseroja
Veden suolapitoisuus kasvaa esim. haihtumisen tai jäätymisen seurauksena
Raskaampi, suolaisempi vesi painuu pohjalle
Muodostaa termohaliinikierron
Säännöllistä syvän veden kiertoliikettä
Erittäin voimakas virta
1 kierros n. 1200 vuotta
Aallot
Tuuli synnyttää aaltoja
Tuuli rikkoo veden pinnan ja alkaa kasvattaa aaltoja suuremmiksi
Aaltojen muoto
Makeassa vedessä aallot jyrkkiä
Suolaisessa vedessä aallot loivia
Syvässä vedessä aallot loivempia kuin matalassa
Aallon korkeus kasvaa ja pituus lyhenee sen saapuessa rantaan
Tyrsky eli aalto, jonka harja kaatuu
Aaltoja aiheuttavat myös muutkin tekijät
Esim. hyökyaallot (tsunamit) voivat syntyä tulivuorenpurkauksen, maanjäristyksen tai vaikka maanvyörymien seurauksena