Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Yleiskieli (Näkökulmia yleiskieleen (Yleiskieli yhteistä (yleispuhekieli…

- - - - yhteinen normeja myötäilevä puhuttu kieli
      - esiintyy valmistelluissa monologimaisisa puhetilanteissa (uutislähetyksissä)
      - vastakohta tuttavallinen keskustelu
        
        nähtävä jatkumona, jonka rajat vaikeasti määriteltävissä
      - laajalti käytetty puhutun kielen muoto, joka ei vastaa kirjakielen normeja, mutta ei myöskään ole murretta
      - kritisoitu sillä eri ryhmien puhuma kieli on varsin erilaista
  - - - ammattikielet
        
        termistö, sanonnat, sijamuodot eriytyneet erikoiskieleen
        
        myös virke- ja lauseenrakenteet voivat poiketa, esim. lakitekstien perinteinen pitkävirkkeisyys
        
        yleistajuistaminen ja popularisointi, virkakielen selkeytys
- - - - pipliasuomi koettiin saaneen liikaa vaikutteita länsimurteista
      - murteiden taistelu
      - etsittiin kauneinta ja puhtainta murretta
      - keskimurteet
        
        perihämäläinen murre
        
        painopiste siirtyi idemmäksi
        
        murteita yhdisteltiin
    - - vieraperäisiä sanoja suomennettiin
        
        jotta sivistys tulisi koko kansan ulottuville
    - - kieliopillisia normeja, kirjoitusasun vakiinnuttaminen, lauseopillisia aspekteja
        
        t/k heikko aste, partitiivipäätteet, vierasperäiset sanat, potentiaalin uodostus, subjekti-predikaatti kongruenssi, sanan ei taivutus, objektin sija
    - - kaksi seuraa
        
        Suomalaisen kirjallisuuden seura, kotikielen seura
      - taistelu ruotsin kielen ylivaltaa vastaan
  - - - kirjakieli, yleiskieli, murteet
    - - 1898 äänne ja sanaoppi
  - - - ei ole vain yhdenlaista kirja, puhe/yleiskieltä
    - - kirjakieli hitaammin muuttuvaa kuin puhekieli
      - yleiskieli puhuttua kirjakieltä, puhuttu yleiskieli erilaista erilaisissa käyttöyhteyksissä
    - - kirjoitettu kieli vs. kirjakieli
      - kirjakieli normienmukaista
      - kirjoitettu yleiskieli - rajattava ahtaammin kuin kirjakieli
        
        me mennään/minun kirja ei ole yleiskieltä
      - julkisuuden puhekieli
        
        puhutun ja kirjoitetun yleiskielen välillä eroja
        
        virkerakenne, pronominien käyttö
  - - - määritteli yleiskielen piirteitä
        
        mikä tekee yleiskielestä vaikeaselkoista
        
        sanaston tuttuus ja normatiivista
        
        lisäksi virke- ja lauseenrakenteen yksinkertaisuus
      - "sivistyneistön puhekieli" - sivistyneistöä ei voi oikein erottaa
  - - - nykyään rajat yhä enemmän häilyviä
      - Kaisa Häkkinen (1994)
        
        kontekstin vaikutus
        
        kirjoitettu kieli, lähentynyt puhekieltä - eriytynyt erikoiskieliin