Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Historian aikakaudet Suomessa (1900-1919 (Suomen itsenäistyminen: (Venäjän…
Historian aikakaudet Suomessa
1800-luku
1808-1809: käytiin
Suomen sota
, jonka Venäjä julisti
--> Suomi osaksi Venäjää
(Haminan rauha 1809)
Sodan taustalla oli Ranskan ja Venäjän sopima
Tilsitin sopimus
(1807, Venäjästä tuli Ranskan liittolainen). Napoleon (Ranska) vaati Alekstanteri I:tä (Venäjä) pakottamaan Ruotsin Britannian vastaiseen
mannermaasulkemukseen
(Euroopan maat eivät saa käydä kauppaa Britannian kanssa)
--> Venäjä hyökkäsi Ruotsiin (Suomi vielä osana Ruotsia)
Porvoon valtiopäivillä 1809
ilmoitettiin Suomen olevan Venäjän vallan alla. Aleksanteri I myös lupasi Suomelle
autonomian
. Suomalaiset saivat enemmän päätösvaltaa senaatin kautta. Aleksanteri lupasi myös säilyttää vanhat lait ja uskonnon.
1812 Pääkaupunki Turusta Helsinkiin: Helsinki lähempänä Pietaria, Turku liian lähellä Ruotsia
Kansallisuusaate
rantautui Suomeen Saksasta 1820-luvulla yliopistoväen mukana. Suomalainen nationalismi oli aluksi ylhäältä päin johdettua, ei kansanliike.
Varhaisimmat kannattajat pääosin ruotsinkielisiä.Varhaisimpia nationalisteja: Lönnrot, Runeberg, Arvidsson, Snellman
Nationalismin tavoitteena oli suomen kielen aseman parantaminen.
Fennomaanit
(suomen kielen aseman puolella) ja Svekomaanit (sitä vastaan) ensimmäisiä puolueita.
Taide vakiintui keinoksi levittää nationalismia, ja koulujen tehtäväksi katsottiin kansalaiskasvatus
1860-luvun murros:
Suomessa oli taantumusten aika (tsaareja ei oikeen kiinnostanut). Suomessa alettiin tehdä uudistuksia vasta 1860-luvulla. Suomi jäi kehityksessä jälkeen verrattuna muihin Euroopan maihin.
Nälkävuodet 1866-1868:
Suomen väkimäärä kolminkertaistui 1800-luvulla --> ruokaa ei riittänyt kaikille --> 270 000 ihmistå kuoli. Suomen maatalouteen alettiin panostamaan nälkävuosien jälkeen.
1863 Aleksanteri II kutsui koolle valtiopäivät --> valtiopäiväperinne
--> poliittinen aktiivisuus kasvoi
(Suomeen syntyi puolueita ja kansalaisjärjestöjä)
1865 kunta ja kirkko erotettiin toisistaan
Suomi alkoi
teollistua
1800-luvun loppupuolella: sai oman valuutan,
markan
, vuonna 1860, ensimmäinen rautatie 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan, Saimaan kanava 1856.
1897 elinkeinovapauslaki:
poisti talouden rajoitukset. Suomen tärkein teollisuusmuoto oli metsätalous --> perustettiin sahoja vesistöjen läheisyyteen. Suomeen haluttiin myös ulkomaisia yrityksiä.
Kaupunkilaisten elintaso alkoi nousta, maaseudulla elintason nousu oli maltillisempaa. Kaupunkien väkiluku alkoi kasvaa.
1890
-luvulla Venäjä aloitti venäläistämistoimet Suomessa
(sortokaudet)
--> Suomen erityisoikeuksia alettiin kaventaa
Saksan keisarikunnan synty 1871 -->
Saksa oli uhkana Venäjälle:
Jos Saksa hyökkäisi Suomen alueelle, kumman puolella Suomi taistelisi?
Venäjä kyseenalaisti Suomen erityisaseman perusteita (tulliraja Suomen ja Venäjän välillä, suomalaisten venäjän kielen taidottomuus, Suomen oma raha ja postilaitos jne.)
1890 Suomen ja Venäjän postilaitokset yhdistettiin
1898 Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi
--> sai lähes diktaattorin valtuudet 1903 (venäläistäminen lisääntyi) --> murhattiin 1904 Eugen Shaumanin toimesta
1899 keisari julisti Helmikuun manifestin
, jossa keisari julisti, että kaikki lait säädettäisiin Pietarista käsin, ja vaikuttaisivat myös Suomeen.
Ensimmäiset sortokaudet 1890-1905
: päättyivät Venäjän häviämän sodan takia Venäjän ja Japanin välillä --> Venäjän suurlakko leivisi Suomeen (kapinoitiin venäläistämistä ja työnantajia vastaan --> punakaartien ja suojeluskuntien alku) --> Tsaari peruutti venäläistämistoimet
Toinen sortokausi 1908-1917
: päättyi I. maailmansodan ja tsaarin syrjäyttämisen takia
Suomalaisten vastarinta venäläistämistä vastaan jakaantui myöntyväisiin (myöntyivät Venäjän toimiin, Venäjää ei tulisi suututtaa liikaa) ja perustuslaillisiin (nojasivat Porvoon valtiopäivien lupauksiin autonomiasta, pitää harjoittaa passiivista ja aktiivista vastarintaa)
1900-1919
1905 yleislakon seurauksena työväenliike vaati
yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta
--> tuli voimaan 1906 (kaikki yli 24v. sSuomen kansalaiset saivat äänestää)
1906 myös eduskunta perustettiin
(naisetkin pääsivät ehdolle) --> puoluekenttä moninaistui (ensimmäisiä puolueita mm. SDP, maalaisliitto [nyk. keskusta], RKP ja nuorsuomalainen puolue [nyk. kokoomus])
Suomen itsenäistyminen:
Venäjän tsaari Nikolai I syrjäytettiin maaliskuussa 1917 ja vallan sai Aleksander Kerenskin väliaikaishallitus
SDP ehdotti keväällä valtalakia
, jossa ylin valta Suomessa siirrettäisiin eduskunnalle (Suomen irtautuminen Venäjästä). Porvaristo ei halunnut Suomen irtaantuvan Venäjästä -->
venäläiset hajottivat eduskunnan ja porvaripuolueet saivat vallan
Marraskuussa 1917 Leninin johtama bolsevikkien vallankumous
--> sisällissota Venäjällä --> bolsevikit ottivat vallan Venäjällä
Porvarienemmistöinen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917.
Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917
Saksa tuki Suomen itsenäistymistä, sillä Suomesta tulisi ns. puskurivyöhyke Saksan ja Venäjän väliin
Suomen sisällissota 1918
Suomi oli itsenäistyttyään hyvin
kahtiajakautunut kansakunta
. (jako työväen ja porvariston välillä)
Tammikuun lopulla 1918 alkoi Suomen sisällissota
punaisten aloittaessa vallankumouksen Helsingissä (pyrittiin syrjäyttämään valkoinen hallitus) ja valkoisten aloittaessa riisumaan venäläisiä varuskuntia aseista Pohjanmaalla)
Etelä-Suomi pääosin punaisia, pohjoinen valkoisia. Molempia n. 80 000 sotilasta, mutta valkoiset olivat paremmin johdettuja ja järjestäytyneitä, ja heillä oli parempi aseistus. Valkoisten avuksi tuli myös saksalaisia. Punaisten puolella taisteli muutama tuhat venäläistä.
Hallitusta johti Svinhufvud ja suojeluskuntia Mannerheim
Sodan suurin taistelu käytiin maalis-huhtikuussa.
Valkoiset voittivat toukokuussa 1918
Suomessa kuoli n. 40 000 ihmistä, mutta suurin osa kuolonuhreista tuli vankileireiltä tai kostotoimien kautta.
Tasavalta vai kuningaskunta?
Itsenäistymisen jälkeen suunniteltiin tasavaltaa, mutta sisällissodan jälkeen useimmat porvarit kannattivat monarkiaa (demokratia, mutta vahva kuningas määrää)
Tynkäeduskunta
(sisällissodassa tapetiin, karkoitettiin yms. kansanedustajia)
äänesti Suomelle kuninkaan
: saksalaisen Friedrich Karlin. Karl erosi virastaan jo kahden kuukauden jälkeen Saksan häviön (I. maailmansota) takia.
1918 porvarijohtoinen Suomi nojasi tukevasti Saksaan, sillä sen oletettiin voittavan I. maailmansota
1919 Keväällä eduskuntavaalit:
tasavalta (SDP; maalaisliitto, edistyspuolue) vai monarkia? -->
heinäkuussa 1919 uusi perustuslaki, jonka mukaan Suomesta tuli tasavalta
Presidentti sai suuret valtaoikeudet. Tämä hallintomuoto oli voimassa vuoteen 2000 asti. Suomen ensimmäinen presidentti oli K.J. Ståhlberg.
1944-2000
Vaaran vuodet 1944-1948:
Suomessa pelättiin mahdollista miehitystä tai kommunistien vallankaappausta. Vaaran vuosien aikana ratkaistiin, tulisiko Suomesta kansandemokratia.
1944 kätkettiin aseita
tarkoituksena varautua mahdolliselta NL:n miehitykseltä (Suomella 30 000 sissin armeija, joka taistelisi vastaan) --> asekätkentä paljastui NL:lle, mutta suomalaiset saivat itse tuomita syylliset
1945-1946 Suomessa tuomittiin sotasyyllisiä (sodan aikainen johto) NL:n tahdosta.
(Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit)
Kommunistien toiminta sallittiin välirauhan seurauksena: SKPL:stä pääsi kansanedustajia pääsi eduskuntaan --> 1948 SKPL:n pelättiin suunnittelevan vallankaappausta
1948 Suomi allekirjoitti YYA-sopimuksen NL:n kanssa
Valvontakomissio poistui Suomesta 1947, kun Pariisin rauhansopimus tehtiin.
Suomi sai maksettua sotakorvaukset NL:lle 1952 mennessä --> tuottoisaa idänkauppaa tämän jälkeen
1946 Mannerheimin erottua Suomen presidentiksi tuli J.K. Paasikivi --> toimi presidenttinä 1956 asti. Aloitti ulkopolitiikan , jonka mukaan Suomen täytyi huomioida NL:n edut ratkaisuissaan.
Yöpakkaset
Yöpakkasilla viitataan Suomen ja NL:n viilentyneisiin suhteisiin 1958-1959.
Kriisin huippuvaiheessa Neuvostoliitto veti suurlähettiläänsä pois Helsingistä ja painosti näin Suomen hallitusta eroamaan
Syynä oli vuoden NL:n tyytymättömyys vuoden 1958 eduskuntavaalien tulokseen
Kriisi ratkesi Kekkosen keskusteltua Nikita Hrustsovin kanssa Leningradissa tammikuussa 1958. Kriisi vahvisti Kekkosen asemaa ulkopolitiikassa.
Noottikriisi
Lokakuussa 1961 Suomi sai NL:ltä nootin, jossa ehdotettiin YYA-sopimuksen mukaista sotilaskonsultaatiota
Kriisi ratkesi Kekkosen juteltua Hrustsovin kanssa
Tilasiko Kekkonen itse nootin, vai pitikö NL Kekkosesta niin paljon, että lähetti nootin, jotta Kekkonen pysyisi virassaan? (vaalit 1962)
Kekkonen: hyvä vai huono presidentti?
Toimi Suomen presidenttinä 1956-1982
otti huomioon Itänaapurit
sekaantui muiden politiikojen toimiin
pyrki hoitamaan ulkopoliittiset suhteet niin, että esim. neuvostojohto luotti vain häneen
1920-1944
1920-1930 Valkoinen Suomi:
valkoiset voittonsa vuoksi johtoasemassa Suomessa --> näkyi arvomaailmassa:
*isänmaallisuuden korostaminen, venäläisyyden ja kommunismin vastustaminen
Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) ei saanut paljoa kannatusta, ja sen toiminta kiellettiin kokonaan vuoden 1930 kommunistilaissa.
Punaisilla oli omat urheiluseuransa ja työväentalonsa
Lotta Svärd, Vientirauha
[(työnantajien järjestö, tavoitteena lakkoilun lopettaminen) ja
suojeluskunnat
(poikien kasvatus isänmaallisuuteen, urheilutapahtumia) olivat valkoisten järjestöjä
1929-1932 "valkoisen Suomen" ääriliike eli
Lapuanliike pyrki kieltämään kommunismin
(muilutukset: kidnapattiin vasemmiston henkilöitä, käytettiin väkivaltaa ja häädettiin Venäjälle) Liike lakkautettiin 1932
Mäntsälän kapinan (Lapuanliike halusi Suomesta diktatuurin
) jälkeen.
Miksi Suomi säilyi demokratiana?
1920 eheytyspolitiikka:
tavoitteena parantaa köyhälistön asemaa --> äärivasemmistolaisliikkeet eivät olleet niin suosittuja
Lapuan liike sai paljon hiljaista hyväksyntää, muttei aktiivisia kannattajia. Mäntsälän kapinan jälkeen toiminta ei saanut enää paljoa kannatusta.(IKL jatkoi, mutta kannatus vähäistä)
Suomen talous kasvoi 1920-1930, ja 1920-luvun lopulla alkanut Yhdysvaltain lama jäi Suomessa pienimuotoiseksi.
(huono taloustilanne = ääriliikkeiden suosio kasvaa)
Suomi oli jakautunut kansakunta, eikä mikään järjestö, ääriliike tai yksilö ollut riittävän vahva kaappaamaan valtaa
1939 Molotov-Ribbentrop-sopimus: Saksa ja NL sopivat hyökkäämättömyyssopimuksen
Talvisota 1939-1940
26.11.1939 NL lavastaa Suomen tehneen Mainilan laukaukset -->
II. maailmansota alkaa 30.11.1939
Kuoli / haavoittui yli 60 000 suomalaista j 270 000 neuvostoliittolaista
NL:llä oli parempi varustus ja enemmän joukkoja. NL:n suunnitelma oli kuitenkin huono: Suomi onnistui puolustautumaan.
Moskovan rauhansopimus:
Suomi menetti alueita NL:lle. Sopimus solmittiin osittain siksi, että Britannia ja Ranska olivat luvanneet auttaa Suomea ja Stalin ei halunnut tätä.
Kutsuttiin välirauhan sopimukseksi
Mottitaktiikka
: NL:n puna-armeija joutui kulkemaan teitä pitkin talvisään vuoksi. Suomen oli mahdollista katkaista NL:n reitti edestä ja takaa ja saartamaan sen. Suomi pystyi tekemään täsmäiskuja tiettyihin paikkoihin ja luoda ns. motteja. Armeijalaiset eristettiin moteilla toisistaan.
Jatkosota 1941-1944
Suomi oli solminut Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen. Myöhemmin Suomelle paljastui, että Saksa aikoo hyökätä NL:oon.
22.6.1941 Saksa hyökkäsi Venäjään ja myöhemmin pommitti Helsinkiä 25.6.1941 --> jatkosota alkoi
(osa Saksan suurempaa operaatiota, operaatio Barbarossaa)
Ajopuu- ja koskiveneteoriat
Suomi hyökkäsi yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoon.
Pohjois-Suomi oli Saksan vastuulla. Sota jakautuu vaiheisiin: 1. Hyökkäysvaihe (1941 jouluun asti) 2. Asemasota (1942-1944) kesti n. 2 vuotta 3. Perääntymisvaihe (kesällä 1944)
Suomi onnistui pysäyttämään NL:n hyökkäyksen Saksan avulla Tali-Ihantalassa -->
sota päättyi rauhansopimukseen, jossa Suomi joutui mm. luovuttamaan talvisodassa menetetyt alueensa NL:lle, maksamaan sotakorvauksia, kieltämään järjestöjä ja tuomitsemaan sotasyylliset.
Suomeen tuli valvontakomissio, joka valvoi rauhanehtojen toteutusta. Rauhansopimus vahvistettiin 1947.
Lapin sota:
1944 Syyskuussa Suomi ajautui vielä sotaan Saksan kanssa (1944-1945). Saksalaiset piti häätää Pohjois-Suomesta jatkosodan jälkeen NL:n painostuksesta.
Huomioitavaa:
Suomi oli Saksan liittolainen, hyökkääjä ja miehittäjä. Suomi muodosti valloitetuilla alueilla
"siirtolaisleirejä"
, joissa oli enimmillään 40 000 ihmistä. N. 4 000 kuoli näillä leireillä Suomen sotavankileireillä kuoli myös n. 18 000 venäläissotavankia.
Suomi luovutti Saksalle n. 3 000 henkilöä. Sodan jälkeen myös NL:lle luovutettiin n. 60 000 ihmistä.
Suomesta vietiin 80 000 lasta Ruotsiin. Lisäksi Suomessa oli n. 50 000 sotaorpoa. Evakoillakin oli vaikeaa sopeutua uuteen paikkakuntaan.
Sotilaista suuri osa käytti päihteitä. Sodan päätyttyä monet sotaveteraanit vaikenivat traumoistaan, mutta ne näkyivät perhe-elämässä esimerkiksi väkivaltana.