Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
psykologia 1 - psyykkinen toiminta ja oppiminen (VI miten ihminen oppii…
psykologia 1 - psyykkinen toiminta ja oppiminen
I psykologia auttaa ymmärtämään ihmistä
psykologia tutkii ihmisen toimintaa
mielen sisäisiä ja ulkoisiä käyttäytymis tapoja kutsutaan uhmisen toiminnaksi. Psykologia on kiinnostunut ihmisen inhimilisestä puolesta. Ihmisen toimntaa tarkastellaan eri näkökulmista; biologisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti
psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
eri psykologiasia osa-alueita ovat mm.
kehityspsykologia - ihmisen kehitys eri vaiheissa
neuropsykologia - aivojen ja ihmisen toimnnan välinen suhde
sosiaalipsykologia - ryhmän jäsenyys ja ryhmien toiminta
kliininen psykologia - mielenterveys, mielenterveydenhäiriöt
kognitiivinen psykologia - ihmisen tiedonkäsittely
persoonallisuuspsykologia - yksilöiden väliset erot ja yhtäläisyydet
kriittinen ajattelu
kriittisessä ajattelussa on tärkeintä ajatella järkiperäiseti perustellen, kriittisessä ajattelussa ihminen ei usko kaikkea mitä hänelle sanotaan ja kyseenalaistaa asioita
jokainen tarvitsee elämässään kriittistä ajattelutapaa, se auttaa mm. ihmisten ymmärätämisessä
II psykologia on tiede
psykologinen tieto saavutetaan tutkimuksilla
ennuste ennen tutkimustulosta =
hypoteesi
, tulokset joko vahvistavat tai kumoavat hypoteesin
tiedonkeruu menetelmä - tutkimukseen kerätään tietoa ja tutkimusotteen eli tavan ,jolla tutkimus toteuteaan
tutkimusote voi olla;
korrelatiivinen, kokeellinen, tapaustutkimus tai kuvaileva tutkimus
korrelatiivisessa tutkimusotteessa
selvitetän tieteellisesti, onko tiettyjen asioiden välillä havaittu yhteys sattumaa vai ovatko ne tilastollisesti yhteydessä toisiinsa (syy-seuraussuhde)
Tapaustutkimuksessa
tutkimuksen kohteena on yksi "tapaus" eli ihminen tai joskus yksittäinen ihmisryhmä
kuvailevaa tutkimusotetta
käytetään ,kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä tai esiintyvyyttä esim. tietyssä maassa
fysiologiset menetelmät
havainnointi eli observointi
psykologiset testit, käytetään hoito, ja arviointityössä
lähdeaineiston tutkiminen
kyselylomakkeet
haastattelut
suurin osa psykologisista tutkimuksista toteutetaan
määrällisellä tutkimuksella
eli sen tulokset ilmoitetaan lukuina
psykologian tutkimukset voivat ollamyös
laadullisia
eli silloin vastaajia esim. pyydetään kuvailemaan jotakin asiaa
kokeellisissa tutkimuksissa kaikilla koehenkilöillä ja kontrolliryhmäläisillä täytyy olla samat lähtökohta, eli esim. yhtä hyviä tai huonoja jossain asiassa
tutkimus, jossa kontrolliryhmäläisille järjestetään
lumetilanne on sokkokoe
kaksoissokkokokeessa
se tutkija, joka on tekemisissä koehenkilöiden kanssa, ei itse tiedä, kenelle hän tarjoaa vaikuttavaa ainetta ja kelle lumeainetta
tiede erottautuu tunnusmerkeillä
tieteessä käytetää
luotettavia menetelmiä
--> menetelmät ja tulokset noudattavavat
julkisuusperiaatetta
tieteen tunnusmerkit;
itseän korjaava
luotettava menetelmät
julkisuus
eettisyys
kriittisyys
objektiivisuus
yleistettävyys
III ihmisessä yhdistyy psyykkinen , bioginen ja sosiaalinen
ihminen on kokonaisuus
Psyykkiset toiminnat: tiedonkäsittely, tunteetn motiivit
motiivi on toimintaa liikkeelle sysäävä syy eli toiminnan tarkoitus: motiivien kokonaisuutta kutsutaan motivaatioksi
tiedonkäsittelyä eli kognitiivisia toimintoja ova; ajattelu, havaitseminen, tarkkaavaisuus, kieli, oppiminen ja muisti
ihminen on biologinen olento
kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan
kehon tuntemusten ja mielen välisestä erottamattomasta yhteydestä on esimerkkinä kivun kokemus
hormonit vaikuttavat kehoon ja mieleen
kehossamme on hormoneja eli kemiallisia aineita, jotka kulkeutuu verenkiertoa pitkin kehon eri osiin ja säätelevät niiden toimintaa
Esim.
testosteroni
vaikuttaa lihasten kasvuun ja seksuaaliseen käyttäytymiseen ,
adrenaliini
nostaa sydämen sykett' vaaratilanteissa
aivotoiminta on kaiken toiminan peruste
tieto kulkee aivoissa
hermosolusta
toiseen sähköisesti ja kemiallisesti
kaikilla hermosoluilla on viejähaarake eli
aksoni
, jota pitkin se lähettää sähköisiä viestejä eli
hermoimpulsseja
, kahden ehrmosolun välinen liitoskohta on
synapsi
hermosolun ja synapsin liitoskohdan välillä on pieni rako, jonka kautta viestiä kuljettavat aksonit vapauttaa hermoston
välittäjäaineita
perimä ja ympäristö ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään
perintötekijät eivät väistämättä määrää mitään, koska geenien vaikutus ilmenee erilailla ympäristösta riippuen
myöskään pelkkä ympäristö ei määrää henkilön käytt'ytymistä
perimän vaikutusta tutkitaan psykologiassa usein
idenntisillä kaksosilla
, joilla on lähes täsmälleen sama perimä lukuunottamatta mahdollisia sikiöaikaisia tapahtuneita muutoksia, kun taas
epäidenttisillä kaksosilla
puolet perimästä on samaa
ihminen on sosiaalinen olento
kulttuuri on tietyn ihmisjoukon jakamia arvojam uskomuksia ja perinteitä, se voi olla myös kansakunta, uskontokunta tai nuorten alakulttuuri
ennakkoluulo
on negatiivinen asenne ihmistä tai asiaa kohtaan ennenkuin tähän tutustuu, ennakkoluulot ovat lähes aina perusteettomia ja voivat johtaa toisten
syrjintään
, jolloin käyttäytyminen tiettyä ihmistä kohtaa riippuu hänen ryhmäjäsenyydestään
ihmisen toiminta tapahtuu dynaamisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja kulttuurihistoriallisen ympäristön kanssa
sosiaalistuminen
tarkoittaa yhteisöjen sääntöjen, tapojen ja arvojen siirtymistä yksilölle
sosiaalistuminen jatkuu koko elämän ja yhteiskunnan säännät ja kulttuuri muokkautuvat jatkuvasti
normit
ovat yhteisän tai ryhmän käyttäytymissääntöjä, joita omaksutaa, koska sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä yksilön psyykkiselle hyvinvoinille. Normit voivat olla joko virallisia tai kirjoittamattomia
normien noudattamisesta tairikkomisesta voi seurata joko palkkio tai rangaistus eli sanktio
roolit
ovat oletuksia siitä, kuinka tietyssä asemassa olevan on käyttäydyttävä
sosiaalipsykologiassa
tutkitaan ihmistä ryhmän jäsenenä sekä ryhmien sisäistä ja välistä toimintaa
aggressio
on toisen tahallista satuttamista fyysisesti tai henkisesti, se voi olla joko suoraa tai epäsuoraa
aggressio voi purkautua vihan tunteena mutta myös hyökkäävänä tai kilpailuhenkisenä toimintana
IV ihminen on psyykkinen olento
kognitiivinen toiminta on aktiivista tiedonkäsittelyä
kognitiivista toimintaa ohjaavat
skeemat
skeemat ovat sisäisiä malleja, yksilön käsityksiä siitä, miten asiat ja ilmiät ovat ja miten ne toimivat
havaintoja rajataan
valikoivan tarkkaavaisuuden
avulla, eli ajatuksissa keskitytään sillä hetkellä olennaisiin asioihin j aepäolennaiset saa unohtaa
kun skeemat koskevat kokonaista tilannetta, eli ovat ikäänkuin käsikirjoitus tilanteesta, käytetään käsitettä
skripti
havaintokehä
on tapahtumasarja, jossa skeemat ohjaavat havainnointia ja näin skeema muokkautuu havaitun todellisuuden muokaisesti, ja muokkaantunut skeema ohjaa edelleen uutta tiedonhakua
minäkäsitys
on käsitys omasta ulkonäöstä, persoonallisuudesta, uskomuksista ja ihmissuhteista
minäkäsitys on laaja skeemaasiasta nimletä "minä itse". Se muotoutuu vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa ja ihminen havaitsee itsekin ominaisuuksia itsestään
maailmankuvalla
tarkoitetaan yksilön käsitystä siitä, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia
yksilön maailmankuva pohjautuu omaan kulttuuriin ja yhteisön jakamiin käsityksiin ja sääntöihin, maailmankuva on myös skeema, joka muokkaantuu opittujen tietojen ja omaksuttujen uskomusten myötä
maailmankatsomus
sisältää maailmankuvan lisäksi yksilön arvot ja ja yhteisön normit
maailmankuvaan liittyy myös
ihmiskäsitys
eli malli siitä, millaisia ihmiset tyypillisesti ovat
motivaatio vetää ihmisen liikkeelle
kaikki motiivit muodostavat yhdessä motivaation
biologiset motiivit
, kuten nälän, janon ja unen tarpeen tyydyttäminen, tähtäävät hebgissä säilymisen ja perielintoimintojen ylläpidon --> tälläiset biologiset motiivit työntävät ihmist' kohti toimintaa
sosiaaliset motiivit
liittyvät haluun tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään
psyykkiset motiivit
, kuten uneliaisuus, taiteen luominen tai kauneudesta saatu mielihyvä voivat tyydyttyä mielen sisäisestikin, ilman sosiaalista vuorovaikutusta
lähestymismotivaatio
on pyrkimystä positiivisiin asioihin, kuten iloon ja onnellisuuteen
välttämis motivaatio
on pyrkimystä välttää negatiivisia asioita, kuten särkyä
tavoitteissa
on kyse lyhyen tai pitkän aikavälin motivaatiosta
minäpysyvyys
on sitä, kuinka voimakkaasti yksilö uskoo kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa saavuttaa päämäärä
motiivien väiliset ristiriidat ovat nimeltään
motivaatiokonflikteja
Lähestymis-lähestymiskonfliktissa
kaksi tavoitetta vetää samanaikaisesti puoleensa ,mutta molempia ei voida saavuttaa samalla kertaa
Lähestymis-välttämiskonfliktissa
sama kohde sekä vetää puoleensa, että karkottaa
välttämis-välttämiskonfliktissa
valitaan "pienempi paha" kahdesta huonosta vaihtoehdosta
tunteet auttavat toiminnan arvioinnissa
psykologiassa tunteista käytetään myös nimitystä
emootiot
tunteet erotellaan mielialoista(psykologiassa) siten, että tunteet ovat tarkkarajaisia ja lyhytkestoisia reaktioita tiettyyn sisäiseen tai ulkoiseen asiaan. Tunne kestää vain sekunneista minuutteihin
tunteisiin liittyy jokin fysiologinen reaktio, kuten sydämen tykytyksen lisääbtyminen
mieliala
on yleisempi ja pitkäkestoisempi olotila kuin tunne, mieliala määrittää koko olemista
tunteiden kokoeminen on yksilöllistä ja mielen sisäistä
synnynnäisiä, perustunteita ovat ilo, suru, hämmästys, pelko, viha ja vastenmielisyys
ympäristö muokkaa tunteita
tunteet, kognitiiviset toiminnot sekä motivaatio kietoutuvat yhteen
psyykkinen toiminta on tietoista ja tiedostamatonta
tietoisuus
on tietyllä hetkellä koettujen psyykkisten elämysten kokonaisuus, tietoisuudessa ajatellaan olevan eri tasoja
itsetajunta
on kykyä ajatella itseään tajunnallisena olentona
tajunta
on sitä, että esim. kokee kipua tai nälk'ää
tiedostamaton
on tietoisuuden ulkopuolella jäävä asia, joka ei ainakaan suoraan aukene mielessa käsiteltäväsksi
tiedostamattomat asiat voivat vaikuttaa toimintaan ja se vaikuttaa kaikeen psyykkiseen toimintaan: kognitiivisiin toimintoihin, kuten havaitsemiseen ja ajaeetuluun sekä tunteisiin ja motivaatioon
psykodynaamisessa teoriassa
ihmisen toiminnan perustana pidetään tiedostamattomia tarpeita ja motivaatioita
ihmismieli jakautuu kolmeen osaan:
yliminään
"se" - tiedostamattomaan puoleen
minään
V psykologia tarkastelee hyvinvoinnin ilmiöitä
psyykkinen, biologinen ja sosiaalinen kietoutuvat yhteen
psyykkisen, biologisen ja sosiaalisen dynaamisen vuorovaikutuksen ilmiöitä ovat mm.
aggressiivisuus, rakkaus, onnellisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, riippuvuudet, syömiskäytäytymienn ja jännittäminen
Esim .
riippuvuus
voi olla fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen tai yhdistää näitä kaikkia. Riippuvuus on pakonomaista tarvetta toimia tietyllä tavalla tai tuntea tiettyä tunnetta
fyysinen riippuvuus
ilmenee siten, että elimistö tottuu kemialliseen aineen käyttöön niin, että sen puute aiheuttaa fyysisiä vieroitusoireita, kuten vapinaa, pahoinvointia tai väsymystä
psyykkinen riippuvuus
on sitä, että johonkin asian tekemiseen on niin tottunut, että sen vähintäminen tai siitä irti päästäminen on hankalaa. Esim. sosiaalisen median selailu
sosiaalinen riippuvuus
kohdistuu tärkeään ihmieen tai ryhmään, mihin haluaa kuulua ja johon kuuluminen saa olon tuntumaan hybäksytyltä. Esim. huumeista riippuvainen saattaa hakeutua huumeitä käyttävään porukkaan
jännittäminen ilmenee fyysisteti, psyykkisesti ja sosiaalisesti
jännittämisen oireet ovat psyykkisiä, kuten hermostuneisuus, epäonnistumisen tunne ja arvioiduksi tuleminen, sekä biologisia ja fyysisiä, kuten sydämen sykkeen ja hengityksen tihentyminen, suun kuivuminen , käsien tärinä
kulttuurilla on avaikutusta siihen, miten jännitystä koetaan, esim. yhdysvaltalaiset eivät jännitä niin paljon sosiaalisia tilanteita kuin suomalaiset
mielenterveyteen vaikuttavat psyykkiset, biologiset ja sosiaaliset tekijät
mielenterveys
on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sosiaalista sopeutumista sosiaaliseen ja myyhyn ympärsitöön . Se riippuu psyykkisista, biologisits ja sosiaalisista tekijöistäriittävän unen lisäksi terveelliset ruokailutottumukset, liikunta ja päihteettömyys tukevat mieleterveyttä
mielenterveyden ongelmien syvyys ja eksto riippuvat minista tekijöistä, kuten itsetunnostam sosiaalisen tuen määrästä ja yksilön kyvystä säädellä tunteitaan
osa mielenterveyden häiriöistä on vakavia ja pitkäkestoisia. Moniin niistä kuten masennukseen ja skitsofreniaan on perinnöllinen alttius (kaikki eivät kuitenkaan sairaustu joilla on alttius) .
Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat ympäristötekijät; esim huumeiden käyttö voi laukaista mielenterveyden häiriön
itsetunto
on käsitys omasta arvosta ja se vaikuttaa siihen, miten yksilö tulkitsee tilanteita ja kuinka todennäköisesti vaiket tilanteet johtavat mielenterveyden ongelmiin
Itseään huonoina pitävillä ihmisillä on heikko itsetunto, hyvä itsetunto taas ilmenee siten, että ihminen pitää tisestään, arvostaa itseään ja hyväksyy itsensä eikä ole liiaksi toisen mielipiteiden varassa
itsetunto muokkautuu lapsesta asti, - sen mukaisesti, miten lasta kannustetaan näkemään itsensä ja suorituksensa
itsetuntoon vaikuttava yksilölle tyypillinen reagointityyli eli perimään pohjaava
tempperamentti
ihmisellä on toive millainen hän haluaisi olla, eli mielikuva
ihanneminästä
optimismi
on toiveikasta elämänasennetta ja se suojelee henkistä hyvinvointia paremmin kuin liian tiukka realismi
psyykkisellä itsesäätelyllä
tarkoitetaan sellaisia keinoja, joilla ylläpidetään psyykkistä tasapainoa ja selvitään vaikeista tunteista.
Keinot voivat olla tiedostamattomia ja todellisuutta vääristäviä tai tietoisia ja hyvin toimivia - tai jotain niiden väliltä
defensseillä eli puolustuskeinoilla
pyritään suojautumaan kielteisillä tunteilta, kuten ahdistukselta ja pelolta - tai ainakin heikentaa niiden voimakkuutta
Torjunta
on yleisin puolustuskeinoista. Stressaava asia pyritään "poistamaan" mielestä . Vaikeat asiat voidaan myös
kieltää
jolloin ihminen esittää, ettei ongelmia ei ole ja että kaikki sujuu hyvin
fyysisiä tunteen säätely keinoja ovat mm. tyynyn hakkaaminen tai "suruun" syöminen.
kognitiivista säätelyä on voimakkaan tuneen lieventäminen ajatusten avulla
sosiaalisesti tunteita voidaan selvittää juttelemalla asiasta kaverin kanssa
VI miten ihminen oppii
ihminen on oppiva olento
suurin osa oppimisesta tapahtuu
tahattomasti
, ilman, että edes yritämme oppia tai edes huomaamme oppivamme
tahalliseen oppimiseen
pyritään tietoisesti, kuten esim. kouluaineita opiskeltaessa
geenit vaikuttavat siihen, mitä yksilö oppii mutta eivät kuitenkaan yksin määrittele sitä
biologisten tekijöiden yhteys oppimiseen ilmenee myös siten, että elimistön vireystila sekö ihmisen kunto ja hyvinvointi vaikuttavat oppimiseen
ympäristö ohjaa oppismista
Kalssisessa ehdollistumisessa
opitaan reagoimaan ärsykkeisiin, joihin ei ole aiemmin reagoitu
ehdoton reaktio
, kun ärsyke laukaisee reaktion synnynnäisesti
neutraali ärsyke
ei reagoida synnynnäisesti, vaan pitä ehdollistumalla oppia reagoimaan kutsutaan
ehdolliseksi ärsykkeeksi
mallioppiminen
muiden toiminnan tarkkailua ja jäljittelyä tiedostamattomasti
taitava oppija pyrkii ymmärtämään
oppiminen on
konstruktiivista
(kuin rakentamista) uusia tietoja liitetään erilaisiin pohjatietoihin, yhdistetään yksityiskohtia omalla tavalla ja muokkaamalla aikaisempia tietorakenteitaan ja tuottamalla lopulta yksilöllisen skeeman
syväsuuntautunut oppija
yrittää ymmärtää
syväsuuntautuneet opiskelijat rakentavat mieleensä perusteellisia ja hyvin jäsentyneitä skeemoja, joissa uusi tieto yhdistyy muuhun tietoon ja käytännön esimerkkeihin
pintasuuntautut oppijan
opiskelun seurauksena yksityiskohdat linkittyvät hajanaisemmiksi kokonaisuudeksi ja yhteyden aikaisempiin tietoihin ja kokomuksiin jäävät vähäiseksi
opiskelija, joka asettaa itselleen tavoitteita ja hallitsee ajankäyttöä tehokkaasti, opiskelee
suunnitelmallisesti
metakognitio
on ihmisen kykyä olla tietoinen omasta tiedon käsittelyprosessistaan
motivoitunut haluaa oppia
jatkuva tilannekohtainen kiinnostus
usein riippuvaista ympäristön tuesta
heräävä henkilökohtainen kiinnostus
kiinnostuksen kohteen parissa työskentely herättää positiivisia tunteieta, kiinnostus ei enää riipu ympäristön antamasta tuesta
syvällinen henkilökohtainen kiinnostus
kiinnostus on jo niin voimakasta, että se kestää vastoinkäymisiä ja henkilö on valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa sen eteen
jos ympäristö ei anna riittävästi mahdollisuuksia työsekennellä kiinnostuksen kohteen kanssa, kehittynytkin henkilökohtainen kiinnostuksen kanssa kiinnostus saattaa lopahtaa
tilannekohtainen kiinnostus
sisäinen motivaatio
- asioiden oppiminen tuntuu palkitsevalta
ulkoinen motivaatio
- ensisijaisena päämääränä on saada esim. hyviä arvosanoja, tällöin motivaatio on usein vain väliaikaista
oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
lähikehityksen vyöhyke
ympäristön tuki esim. koulutehtävissä --> niissä onnistuminen ympäristön tuen auttamana