Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Psykan kertaus (Behaviorismi (Behaviorismin isäksi on sanottu…
Psykan kertaus
Behaviorismi
Behaviorismin isäksi on sanottu yhdysvaltalaista psykologia John B. Watsonia, joka syytti 1900-luvun alkupuolella psykologiaa epätieteelliseksi.
Watsonin mukaan psykologiassakin pitäisi jättää ajatukset, tunteet ja tietoisuus huomiotta ja keskittyä mittaamaan ulkoista käyttäytymistä ja siinä havaittavia ulkoisia reaktioita kokeellisilla menetelmillä.
Watson ajatteli ihmisen olevan syntyessään ikään kuin “tyhjä taulu”, jolla ei ole vapaata tahtoa, vaan häntä voidaan ulkoapäin muokata mihin tahansa suuntaan vahvistamalla toivottua käyttäytymistä palkkioiden tai rangaistusten avulla.
Watson perusti ajatuksensa pääasiassa eläimillä tehtyihin tutkimuksiin, sillä behavioristit ajattelivat ihmisen ja eläimen oppimisen olevan periaatteiltaan samankaltaista
Kognitiivinen
Sveitsiläinen kehityspsykologi Jean Piaget oli kognitiivisen teoriasuuntauksen yksi keskeisimmistä tutkijoista ja vaikuttajista. Piaget tutki lapsen ajattelun kehittymistä.
Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä prosesseja esimerkiksi tarkkaavaisuutta, havainnointia, oppimista ja ongelmanratkaisua, muistin toimintaa, ajattelua ja asiantuntijuuden kehittymistä. Nämä kognitiiviset prosessit ovat osa ihmisen psyykkistä eli mielen sisäistä toimintaa.
Kognitiivisessa psykologiassa ihminen nähdään aktiivisena tiedonkäsittelijänä ja omaa toimintaansa tavoitteellisesti ohjaavana yksilönä.
Nykyisin kognitiivinen psykologia selittää myös tunteiden ja motiivien vaikutusta ihmisen toiminnassa, vaikka alkuvaiheessa ne jäivät suuntauksessa vähemmälle huomiolle.
Psykodynaaminen
Perustuu itävaltalaisen lääkärin ja tutkijan Sigmund Freudin 1800–1900-luvun vaihteessa tekemiin havaintoihin ihmismielestä.
Freudin mukaan ihmisen persoonallisuudessa on kolme tasoa: tietoinen, esitietoinen ja tiedostamaton.
Näissä kolmessa tasossa vaikuttavat persoonallisuuden kolme rakennetta: id, ego ja superego.
Psykodynaaminen suuntaus on yksi keskeisimmistä, mutta myös kiistanalaisimmista psykologian suuntauksista. Yksi syy sen kiistanalaisuuteen on Freudin tulkinnat siitä, että useat tiedostamattomat vietit ovat tukahdutettua seksuaalisuutta. Toinen kritiikin kohde on sen deterministisyys ja menneisyyteen keskittyminen.
Humanistinen
Humanistinen psykologia toi psykologiaan optimistisen ihmiskuvan: ihminen on vapaa kehittymään ja löytämään elämälleen suunnan.
Humanistinen psykologia ei ole yhtenäinen suuntaus, mutta erilaisissa teorioissa yhdistyy ajatus ihmisen ainutkertaisuudesta, sisäisestä vapaudesta, luovuudesta sekä jatkuvan kasvun ja kehityksen mahdollisuuksista.
Humanistisella suuntauksella on omat puutteensa. Se ei pysty esimerkiksi selittämään, mistä ihmisten yksilölliset erot johtuvat. Myöskään humanistiselle suuntaukselle tyypillinen tapa tutkia terveitä ihmisiä ei auta, jos halutaan ymmärtää esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä.