Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Havaitseminen (Havainnon muodostuminen (havaitsemisprosessi…
Havaitseminen
Havainnon muodostuminen
havaintokehä
skeemat ja ulkomaailman havainnot muokkaavat toisiaan
Ärsyke -> aistimus -> havainto
havaitsemisprosessi
ärsykelähtöinen prosessointi
tiedonkäsittely etenee aistielimistä aivokuorelle
nousevat radat
Ympäristön ärsykkeet vaikuttavat havainnointiin
skeemalähtöinen prosessointi
sisäiset mallit ja odotukset vaikuttavat havainnointiin
tarvitaan erityisesti kun ärsyke on puutteellinen/ monitulkintainen/ epäselvä/ lyhytaikainen
Etenee aivokuorelta aistielimiin
laskevat radat
Kaksisuuntaisuus periaate
Perustuu skeemalähtoiseen ja ärsykölähtöiseen prosessointiin (alhaalta ylös ja ylhäältä alas)
Rinnakkaisprosessointi
Ärsykkeen eri piirteitä käsitellään rinnakkain
Eri ärsykkeitä käsitellään samanaikaisesti ja yhdistellään
Näkötiedon käsittely aivoissa
Talamus
näköaistin tiedonkäsittely
näköhermo yhdistää silmän ja talamuksen
Primaarinen näköalue
mikä-reitti
takaraivosta ohimoon
Ympäristön kohteiden tunnistaminen
väri/ liike/ muoto/ kolmiulotteisuus
Agnosia
mikä-reitin häiriö
kyvyttömyys tunnistaa kohdetta/niiden ominaisuuksia
miten-reitti
takaraivosta päälaenlohkoon
Avaruudellinen tieto/ kohteiden sijainti/ oma sijainti suhteessa muuhun
Ataksia
miten-reitin häiriö
liikkeiden ohjaus vaikeaa näkötiedon avulla
silmien vasemmanpuoleiset näkökentät oikeaan aivopuoliskoon ja toistepäin
Illuusiot
olemattoman havitsemista/ olevan havaitsematta jäämistä
Auttavat tutkittaessa havaintoa/ havainnon muodostumista/ aistijärjestelmien toimintaperiaatteita
osoittavat, että tulkitaan/täydennetään ärsykkeitä
syitä havaihtoharhoille
aiemmat skeemat
fysiologiset syyt
ärsykkeen lyhytaikaisuus/ epäselvyys
silmä
rakenne ja toiminta
linssi
taittaa valon verkkokalvolle
Auttaa kohdistamaan valoa foveaan
iiris
valoa säätelevä
Pupilli
supistuu kirkkaassa valossa ja laajenee hämärässä
pupillin kautta valo siirtyy linssille
Verkkokalvo
valo imeytyy
Valoon reagoivat solut
sauvasolut
reagoi valon voimakkuuteen
hämäränäkö ja liikkeen tunnistaminen
Tappisolut
aktivoituvat kirkkaassa valossa
Värien rekisteröinti
Kolme eri tyyppiä
Sijaistevat verkkokalvon pohjassa
Näköhermot
hermosolujen aksonit verkkokalvolta
Alkukohta: sokea piste
Sakkadit
silmän nopeaa liikehdintää (4-5 krt s.)
fovean kohdistamista
Kuva näkökentästä tarkentuu/hahmottuu
syvyyshavaintoja
monokulaarisuus
yhdellä silmällä saatava syvyshavainto
perspektiivi/ varjot/ lomittaisuus/ sijainti suhteessa horisonttiin/ esineiden liike
Täydentää binokulaarisuutta
Binokulaarisuus
mahdollistaa syvyyshavaintoon
silmän liikkeitä kontrolloivat lihakset
etäisyyden arviointi
myös katseen kohdistaminen vaikuttaa
Steronäkö
verkkokalvoille muodostuu kaksi kuvaa
Kuvat erilaisia, heijastuvat verkkokalvoille eri kulmista
Perspektiivi ero saa aikaan syvyyshavainnon
Konstanssi
esineet eivät muuta muotoa/kokoa vaikka katsekulma muuttuu
aiemmat skeemat vaikuttavat oppimiseen
pitää ymmärtää asioiden/esineiden pysyvyys