Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mitä uskonnon opetuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon?…
Mitä uskonnon opetuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon?
Uskonto ja tieto
Lapsen maailmankuvan jäsentäminen uudella tiedolla > maailmankuva ei voi koskaan olla valmis
sisältää opitut tai koetut väitteet maailmasta
Käsitys hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä = ihmisen tehtävästä maailmassa
Tehtävänä välittää ajantasaista tieteellistä (uskonnollista) maailmankuvaa
Uskonnon käsitteistön monipuolistuminen > käsiteperheet ja hierarkiat
Uuden tiedon soveltaminen vanhaan > uudet merkitykset esim. kastetilaisuus (elämänkaarirituaali)
Tieteellistä tietoa - ei uskonnollista tietoa
Ei ainoastaan tietoa mihin ja miten uskotaan, vaan miten vaikuttanut kulttuureihin ja käsityksiin elämästä
tavoitteena ei ole tehdä oppilaista uskonsa tunnustajia vaan tarjota tietoa kulttuureista
Ehyen, tasapainoisen maailmankatsomuksen rakentaminen ja kyvyn tulla toimeen ihmisten ja maailmankatsomusten kanssa
Maailmankatsomus sisältää aineksia tieteestä ja uskonnosta, voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa, eivät sulje toisiaan pois
Opetuksen säätely
Lainsäädäntö, ops, kunnan ops, koulun ops, lukuvuosisuunnitelma
Jaksotus, lukujärjestys, tunnin pituus
Materiaalit, digi vai tavallinen kirja, onko kirjaa? Laitteiden mahdollisuus yms.
Oppilaantuntemus, eriyttäminen, integrointi
Kurssisuunnitelma
Yksi vuosiviikkotunti vuodessa (38h), yhdellä luokalla kaksi
Käytettävät oppitunnit, ops tavoitteet, sisällöt, oppimateriaalit, opetusmenetelmät ja aikataulu
Monilukutaito (Kulttuurien lukutaito)
Asiatiedot eri kulttuureista ja niissä vallitsevista ajattelutavoista ja tavoista
Tunnistaminen puhuuko vuorovaikutustilanteessa kulttuuri vai yksilö
Oman käyttäytymisen tunnistaminen ja sopeuttaminen toisen kulttuuriin ja tapoihin
Luottamuksen synnyttäminen, taito kuunnella ja ymmärtää kulttuurien erilaisuus, aito vuorovaikutus, dialogi = toista arvostava vuorovaikutus
Toimintojen ja käytänteiden perusteiden ymmärtäminen, ei ainoastaan hyväksyminen
Kehitysvaiheet
1) Asiataso, maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet
2) Tunnistamisen taso, vaikuttavat uskonnot, ajatukset, säännöt, rituaalit, tavat, pukeutuminen, arkitilanteet
3) Sopeutumisen taso, miten sopeutua toisen käytänteisiin ja tapoihin omasta kulttuurista luopumatta
4) Luottamuksen taso, aidon dialogin toteutuminen
Puutteet taidossa estävät näkemästä ihmisen kulttuurin takaa, vieraat kulttuurit herättävät arkuutta, pelkoa tai varauksellisuutta, ei tilaa dialogille
Eheyttäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen
Eheyttäminen ja integrointi
Opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen
Eri tiedonalojen tietojen ja taitojen yhdistäminen, aiheiden jäsentäminen mielekkäiksi kokonaisuuksiksi
Opittavien asioiden merkitys oman elämän, yhteisön, yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta > maailmankuvan laajentaminen ja jäsentäminen
Maailman ilmiöiden ja teemojen tarkastelu oppiainerajat ylittävänä toimintana, esim. oppimiskokonaisuudet tai saman aiheen tarkastelu
Ilmiöpohjainen oppiminen (prosessina)
1) Teeman valitseminen lukuvuosisuunnitelmassa
2) Aiheeseen orientoituminen, integrointimahdollisuudet, yleinen kuvaus ilmiöstä, lähtötiedot
3) Työsuunnitelma, tavoitteet ja aikataulu, työskentelytavoista päättäminen
4) Tiedonkeruu, tiedonhankintakeinot, lähteet
5) Tiedon käsittely ja jäsentely, tiedon rakenteet
6) Johtopäätökset, yhteenveto
7) tietojen esittäminen, tiedon purkaminen, esittäminen
8) Tiedon arviointi, vertais- ja itsearviointi, jatkomahdollisuudet, jatkokysymykset yms.
Esim. maailmanuskontojen, kulttuurin tai etiikan ilmiön tarkastelu