Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen itsenäistyminen 1917 (Venäläistämisestä helmikuun vallankumoukseen,…
Suomen itsenäistyminen 1917
Suurlakko
Suurlakosta päätti vallankumouksellinen keskusneuvosto marraskuun 13.-14. päivien välisenä yönä ja se astui voimaan heti.
Pitäväksi lakko alkoi muodostua vasta kun työväestön järjestyskaartit ryhtyivät valvomaan lakkoa
Järjestyskaartit pyrkivät riisumaan suojeluskuntalaiset aseista ja myös pidättivät suojeluskuntalaisia ja muita työväenliikkeen vastustajia.
Itsenäistyminen
eduskunta hyväksyi joulukuun 6. päivänä porvarillisten puolueiden ehdotuksen Suomen itsenäistymisestä
Suomi lähetti heti joulukuun alussa itsenäisyytensä tunnustamispyynnön Saksalle, Ranskalle, Iso-Britannialle ja Pohjoismaille. Venäjältä ei edes kysytty
Venäjän ajateltiin myöntyvän asiaan helpommin, jos länsimaat ensin tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden
ne kuitenkin kieltäytyivät ja edellyttivät, että Venäjältä pitäisi ensin saada suostumus
Venäjän bolsevikit suostuivat Suomen itsenäsitymiseen, koska puolueen ohjelmaan kuului kansakuntien itsemääräämisoikeus
pohjimmiltaan kyseessä oli propaganda, jolla pyrittiin vaikuttamaan Venäjän eri kansallisuuksiin meneillään olevassa sisällissodassa
harva suomalainen haaveili itsenäisyydestä ennen loppuvuotta 1917, koska se ei tsaarin vallan aikana näyttänyt millään tavalla realistiselta vaihtoehdolta
Venäläistämisestä helmikuun vallankumoukseen
Helmikuun vallankumous
vallankumouksellinen liikehdintä Venäjällä 1917 helmikuussa
seurauksena tsaarin valta kukistui
venäläistäminen loppui
Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen jälkeenjääneisyys sekä vaikeudet maailmansodassa johtivat tähän
Nikolai II syrjäytettiin vallasta
Väliaikainen hallitus, joka peruutti sortotoimet
Toinen sortokausi
Vuonna 1908 Venäjän viranomaisten valtaa vaikuttaa Suomea koskevaan lainsäädäntöön lisättiin
1908-1917 kestänyt jakso
Venäläistäminen ja autonomian kaventaminen
Lainsäädäntövallan kaventaminen
Yhdenvertaisuuslaki lisäsi venäläisten oikeuksia Suomessa
Suomen kouluissa venäjän kielen opetus
Vuonna 1914 puhjennut maailmansota
Vaikutti Suomeen,vaikkei Suomessa sodittu
Suomessa julistettiin sotatila
siviilihallinto alistettiin sotilashallinnolle
kansalaisten sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoitettiin
Kiristyneet venäläistämistoimet
venäläistämisohjelma ja maailmansota
lisäsivät Suomessa halua pyrkiä väkivalloin Venäjästä eroon
Saksa koulutti suomalaisia jääkäreitä
Valtalaki
sosialistienemmistön eduskunnan heinäkuussa säätämä laki, jonka mukaan korkein valta Suomessa siirtyy Venäjän väliaikaiselta hallitukselta eduskunnalle
ei vahvistettu Venäjällä ja johti eduskunnan hajottamiseen
puoluiden kesken vallitsi erimielisyys siitä, kuka oli perinyt tsaarin oikeudet Suomen korkeimpana vallankäyttäjänä
Kysymys korkeimmasta vallasta
Kesä
Syksy