Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Yrittäjyys (Ominaisuuksia, joita yrittäjällä on hyvä olla…
Yrittäjyys
Ominaisuuksia, joita yrittäjällä on hyvä olla
Yhteistyökykyinen/Tiimityöskentelykykyinen
Kyky tehdä valintoja
Ottaa vastuun teoistaan
Ahkeruus
Luovuus
Itseluottamus
Tavoitteellisuus
Halu kehittyä
Joustavuus
Halu yrittää
Paineensietokyky
Sitkeys
Rohkeus
Kyky ottaa riskejä, jotka ovat hallittavissa
Täsmällisyys
Usko omaan yritysideaan
Itsenäisyys
Innovatiivisuus
Yrittäjyyteen liittyviä asioita
Kannattavuuslaskelman suunnittelu ja teko
Riittävä määrä alkupääomaa yrityksen perustamiseksi
Mahdollisen starttirahan haku
Yrittäjyyden toimintaan perehtyminen
Ihmisten työllistäminen omassa yrityksessä, työpaikkojen luonti/tarjoaminen
Palkkojen maksaminen työntekijöille
Perustiedot yrittäjyydestä auttavat/ovat hyödyksi yrityksen perustamisessa
Vakuutuksista huolehtiminen
Tarvittavien lupien selvittäminen ja hankkiminen yritykselle
Yritystoiminnan rahoitus
Yrityksen nimen miettiminen/keksiminen
Yritysidean ja liikeidean ideointi/keksiminen
Liiketoimintasuunnitelman teko
Rekisteröinnit
Yrityksen rekisteröiminen
Kaupparekisterin perusilmoitus
Ennakkoperintärekisteri
Rekisteröidytään, jos harjoitetaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa
Ilmoittautuminen tapahtuu yrityksen perustamisilmoituksella
Ennakkoperintälain mukaan toiselle tehdystä työstä, tehtävästä tai palvelusta maksettavasta suorituksesta on toimitettava ennakonpidätys, ellei suorituksen saajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Arvonlisäverollisen toiminnan aloittamisilmoitus
Tulee tehdä ennen verollisen toiminnan aloittamista
Maksetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä sekä maahantuonnista.
Verovelvollisuus on laaja, eli kaikki tavaroiden ja palveluiden myynti on verollista, ellei arvonlisäverolaissa ole nimenomaisesti säädetty poikkeusta.
Myynnistä EU-maihin ei suoriteta arvonlisäveroa
Suomeen tehtävä yhteisöhankinta, eli Euroopan yhteisön alueelta tehty hankinta ilmoitetaan Suomen arvonlisäverotuksessa
Tavaroiden ja palveluiden vienti EU:n ulkopuolelle on verotonta
Liikevaihdoltaan alle 10 000 euron yritysten ei ole pakko ilmoittautua rekisteriin, mutta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin on mahdollista vapaaehtoisesti hakeutua.
Arvonlisäverotonta toimintaa on mm.
terveyden- ja sairaanhoito
sosiaalihuolto
ammatillinen koulutus
rahoitus- ja vakuutuspalvelut
julkinen esiintyminen
Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi saada tilikauden päätyttyä ns. alarajahuojennuksen. Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, verovelvollinen voi saada huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron.
Jos liikevaihto on vähintään 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, verovelvollinen voi saada osittaisen huojennuksen.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn yrittäjän tulee tehdä myyntilaskuihinsa arvonlisäverolain 209 ja 209b §:issä vaaditut merkinnät
Työnantajaksi rekisteröityminen
Ennen säännöllisen palkanmaksun aloittamista yrityksen on tehtävä ilmoitus palkkojen maksamisen aloittamisesta.
Ilmoitus voidaan tehdä YTJ:n perustietolomakkeella
Satunnaisesti palkkoja maksavaa työnantajaa ei yleensä merkitä työnantajarekisteriin
Satunnainen työnantaja voi kuitenkin halutessaan rekisteröityä
Kaikkien työnantajien on annettava kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista.
Erilaisia yritysmuotoja
Sivutoiminen yrittäjyys ja kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjä tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa asiakkaitaan yksityishenkilönä laskutuspalvelun kautta. Ei ole omaa yritystä eikä useinkaan Y-tunnusta.
Usein sivutoimista. Päätoiminen yrittäjyys on kannattavampaa tavallisena yrittäjänä.
Ei voi saada starttirahaa
Kevytyrittäjä mielletään usein verotuksessa ja kirjanpidossa palkansaajaksi mutta eläke- ja työttömyysturva-asioissa yrittäjäksi.
Sopii pienimuotoiseen yritystoimintaan ja erityisesti palveluiden myyntiin.
Ei sovi luvanvaraisille aloille, kuten anniskeluravintoloihin.
Ei kannata myöskään silloin, jos yritystoiminta vaatii isoja investointeja tai yrittäjä myy tavaraa.
Sivutoiminen yrittäjyys
Sivutoiminen yrittäjä pyörittää yritystoimintaa mutta ansaitsee pääasiallisen toimeentulonsa jostakin muualta kuin omasta yritystoiminnasta.
Sivutoimisena yrittäjänä ei voi saada starttirahaa.
On usein palkansaaja, opiskelija tai eläkeläinen, joka haluaa lisäansioita.
Myös työtön voi olla jossakin tapauksissa olla sivutoiminen yrittäjä.
Sivutoimisesta yrittäjyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle, jos työsopimus niin edellyttää.
.
Jos on päätoimisessa työssä valtiolla tai kunnalla, työnantajalle tulee aina ilmoittaa asiasta.
Muussa tapauksessa saa toimia vapaa-ajalla sivutoimisena yrittäjänä ilman, että kertoo siitä työnantajalle.
Pitää kuitenkin muistaa, ettei saa harjoittaa sivutoimena mitään sellaista työtä, joka kilpailee päätyön kanssa.
Kielto koskee itse yritystoiminnan lisäksi sen konkreettista valmistelua. Sivutoimi ei myöskään saa vahingoittaa työnantajaa millään tavalla.
Franchising
Yrittäjyyden muoto, jossa saa käyttöönsä valmiin ja hyväksi havaitun liiketoimintamallin eli konseptin
Konsepti sisältää esimerkiksi valmiit tuotteet, toimintatavat, brändin ja ulkoasun
Franchiseyrittäjä saa käyttöönsä myös franchise-antajan tietotaidon, tavaramerkit ja yhteistyöedut.
Yritys maksaa franchise-antajalle konseptin käytöstä, ketjun jäsenyydestä ja saamistaan eduista.
Franchiseketjuun kuuluu yleensä useampia yrityksiä. Franchiseyrittäjä tekee yhteistyötä myös ketjun muiden yrittäjien kanssa.
Suoramyynti ja verkostomarkkinointi
Suoramyynti (direct selling):
Yrityksellä on virallinen edustus Suomessa
Liiketoiminnan jatkuvuus perustuu tuote- ja palvelumyyntiin
Yleisimmin myyjät ovat ei-palkkasuhteisia jälleenmyyjiä tai myyntiagentteja
Suoramyyntiyritys on läpinäkyvästi ja selkein yhteystiedoin esillä markkinoilla.
Tuotteiden eli kulutustavaroiden ja palveluiden myyntiä suoraan kuluttajille kodeissa, työpaikoilla tai muualla kuin kiinteissä liiketiloissa siten, että tuote-esittelystä ja myynnistä huolehtii suoramyyjä.
Suoramyyjä
: Yrityksen jakelu- ja myyntijärjestelmään kuuluva henkilö, joka myy yrityksen tuotteita tai edistää tai avustaa niiden myynnissä muualla kuin kiinteissä liiketiloissa, yleensä kuluttajien kotona tai heidän työpaikoillaan.
Voi olla itsenäinen kauppaedustaja, itsenäinen sopimuskumppani, itsenäinen jälleenmyyjä tai jakelija, suorassa työsuhteessa oleva tai itsenäinen elinkeinonharjoittaja, franchiseyrittäjä tai vastaava.
Verkostomarkkinointi
Yksi suoramyynnin muoto
Verkostomarkkinointiyritys markkinoi tuotteita ja palveluja loppukuluttajille suoramyynnin keinoin monitasoisen myyntiorganisaation kautta.
Suoramyynnin kautta myydään muun muassa kosmetiikkaa, kodinpuhdistusaineita, lahjatavaroita, sisustus- ja ruuanvalmistustarvikkeita, ravintolisiä, luontaistuotteita, painonhallintatuotteita, puhelinliittymiä, kirjoja, leluja ja vaatteita.
Verkostomarkkinoinnissa myydään edustamansa yhtiön tuotteita suoramyynnin keinoin ja hankitaan yhtiölle lisää kaltaisiaan edustajia.
Voi tehdä työtä pää- tai sivutoimisesti.
Päätoiminen yrittäjyys
Oman alan ammattitaitoa
Verojen maksaminen
Yrittäjän toimeentulon turvaaminen
Yritystoiminnan aloitusvaiheessa voi hakea TE-toimistosta starttirahaa
Turvaa toimeentulon, kun yritystoiminnan tulo on vähäistä
Muuten voi yrittäjänä turvata toimeentulon pääsääntöisesti samoilla etuuksilla kuin palkansaajat
Yrittäjän vanhempainetuudet
Yrittäjänä voi saada samoja vanhempainetuuksia kuin palkansaajana.
Voi saada vanhempainpäivärahoja, kuten äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
Yrittäjän vanhempainpäivärahojen suuruuden määräytyminen:
Päätoiminen yrittäjä
: vanhempainpäivärahan suuruus määräytyy verotuksessa vahvistetun eli toissa vuoden YEL- tai MYEL-työtulon mukaan.
Sivutoiminen yrittäjä
: vanhempainpäivärahan määrään vaikuttavat sekä YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtulo että palkkatulo.
Jos henkilö
ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta
, vanhempainpäiväraha määräytyy palkan ja muiden tulojen mukaan, jotka henkilö on ilmoittanut toissa vuoden verotuksessa. Jos tuloja ei ole toissa vuodelta, saa vanhempainpäivärahan vähimmäismääräisenä.
Yrittäjänä henkilöllä ei ole oikeutta hakea itselleen lomakustannus- eikä perhevapaakorvausta.
Vanhempainpäivärahan suuruus on yleensä noin 70 prosenttia työtulosta. Osittaisen vanhempainrahan suuruus on puolet normaalin vanhempainrahan määrästä.
Yrittäjän sairauspäiväraha
Pitää hankkia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä ja toimittaa päivärahahakemus Kelaan kahden kuukauden kuluessa sairastumisesta.
Todistuksen perusteella voi saada sairauspäivärahaa niiltä omavastuuajan jälkeisiltä arkipäiviltä, joina on työkyvytön. Myös lauantait lasketaan arkipäiviksi.
Jos vaiva on pitkäkestoinen mutta on osittain työkykyinen, kysytään lääkäriltä mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti ja saada osasairauspäivärahaa.
Päivärahan suuruus määräytyy työtulojen perusteella. Omavastuuajalta ei saa varsinaista sairauspäivärahaa mutta voi saada YEL- tai Mela-päivärahaa.
Voi saada kahden vuoden aikana sairauspäivärahaa samasta sairaudesta enintään 300 arkipäivältä ja osasairauspäivärahaa 120 arkipäivältä. Jos sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika ylittyy, yrittäjällä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Jos saa sairauspäivärahaa, ei saa tehdä työtä. Ei saa työskennellä myöskään omavastuuajalla.
Palkansaajasta yrittäjäksi tai päinvastoin siirtymisessä pitää muistaa siirtyä oikeaan työttömyyskassaan sekä ottaa huomioon, että edut voivat muuttua
Palkansaajasta yrittäjäksi
Jos siirtyy palkansaajasta yrittäjäksi, kannattaa myös siirtyä palkansaajien työttömyyskassasta yrittäjien työttömyyskassaan.
Yrittäjien työttömyyskassoja ovat AYT-kassa ja SYT-kassa
. Kun siirtyy palkansaajakassasta yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta.
Liittymisen tulee lisäksi tapahtua kuukauden sisällä edellisestä kassasta eroamisesta.
Yrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä se ei kerrytä päivärahaoikeutta
Lisäksi jo ansaittu päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.
Voi siis saada yrittäjäkassasta työttömyyspäivärahaa, jos jää työttömäksi toimittuaan yrittäjänä alle 18 kuukautta eikä vielä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa.
Tällöin työttömyyspäiväraha perustuu yhä siihen palkkatuloon, jota saa ollessaan palkansaajakassan jäsenenä.
Yrittäjyyden ei pitäisi vaikuttaa perheenjäsenen työttömyysturvaan, jos perheenjäsen ei omista yrityksestä yhtään osuutta.
Jos omistaa, TE-palvelut voi tulkita myös hänet yrittäjäksi
Tällöin henkilön yrittäjyys voi vaikuttaa perheenjäsenen työturvaan.
Kannattaa selvittää, tulisiko perheenjäsenen kuulua yrittäjän YEL- vai työntekijän TYEL-vakuutuksen piiriin.
Jos perheenjäsen on palkansaajakassan jäsen, kannattaa selvittää myös, tulisiko hänen siirtyä yrittäjäkassaan.
Yrittäjästä palkansaajaksi
Vaikuttaa elämään monella tasolla
Tulee hoitaa monia käytännön asioita, joista yksi tärkeimmistä on varmistaa työttömyysturva myös palkansaajana.
Kun yritystoiminta lopetetaan ja siirrytään palkansaajaksi, kannattaa myös erota yrittäjyyskassasta ja liittyä palkansaajakassaan.
Kun liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä yrittäjäkassasta eroamisesta, työttömyysturva ei katkea.
Jos palkkatyö loppuu ennen kuin palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt, palkansaajakassa maksaa päivärahaa, joka perustuu yrittäjäkassan jäsenyyden aikaiseen YEL- tai MYEL-työtuloon.
Tämä edellyttää, että henkilö on kerryttänyt yrittäjän 15 kuukauden jäsenyys- ja työssäoloehdon yrityskassassa ennen kassanvaihtoa.
Tulee olla myös maksanut jäsenmaksun yrittäjäkassaan eropäivään saakka.
Palkansaajana henkilö ei enää työskentele niin itsenäisesti kuin yrittäjänä, vaan tekee töitä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena
Ei tarvitse pitää kaikkia lankoja käsissä, vaan yleensä riittää, että hoitaa oman osuutensa
Palkansaajana ollaan suhteessa työnantajaansa. Tämä
ohjaa työtä
maksaa palkkaa sekä
huolehtii työntekijän eläkevakuutusmaksuista ja muusta sosiaaliturvasta.
Yrittäjän eläkevakuudet
Yrittäjän eläkevakuutus YEL tai maatalousyrittäjän eläkevakuutus MYEL
Jos on tavallinen yrittäjä, hankitaan yrittäjän eläkevakuutus YEL.
Voi hankkia työeläkeyhtiöstä tai eläkekassasta
Jos taas työskentelee viljelijänä, metsänomistajana, kalastajana tai poronhoitajana, otetaan maatalousyrittäjän eläkevakuutus MYEL.
Voi hankkia Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta
Tarjoaa vanhuuseläkkeen lisäksi muun muassa turvaa työkyvyttömyyteen Perhe-eläkkeen kuoleman varalle
Yrittäjän eläkelain mukaan tulee ottaa yrittäjän eläkevakuus, jos
Yrittäjä on 18-67-vuotias
Yritystoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta
Arvio työtulosta vuoden aikana ylittää eläkevakuutuksen alarajan, joka on viime vuosina ollut noin 7700 €
Jos työtulo jää alle alarajan, mutta henkilö täyttää muut vakuuttamisen edellytykset, hän voi ottaa eläkevakuutuksen vapaaehtoisesti.
Eläkevakuutus on myös vapaaehtoinen, jos saa vanhuuseläkettä ja toimii yrittäjänä
Henkilö katsotaan yrittäjäksi, jos hän työskentelee omassa yrityksessä ja jokin seuravista täyttyy:
henkilö on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
hän omistaa yksin yli 30 prosenttia tai perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista tai niiden äänimäärästä
olet osuuskunnassa johtavassa asemassa ja sinulla on siellä yksin yli 30 prosentin tai perheenjäsentesi kanssa yli 50 prosentin määräämisvalta.
Työttömyysetuudet
Jos on yrittäjä ja yritystoiminta loppuu tai vähenee huomattavasti, voi saada työttömyysetuutta.
Työttömyyspäivärahaa voi saada, jos YEL-työtulo eli työpanoksen arvo ylittää tietyn rajan, joka tarkistetaan vuosittain.
Voi saada työttömyyspäivärahaa, jos täyttää yrittäjän työssäoloehdon
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden aikana ja eläkevakuutuksen työtulo on ollut tänä aikana vähintään 12 816 euroa vuodessa.
Jos ei täytä työssäoloehtoa, voi saada Kelasta työmarkkinatukea.
Etuuksia ovat työttömyyspäivärahoiksi laskettavat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Jos kuuluu yrittäjien työttömyyskassaan, voi saada korkeampaa ansiopäivärahaa.
Jos taas ei kuulu työttömyyskassaan, voi saada Kelasta peruspäivärahaa.
Jos TE-palvelut katsoo henkilön sivutoimiseksi yrittäjäksi, tämä voi saada soviteltua työttömyysetuutta eli päivärahaa, jota yrittäjän tulot ovat vähentäneet. Yleensä työttömyyspäivärahaa saa enintään 400 päivän ajan.
Yrittäjän asumis- ja toimeentulotuki
Jos yritystoiminnasta saamat työtulot ovat alhaiset, yrittäjä voi olla oikeutettu Kelan yleiseen asumistukeen.
Tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoissa.
Yleistä asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon.
Voi saada samoilla edellytyksillä kuin muutkin
Kun on yrittäjä, Kela käyttää asumistuen arvioimiseen YEL- tai MYEL-työtulon määrää kuluvalta vuodelta.
Todellisilla palkka-, osinko- ja muilla yritystoiminnasta saamilla tuloilla ei siis ole merkitystä asumistuen arvioimisessa.
Jos yritystoiminta on pienimuotoista, yrittäjä ei välttämättä ole YEL- tai MYEL-vakuutettu.
Tällöin Kela pitää asumistuen arvioimisessa tuloina esimerkiksi yrittäjän saamaa starttirahaa tai omaa arviota tuloistaan kuluvan vuoden aikana.
Joskus saattaa tulla kausia, jolloin yritystoiminta ei kannata ja oma toimeentulo kärsii selvästi.
-> Yrittäjällä voi olla oikeus toimeentulotukeen, jota haetaan Kelasta.
Voi perustaa yrityksen, vaikka saisi toimeentulotukea välttämättömiin arjen menoihin. Kela vaatii yrittäjältä kuitenkin selvityksen yrityksestä saatavista tuloista.
Toimeentulotukea ei voi saada sitä varten, että yrittäjjä pystyisi tuen avulla suojautumaan yritystoimintansa taloudellisilta riskeiltä tai kattamaan yritystoimintansa menoja.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joten ennen yrityksen perustamista kannattaa selvittää, onko oikeutettu esimerkiksi starttirahaan.
Lähteet/Sivut joita käytin apuna/josta katsoin lisätietoja:
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/oletko-valmis-yrittajaksi-316168
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/rekisterointi-ilmoitukset-318484
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/rekisterointi-ilmoitukset/arvonlisaverollisen-toiminnan
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/rekisterointi-ilmoitukset/ennakkoperintarekisteri-320956
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/minustako-yrittaja/yritysmuodot-ja-vastuut/rekisterointi-ilmoitukset/tyonantajaksi
https://www.suomi.fi/yritykselle
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/kevyempia-tapoja-ryhtya-yrittajaksi
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/yrittajan-persoonallisuuspiirteet
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/kevyempia-tapoja-ryhtya-yrittajaksi/sivutoiminen-yrittajyys-kevytyrittajyys
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/kevyempia-tapoja-ryhtya-yrittajaksi/franchising
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/kevyempia-tapoja-ryhtya-yrittajaksi/suoramyynti-ja-verkostomarkkinointi
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajan-elakevakuutukset
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajan-tyottomyysetuudet
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajan-vanhempainetuudet
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajan-sairauspaivaraha
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajan-asumis-ja-toimeentulotuki
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/palkansaajasta-yrittajaksi-siirtyminen
https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yrittajan-arki-ja-toimeentulo/opas/yrittajan-toimeentulon-turvaaminen/yrittajasta-palkansaajaksi-siirtyminen