Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Eurooppalaisen kulttuurin rakennuspuut (Historian kautta muotoutuneet…
Eurooppalaisen kulttuurin rakennuspuut
Historian kautta muotoutuneet arvot
Oikeusvaltion ihanne
Soaiaalinen oikeudenmukaisuus
Demokratian, tasa-arvon ja vapauden periaatteet
Sosiaalinen vastuu ja haikompien auttaminen
Ihmisoikeuksienja ihmisarvojen kunnioittaminen
Uskonto
Jokaisen Euroopan maan kansalaiset saavat itse päättää, mihin uskontoon kuului vai kuuluuko ollenkaan.
Henkilön ei tarvitse olla kristitty kuuluakseen eurooppalaisiin.
Eurooppaa yhdistävä tekijä oli kristinusko, joka on osa antiikin perintöä. Se on edelleen Euroopan valtauskonto, mutta muutkin uskonnot ovat sallittuja nykyään.
Valtauskontona oleva kristinuskokin jakautuu eri kirkkoihin, joiden opit poikkeavat toisistaan. Näitä kirkkoja ovat esimerkiksi ortodoksinen kirkko ja lkatolinen kirkko.
Taiteen ja tieteen saavutukset
Taide näkyi muun muassa kirkoissa
Keskiajan loppupuolella kirkon valta ihmisiin väheni, jonka seurauksena syntyi renessanssi tyylisuunta. Se vaikutti kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen.
Läntisessä Euroopassa kirkot rakennettiin romaanisen tyylin mukaan. Romaanisen kirkkotaiteen jälkeen siirryttiin goottiseen tyylisuuntaan.
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous on tieteenhistoriassa käytetty nimitys noin vuosien 1500-1700 välisenä aikana tapahtuneelle luonnontieteelliselle edistykselle.
Virstanpylväät
Tyko Brahe
(1546-1601) teki laajoja ja täsmällisempiä havaintoja taivaankappaleista luoden pohjaa Keplerin ilmiölle.
Galileo Galilei
(1564-1642) kehitti kaukoputkea ja teki useita mullistavia tähtitieteellisiä havaintoja muun muassa Venuksen vaiheista ja Jupiterin kuista. Hän kehitti myös putoavia kappalieta koskevia lakeja, jotka perustuivat matemaattisesti analysoituihin kokeisiin.
William Gilbert
(1544-1603) tutki magnetismia ja maan magneettikenttää.
William Harvey
(1578-1657) havainnollisti verenkiertoa leikkauksin ja muin kokein.
Anton van Leeuwenhoek
(1632-1723) rakensi mikroskooppeja ja julkaisi havaintojaan, jotka avasivat tien mikrobiologiaan.
Robert Boyle
(1627-1691) teki kokeita ilmaipumpuilla ja esitti termodynamiikassa käytettävän Boylen lain.
Andreas Vesalius
(1514-1564) julkaisi vuonna 1943 teoksen De Humani Corporis Fabrica. Kirja hylkäsi Gaeliuksen näkemykset ihmisruumiista. Vesalius muun muassa humasi verenkierron johtuvan sydämen pumppaustoiminnasta.
Isaac Newton
(1642-1727) kehitti matemaattista analyysiä, mikä avasi uusia matematiikan hyödyntämismahdollisuuksia tieteelle. Hän kehitti myös mekaniikan peruslait ja osoitti, että painovoima selitti planeettojen ellipsinmuotoiset radat.
Kieli
Euroopassa on paljon valtakielten puhujia, mutta myös vähemmistökielten puhujia on.
Tunnetuimpia kansalaisvähemmistöjä omine kielineen ovat esimerkiksi Espanjan kataanit, Iso-Britannian skotit ja Espanjan balskit.
Euroopan unionilla on yli 20 virallista kieltä.
Historialliset kokemukset
Euroopan historian jako
Antiikin aika
oli ajanjakso vuosina 500 eKr. - 400 jKr. Tällöin kreikkalaisten ja roomalaisten kulttuurit kukoistivat.
Keskiaika
sijoittui niin sanottujen "vanhan ajan" ja "uuden ajan" väliin noin 500-luvun alusta 1400-luvulle.
Ensimmäinen korkeakulttuuri
oli Kreetalla noin vuosina 2600-1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri. Se oli sekä Kreikan että Euroopan ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri.
Uusi aika
on ajanjakso, joka ulottuu 1400-luvulta nykypäivään.
Tärkeät sodat
Toinen maailmandota 1939-1945.
Kaikilla Euroopan mailla on samat kokemukset ja historialliset taustat sodista. Näitä ovat alueiden menetys toiselle maalle, ihmishenkien menetys ja alueelliset tuhot.
Ensimmäinen maailmansota 1914-1918.
Eurooppa on saanut historiansa aikana vaikutteita muualta maailmasta. Esimerkiksi Antiikin kulttuuri sai vaikutteita Lähi-Idän korkeakulttuureista.
Ideologinen pohja
Identiteetin rakennusaineita
Perinteisen kansallisen identiteetin rakennusaineet eivät sovellu yhteisen Eurooppalaisen identiteetin määrittämiseen. Kaikki eurooppalaiset eivät puhu samaa kieltä vaan Euroopassa on paljon erilaisia kieliä ja kulttuureja.
Moninaisuudessaan yhtenäinen Eurooppa
Eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat esimerkiksi tietyt arvot, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä kaikissa Euroopan yhteiskunnissa. Tällaisia arvoja ovat muun muassa demokratia, vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Eurooppalainen identiteetti
Eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta koitetaan levittää, esimerkiksi yhteisten symboleiden kautta. Tällaisia symboleja ovat EU:n lippu ja hymni.
Eurooppalaisilla on omat kansalliset tai alueelliset identiteettinsä. Ensimmäisenä ruotsalaiset kokevat olevansa ruotsalaisia ennemmin kuin eurooppalaisia.