Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet (1944-1948) (Aselepo ja sotakorvaukset (Suomessa käytiin…
Vaaran vuodet (1944-1948)
Aselepo ja sotakorvaukset
Suomeen saapui toisen maailmansodan voittaineiden liittoutuneiden. käytännössä Neuvostoliiton, valvontakomissio, jonka tehtävänä oli aselepoehtojen toimeenpanoa Suomessa
Valvontakomissiolla oli myös laajat oikeudet valvoa hallituksen sekä viranomaisten toimintaa Suomessa.
Yhtenä aselepoehdoista oli siviiliin siirtyvien riisuminen aseista. Tätä kuitenkin rikottiin upseerien käynnistämällä asekätkentäoperaatiolla, jossa suuri määrä aseita piilotettiin eri puolille Suomea mahdollisen sissisodan varalta. Asekätkentä paljastui ja upseerit tuomittiin vankeuteen.
Suomessa käytiin vuonna 1946 sotasyyllisyysoikeuden käynti, jossa syytteeseen asetettiin henkilöitä, jotka olivat vaikuttaneet Suomen sotimiseen Saksan rinnalla tai estäneet rauhantekoa liittoutuneiden kanssa.
Useimmat saivat 2-6 vuoden vankeustuomioita. Sodan aikainen presidentti Risto Ryti kuitenkin sai 10 vuotta vankeutta, mutta armahdettiin tämän suoritettua puolet tuomiosta
Suomelle määrättiin maksettavaksi 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset, jotka maksettiin tuotteilla kuten puutavaralla, erilaisilla koneilla sekä laivoilla. Valuuttakurssien muutosten vuoksi sotakorvauksia tuli maksettua kaksinkertainen määrä.
Sisäpolitiikka
Kommunistit voittivat eduskuntavaalit vuonna 1945 ja pääsivät hallitukseen pitkästä aikaa, sillä puolue oli ollut kielletty sodan aikana ja sitä ennen
Monet vasemmistolaiset olivat jättäneet äänestämättä ja äänestysprosentti oli siten alhainen
Kommunistien lisäksi hallitukseen pääsivät kaksi muuta suurta puoluetta, Maalaisliitto sekä SDP, jotka toimivat yhteen eristääkseen ja estääkseen kommunistien toimintaa
Kommunistit kuitenkin hävisivät eduskuntavaalit vuonna 1948 ja joutuivat istumaan oppositiossa aina vuoteen 1966, jolloin puolueen edustajat pääsivät taas eduskuntaan.
Ulkopolitiikka
Hallituksella ei valvontakomission takia oikeutta hoitaa itsenäisesti Suomen ulkopolitiikkaa
Suomen ulkopolitiikassa alettiin noudatta presidentti J. K. Paasikiven mukaan nimettyä Paasikiven linjaa, joka perustui tosiasiden tunnustamiseen.
Suomen maantieteellisen sijainnin takia joutuminen Neuvostoliiton polittiseen ja strategiseen etupiiriin.
Suomessa pyrittiin Paasikiven linjan mukaisesti pysymään hyvissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa. Suomi ei esimerkiksi ottanut vastaan Yhdysvaltain Marshallin apua, koska Neuvostoliitto niin kielsi.
YYA-sopimus eli ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto sopimus solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille huhtikuussa 1948. Sillä määrättiin keskinäisistä sotilaallisista neuvotteluista sekä avunannosta, jos kumpikaan valtio joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai sen liittolaisten taholta.
Suomessa kuitenkin pyrittiin puolueettomaan linjaan eikä siihen, että Suomi joutuisi Neuvostoliiton varsinaiseksi liittolaiseksi
Muita haasteita toisen maailmansodan jälkeen
Menetettyjen alueiden siirtoväen asuttaminen
Siirtoväelle saatiin tilat maanhankintalailla, jolla yksityiset maanomistajat joutuivat luovuttamaan evakoille korvausta vastaan maata
Lapin jälleenrakentaminen
Talouden jälleenrakentaminen
Pula elintarvikkeista ja muista tuotteista