Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ryhmän toiminta ja ryhmien väliset suhteet (Miten ryhmän jäsenyys…
Ryhmän toiminta ja ryhmien väliset suhteet
Mitä ryhmä merkitsee yksilöille?
Ryhmät vaikuttavat ihmisen persoonallisuuteen, päätöksen tekoon ja kehitykseen.
Evoluutiopsykologian mukaan ryhmään liittyminen, yhdessä toimiminen sekä tosiin kiintyminen on selviytymistä sekä sopeutumista edistävää.
Ryhmä on vahvempi kuin yksittäinen yksilö.
On osoitettu, että mitä enemmän yksilöllä on tukea ja sosiaalisia suhteita, sitä terveempi hän on.
Suomalainen psykologi Christina Salmivalli on tutkinut nuorten ja lasten vertaissuhteita ja todennut ystävyys suhteiden edistävän lapsen hyvinvointia.
Lapset joilla vastavuoroinen ystävyyssuhde liittyvät helpommin uusiin ryhmiin, sekä ovat itsevarmempia, yhteistyö haluisempia, auttamishaluisempia ja ei niin konflikti herkkiä.
Sosiaaliset suhteet muokkaavat lapsesta yhteisön jäsenen ja tukevat identiteetin kehitystä, aineksia omien arvojen rakentamiseen sekä tulevaisuuden näköaloja.
Ihmiset yksilön ympärillä pitävät yllä yksilön kokemusta itsestään sekä auttavat yksilöä kehittämään tätä kokemusta.
Miten ryhmä määritellään?
Ryhmä muodostuu kun vähintään kaksi yksilöä ilmoittavat kuuluvansa yhteen.
Primaariryhmä on kiinteä, joukko ihmisiä, joille rymään kuulumisella on merkitystä, kuten perhe ja ystävät.
Sekundaariryhmä on väljempi ihmisjoukko, joilla on esimerkiksi jokin tehtävä suoritettavana. Tällaisen ryhmän toimintaa ohjaa selvä tavoite, eivätkä yksilöt välttämättä tunne toisiaan.
Perustehtävä, on syy miksi ryhmä on muodostunut ja minkä tavoitteen se pyrkii toiminnallaan täyttämään.
Vuorovaikutus ryhmissä
Ryhmäprosessi
Ryhmän muotoutuminen ja kehitys, eli se mitä ryhmän muotoutumisen aikana tapahtuu.
Ryhmädynamiikka
Ryhmän jäsenten välistä jatkuvasti muotoutuvaa vuorovaikutusta, mikä rakentuu ryhmässä olevien välille.
Koheesio
Jäsenten halu olla osa ryhmää, eli ryhmän kiinteys
Roolit ja normit
Ryhmäprosessiin kuuluu olennaisesti, että ryhmä luo omat työskentelytavat ja käyttäytymistavat.
Normi ohje, sääntö tai hyväksytty käyttäytymismalli.Normit ovat välttämättömiä ryhmän toiminnalle,
Rooli eli ryhmän odotukset, siitä miten tietyssä asemassa olevan pitäisi käyttäytyä.
Status ja johtajuus
Ryhmissä syntyvät roolit muodostavat arvojärjestyksen.
Status, eli arvoasema vaikuttaa henkilön rooliin ryhmässä.
Roolina johtajuus, rakentuu kahdesta ulottuvuudesta ihmisten ja tehtävän johtamisesta.
Asiajohtaminen, miten tavoitteet asetetaan, kuinka tehtävät organisoidaan ryhmän sisällä.
Ihmisjohtaminen, eli miten ihmiset saadaan hoitamaan heidän tehtävänsä.
Jaettu johtajuus, eli johtamistehtävät on jaettu osiin ja vastuu alueittain eri ryhmän jäsenille.
Ryhmän vaikutus ongelman ratkaisuun
Kollektiivinen älykkyys, tarkoittaa yhteistä tietämystä
Aivoriihi, tehtävänä välttää kriittisyyttä ja yhdenmukaisuutta. Tehtävänä tuottaa uusia ideoita.
Sosiaalinen helpottuminen, toisten yksilöiden läsnä olo helpottaa helpoista ja tutuista tehtävistä selviytymistä.
Ryhmäajattelu, ryhmän yhtenäsyyden ja yksimielisyyden tavoittelusta tärkeämpi tavoite, kuin hyvien päätösten tekemisestä.
Syrjintä ja ennakkoluulot
Ennakkoluulo, sisäryhmän asettamia negatiivisia asenteita ulkoryhmää kohti.
Pelkistävä yleistäminen
2.ulko ja sisäryhmän korostaminen, eli me ja ne ajattelu
3.streotypiat ja niiden kytkeytyminen arvoihin ja asenteisiin
Syrjintä, kun ihmistä kohdeltu huonommin, kuin toisia vertailukelpoisessa tilanteessa henkilökohtaisen ominaisuuden takia
Rasismi, syrintää etnisyyden perusteella
Etnosentrismi, tarkoittaa taipumusta arvioida tosia kulttuureja oman kulttuurin pohjalta.
Miten ryhmän jäsenyys vaikuttaa yksilöön?
Sosiaalipsykologisten tutkimuksien pohjalta voidaan todeta , ryhmän jäsenyyden vaikuttavan yksilön käyttäytymiseen ja ajatteluun yhdenmukaisella tavalla.
Sosiaalisen identiteetin teoria, tutkii miten ryhmään kuuluminen vaikuttaa yksilöön.
Konformisuus, kuvaa ympäristön sosiaalista painetta, jonka seurauksena yksilö muuttaa vapaa ehtoisesti käytöstään tai mielipiteitään.
Solomon Asch testasi 1950-luvulla viivakokeiden avustamana konformisuuden vaikutusta yksilöiden vääriin vastauksiin.
Informatiivinen vaikutus, yksilö mukautuu enemmistöön.
Normatiivinen vaikutus, yksilö mukautuu helpommin ryhmään, kun kokee ryhmän osana olemisen tärkeäksi.
Deindividuaatio, oman yksilöllisyyden menetys ryhmäpaineen takia.