Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Suomalaisia kansantauteja ((Allergia) (astma (keuhkoputkien limakalvojen…

- - - - matkakustannukset hoitoon ja tutkimuksiin
      - erityisruokavaliot kouluissa
      - perusterveydenhuolto
      - kuntoutus vakavissa alergioissa
      - lääkehoito
    - - lapsen allergia hoidosta johtuvat työpoissaolot
      - työttömyyseläkkeet
      - lääkehoito
      - työtehon heikkeneminen
- - - - nikotiini ( nostaa sykettä, supistaa verisuonia) häkä ( vaikuttaa hapensaantia, yhdessä heikentää valtimoiden sisäpintaa
- - - - typ. 2 diabeteksen syynä ovat insuuliniresistenssi (syy on solukalvolvolla olevan insuliinireseptorin toiminnass tapahtuva häiriö-> insuliini ei pääse kiinnittymään reseptoriin, jolloin glukoosi ei pääse soluun) ja heikentynyt insuliinin eritys
        
        solujen kyky reagoida insuliiniin heikkenee vähitellen
        
        insuliiniresistenssi, koska glukoosi ei pääse siirtymään soluihin, verensokeripitoisuus nousee, haima reagoi insul.res. tuottamalla yhä enenmmän insuliinia
        
        elämäntavoilla voi pienentää sairastumisriksiä
        
        useat eri perintötekijät voi altistaa diab.
        
        tärkein riskitekijä keskivartalo lihavuus-> lisää ins.res.
        
        lääketön hoito tai lääkkeellinen ( vähennetään maksan sokerituotantoa, lisätään haiman insuulinii tuot tai itse insuliinia)
        
        lisätaudit voi olla esim. verisuonet, sydän, munuaiset tai hermosto saattaa vaurioitua
        
        varhainen diagnoosi ja hyvä tasapaino ehkäisevät lisäsairauksia
        
        saattaa kehittyä monta vuotta, siksi aikuisissä yleistä
    - - hikoolu nälän tunne, käsien tärinä
        
        oireet johtuvat stressihormonien, kuten adrenaliinin liikaerityksestä
        
        insuliinisokki
    - - esim. munuaisten toiminta voi häiriintyä
- - - - Masennukseen liittyy toimintakyvyn, ja mielialan lasku, sekä jatkuva väsymyksen ja pahan olon tunne.
      - Yleisimmät masennusta aiheuttavat tekijät ovat suuren menetyksen tai vastoinkäymisen kohtaaminen. Nämä aiheuttavat noin 70% masennus tapauksista.
        
        Jos lapsi ei ole saanut tarpeeksi arvostusta tai huomiota, se voi edesauttaa masennuksen syntyä myöhemmin tulevaisuudessa. Myös erityisesti nuoruusiässä koettu kova stressi voi heikentää immuunijärjestelmää, ja altistaa masennukselle
      - Masennuksen oireita voivat olla univaikeudet, ruokahalun muutokset, motivaation puute ja ilon kokemisen katoaminen.
      - Masennusta voidaan luokitella sen keston, ja vakavuuden mukaan. Luokittelu on tärkeää erityisesti masennuksen hoidon takia.
        
        Keskivaikeasta masennuksesta kärsivän henkilön työkyky on alhainen, ja tulevaisuus näyttää toivottomalta. Henkilö tarvitsee usein sairaslomaa.
        
        Vaikea masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, ja elämänilon puuttumista. Kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tyypillisiä.
        
        Lievästä masennuksesta kärsivä henkilö pystyy usein tekemään töitä, ja käymään koulussa. Vaikka nämä vaativat ylimääräistä ponnistelua.
      - Vahva tukiverkosto on suuressa roolissa masennuksen paranemisen kannalta. Hyvä tukiverkosto edesauttaa paranemista
        
        Masennuslääkkeillä vaikutetaan välittäjäaineiden toimintaan. Masennuksen hoidossa käytetään yleensä serotoniinin takaisinottoa estävää lääkettä.
        
        Hoitomuotoina käytetään myös psykoterapiaa, erityisesti lievän masennuksen ja keskivaikean masennuksen hoitoon.
    - - Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä koetaan sekä massennusjaksoja, hypomaanisia jaksoja, että maanisia jaksoja.
        
        Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän potilaan masennusjaksot eivät eroa juurikaan eroa tavallisista masennusjaksoista oireiltaan.
        
        Maaniset jaksot ovat puolestaan jaksoja, joiden aikana potilaan mieliala ja itsetunto ovat erityisen korkealla.
        
        Maanisiin vaiheisiin liitetään usein myös potilaan kokema äärimmäinen hyvänolontunne ja suuruudenhulluus. Pähkähullut ideat ja impulsiiviset päätökset kuuluvat kyseiseen vaiheeseen.
        
        Hypomaaniset jaksot ovat lievempiä kuin maaniset jaksot. Sen sijaan, että potilaan mieliala huomattavasti kohoaa, hän voi olla esimerkiksi jatkuvasti tai vaihtelevasti äreä.
      - On osittain myös perinnöllinen, mutta ei aina. Krooninen sairaus.
      - Tärkein asia hoidon suhteen on, että potilas hyväksyy alttiutensa sairastua toistuviin masennus- ja maniavaiheisiin.
        Keskeinen keino estää sairausjaksoja on jatkuva lääkitys
        Myös psykososiaalinen hoito, kuten psykoterapia on kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypillinen hoitomuoto.
        .
      - jopa 80% ihmisistä, jotka kärsivät kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä omistaa myös itsetuhoisia ajatuksia ja noin puolet yrittävät jopa itsemurhaa.
  - - - Ilmenee toistuvina paniikkikohtauksina, joihin liittyy voimakas ahdistuksen tunne
      - Aivoverkoston serotonergiset hermosolut ovat herkempiä tunnistamaan veren hiilidioksidipitoisuuden muutokset
      - Noradrenaliinijärjestelmä ja GABA- järjestelmä toimivat poikkeavasti, erityinen kofeiiniherkkyys voi laukaista kohtauksen
      - Liittyy pelko itsekontrollin menetyksestä, sairaskohtauksesta, hulluksi tulemisesta ja kuolemasta
      - Fyysisinä oireina sydämen tykytys, hikoilu, pahoinvointisuus, huimaus ja tukehtumisen tunne
        
        Kohtauksen toistuessa, sen saamista uudelleen aletaan pelätä, varsinkin noloissa tilanteissa, esim. muiden ihmisten seurassa
      - Mielialalääkkeet tehoavat paniikkihäiriön hoitoon, estävät serotoniinin takaisinoton
    - - vuorovaikutuksessa oleminen on siinä määrin ahdistavaa, että se rajoittaa normaalia elämää
      - ahdistus arvioivan huomion kohteeksi joutumisesta, pelko noloon tilanteeseen päätymisestä ja nöyryytetyksi tulemisesta
      - johtaa usein välttämiskäyttäytymiseen ja voi tehdä henkilöstä kykenemättömän osallistumaan sosiaaliseen elämään
      - perinnöllinen taipumus (synnynnäiset temperamenttipiirteet: ujous, arkuus ja varautuneisuus)
        
        rohkaiseva kasvatus voi kuitenkin muovata ujostakin lapsesta vuorovaikutukseen kykenevän ja itsevarman
        
        ehdollistuminen ja opitut sisäiset mallit vaikuttavat pelkoon
        
        opittu pelkoreaktio toistuvista häpeällisistä tilanteista
        
        epäonnistumisen pelko
      - hoitokeinoja:
        itsehoito: pelon omakohtainen kohtaaminen (asteittain)
        psykoterapia ja psyykenlääkkeet
    - - kohdituvat tiettyyn yksittäiseen asiaan
      - Fobioiden yleisyys: Suhteellisen tavallisia mielenterveyden häiriöitä. Lieväasteiset pelot yleisiä lapsilla, mutta myös aikuisilla. Pelot yleensä katoavat aikuisuuteen mentäessä, mutta jos eivät, ne eivät aina koskaan kokoaan katoa.
      - Hoito: Jos pelko haittaa jokapäiväistä elämää, on syytä kääntyä psykologin tai psykiatrin puoleen (eikä itsehoito auta). Itsehoitoa esim: Pelon kohteelle altistaminen eri tavoin.
      - Pelkoreaktio voi aiheuttaa ahdistusta ja jopa paniikkikohtauksen. (Se näkyy myös lievemmin etenkin lapsilla, kuten itku tai jähmettyminen.)
      - Vaikutus toimintakykyyn, ihmissuhteisiin: Negatiivinen vaikutus normaaleihinkin asioihin (esim. autot, koirat) Voi vaikeuttaa myös ihmissuhteita, sekä voi heikentää muutenkin elämänlaatua
      - Fobiaan usein liittyy realistinen, mutta hyvin epätodennäköinen uhka, esim. lentokoneonnettomuus lentopelossa.
    - - Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö, johon liittyy toistuvia pakkoajatuksia, eli vastentahtoisia epämiellyttäviä ajatuksia, sekä pakkotoimintoja, eli usein toistuvia pakonomaisia tapoja, joilla henkilö pyrkii purkamaan pakkoajatuksista johtuvaa ahdistustaan
      - Pakko-oireisen häiriön hoitamiseen käytetään yleensä käyttäytymisterapiaa sekä kognitiivista käyttäytymisterapiaa, joissa hyödynnetään henkilön altistusta pakkomiellettään aiheuttavalle tekijälle. Lääkkeiden käyttö voi nopeuttaa ja helpottaa hoitoa, mutta niiden ei todeta olevan yhtä tehokkaita menetelmiä kuin terapia
      - Pakko-oireiseen häiriöön liittyy myös toiminnanohjauksen häiriöitä, joiden tiedetään johtuvan orbitofrontaalisen etuotsalohkon, tyvitumakkeiden ja talamuksen välisten hermoratojen poikkeavuuksista
      - Pakko-oireisen häiriön syntymistä esitetään yleensä äärimmäisenä stressireaktiona, jossa henkilön itse asettamien vaatimusten ja todellisuuden välillä on sovittamaton ristiriita
  - - - Anorexia nervosa
        
        Anoreksia on laihuushäiriö, josta seuraa tarkoituksella aiheutettu ja ylläpidetty nälkiintymistila
        
        Laihuushäiriö tulee yleensä läheisille yllätyksenä, sillä siihen sairastunut pyrkii välttelemään kiinni jäämistä mm. löysillä vaatteilla
        
        Laihuushäiriö on yleinen sairaus ammateissa, joissa edellytetään kevytrakenteisuutta, kuten baletti, taitoluistelu, voimistelu sekä muotiala
        
        Sairaudella on edetessään lukuisia haittavaikutuksia, kuten lihakset heikkenevät ja surkastuvat, iho kuivuu ja sydämen toiminta heikkenee. Naisilla myös usein kuukautiset jäävät pois
        
        Anoreksia todetaan helpommin naisilla, kuin miehillä ja yleensä syynä on liian pitkälle mennyt laihduttaminen
      - BED ( binge eating disorder)
        
        Ahmintahäiriö on yleisin epätyypillinen syömishäiriö. Ilmenee 2-3%:lla aikuisista, naisilla useammin kuin miehillä
        
        Ahmimishäiriön syitä ei tunneta tarkkaan, mutta taustalla voi olla esim. stressitekijät, kuormittava elämäntilanne, tunne-elämän vaikeudet tai itsetunto-ongelmat
        
        Ahminnalla viitataan kohtauksenomaiseen syömiseen, jossa kerralla syödään enemmän kuin normaalisti
        
        Diagnoosi: ahminnan salaaminen muilta tai huomattavan suuri syömisnopeus, syöminen ähkyyn asti, voimakas itseinho, masentuneisuus, syyllisyys ja itsensä halveksunta. Ahmintaoire aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta
        
        Binge eating disorder (bed) on ahmintahäiriö, joka muistuttaa bulimiaa, mutta siihen ei sisälly ns. kompensaatiokäyttäytymistä, kuten tahallista oksentamista tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä, jolla pyrittäisiin nollaamaan ahmittujen ruokien lihottavat vaikutukset
        
        Hoito: syömisrytmin säännöllistäminen, toistuvan kuurilaihduttamisen lopettaminen, potilas ohjataan säännölliseen ateriarytmiin sekä riittävään syömisen määrään ja monipuoliseen ruokavalioon.
      - bulimia nervosa
        
        Bulimiaa esiintyy yleensä 15-25-vuotiailla naisilla, sekä myös anorektikot voivat saada bulimiakohtauksia
        
        Bulimia yleensä aiheutuu länsimaisesta hoikkuusmallista, joka kehottaa ja painottaa elämään dieettien ja täydellisten tapojen mukaisesti (ts. luo pohjan perfektionismille)
        
        Bulimia näkyy sitä sairastavissa harvoin, sillä ruoka oksennetaan ulos. Kuitenkin paino saattaa vaihdella, jonka takia potilas tuntee olevansa pakotettu tarkkailemaan painoaan jatkuvasti
        
        Bulimian oireisiin kuuluu ahmimiskohtaukset, jota seuraa bulimikon oksentaminen.
        
        Bulimia (bulimia nervosa) on syömishäiriö, jossa pelkona on sairaalloinen lihominen
      - ortoreksia
        
        saattaa pyrkiä saada kavereitakin syömään terveellisesti
        
        Päivä menee aterioiden suunnitteluun
        
        Vaikea havaita,koska henkilö näyttää hyvinvoivalta ja elää terveellisesti
        
        miesten tavallisin syömishäiriö
        
        Ei hengenvaarallista, mutta vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen elämään sekä arkeen
        
        Voi johtaa anoreksiaan
        
        Pakonomainen halu syödä terveellisesti
    - - syömishäiriö hallitsee usein koko perheen elämää
      - askel parantumiseen on myöntää sairaus
      - kukaan ei voi parantaa, jos ei itse halua
  - - - Ilmenee psykoottisina häiriöinä, jotka tulevat jaksoittain
      - Geneettiset tekijät altistavat sairastumiselle
      - Taustalle liittyy yleensä stressaava elämäntilanne
      - Vakava ja pitkäkestoinen mielenterveydenhäiriö, jonka aiheuttajia ei tunneta kokonaan