Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy (Raittiusliike perustetaan (Keräsi kannattajia…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
1860-luvulla alkaneen kielitaistelun myötä alkoi ensimmäiset puolueet syntymään.
Snellmannin kieliasetuksen myötä perustettiin suomenmielisten eli fennomaanien ryhmä. Fennomaaneilla oli vahva kannatus talonpoikais. ja pappissäädyissä.
Fennomaanien ja svenkomaanien välillä olevat henkilöt muodostuivat liberaaleiksi, heidän hahmona vaikutti Leo Mechelin. Liberaalit kannattivat kaksikielistä Suomea. Liberaalit levittivät omia ajatuksiaan eri lehdissä jne. 1880-luvulla liberaalien toiminta kuitenkin loppuii Snellmannin kritiikkiin.
Svekomaanien eli ruotsinmielisIsten, ja kielentutkijan A.O. Freudenthalin mielestä Suomessa koko ruotsia puhuva enemmistö oli kansallisuudeltaan pikemminkin ruotsalaista. Svekomaanien mielestä ruotsin kielen asema tulisi säilyttää.
Raittiusliike perustetaan
Keräsi kannattajia, sitä kannasti muun muassa työväenliikem naisasialiike ja kristilliset piirit. Moni kannattajista olivat yhteiskunnan hyväosaisia.
Levitti valistusta koululaisten keskuuteen ja järjesti myös erilaisia kampanjoita. Tavoitteena alkoholin valmkistuksen ja sen nauttimisen kieltävä laki. Eduskunta hyväksyi kieltolain 1909, mutta se tuli voimaan vasta 1919
Naisasialiike perustetaan
Esikuvana toimi englantilainen suffragettiliike. Naisasialiikkeen toiminta keskityi koulutus- ja äänioikeuskysymykseen. Naisten piti hakea erivapautta voidakseen opiskella yliopistossa vuoteen 1901. Vuonna 1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa.
Työväenjärjestöt perustetaan
Ensimmäinen poliittinen puolue vuonna 1899. Alettiin vaatimaan tiukemmin työväestön aseman kohentamista. Puolueen tavoiteohjelmassa näkyikin kansainvälisen sosialismin periaatteet.
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensmmäinen vapaapalokunta Ruotsiin perustettiin 1830. Suomessa ensimmäinen perustettiin Tutkuun vuonna 1838. 1870- ja 1880-luvuilla moni Suomen kaupunki sai oman vapaaehtoisen palokunnan. Palokuntia perustettiin myös maaseudulle.
Termi kansalaisuus vakiintuu Suomen kielessä
mm. kieliasetuksen myötä Suomi alkoi muuttua enemmän omaksi erilliseksi kulttuuriksi, vaikka se oli vielä paljon ruotsin rinnalla. Pikku hiljaa kansalaisuus vakiintui Suomen kielessä. Suomen kielestä pystyttiin olemaan ylpeitä, ja sitä voitiin puhua virallisissakin asioissa. Perustettiin myös suomenkielisiä oppikouluja.
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Uudistuksia
rahauudistus: ainoaksi lailliseksi maksuväineeksi tuli markka 1865. Oma raha korosti Suomen asemaa ja näin ollen vahvisti myös suomalaisten identiteettiä.
Perustettiin puolueita ja poliittinen aktiivisuus kasvoi. Enää ihmisten ei tarvinnut odottaa itse keisarin kutrua valtiopäiville.
Suomen kielestä tuli tasavertainen ruotsin kielen rinnalla ja suomenkielinen henkilö pystyi nyt asioimaan oikeudessa ja virastoissa omalla äidinkieellään. Snellmannin kieliohjelman tavoite oli nostaa suomu kulttuurin, opetuksen ja virkamiesten käyttämäksi kieleksi.