Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy (Työväenjärjestöt perustetaan (Helsinkiläinen…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät 1860-luvulla alkaneen kielitaistelun myötä.
Ruotsinmielisten eli svekomaanien mielestä koko ruotsia puhuva sivistyneistö Suomessa oli kansallisuudeltaan ruotsalaista eikä sitä saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi. Heidän mielestään ruotsin kielen valta-asema Suomessa pitäisi säilyttää.
Eräänlaista välimuotoa fennomaanien ja svekomaanien välillä esittivät liberaalit. He kannattivat kaksikielistä Suomea, jossa saisi käyttää joko suomea tai ruotsia. Liberaalit levittivät ajatuksiaan Helsingfors Dagbladet-lehdellään.
Suomenmielisten fennomaanien ryhmää kannattivat varsinkin taloinpoikais- ja papistosäädyt. Fennomaanien äänitorvena toimi Suometar-lehti.
Työväenjärjestöt perustetaan
Helsinkiläinen tehtailija Viktor Julius von Wright perusti työläisilleen yhdistyksen vuonna 1883. Tämä Wrightiläinen työväenliike pyrki valvomaan ja ohjaamaan työläisiään yhdistyksen kautta. Sen toiminnassa korostettiin sosialismin sijaan kristillisiä arvoja, siveyttä ja raittiutta. Wrightiläinen työväenliike ei kannattanut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Se halusi laajentaa äänioikeutta vain porvari- ja talonpoikaissäädyn suuntaan.
Helsingin kirjapainotyöläiset perustivat ensimmäisinä työläisinä oman ammatillisen järjestönsä vuonna 1885. Ammattiyhdistysten ajatuksena oli joukkovoimalla painostaa työnantajapuolta myöntymään parempiin työoloihin. Valtakunnallinen kattojärjestö SAJ, Suomen Ammattijärjestö, perustettiin Tampereella vuonna 1907.
Ensimmäisinä työväen asiaa alkoivat Suomessa edistää sivistyneistö ja työnantajat.
Teollistumisen myötä kaupunkeihin syntyi uusi yhteiskuntaluokka, teollisuustyöväestö, joillla ei ollut lainkaan edustusta säätyvaltiopäivillä. Työväestö kärsi monista epäkohdista, kuten pitkistä työöpäivistä ja huonosta palkasta.
Raittiusliike perustetaan
Alkoholin haittavaikutuksia oli pyritty vähentämään jo vuoden 1866 asetuksella, jolla viinan kotipoltto kiellettiin. Kieltoa rikottiin kuitenkin laajasti varsinkin maaseudulla, ja kasvavissa teollisuuskaupungeissa juopottelusta tuli silmiinpistävä ongelma.
Raittiusliike levitti valistusta koululaisten keskuuteen ja järjesti erilaisia kampanjoita raittiuden edistämiseksi. Liikkeen tavoitteisiin kuului alkoholin valmistuksen ja nauttimisen kieltävä laki. Eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909, mutta keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan vasta vuonna 1919.
Raittiusliike keräsi kannattajia varsin monenlaisista piireistä. Sitä kannattiavt sekä työväenliike, naisasialiike että kristilliset piirit. Monet raittiusliikkeen kannattajista olivat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin. Säätyläisten keskuudessa pohdittiin, sopiko alkoholi lainkaan suomalaiselle rahvaalle.
Naisasialiike perustetaan
Nainen oli holhouksen alainen eikä saanut päättää lapsistaan tai omaisuudestaan.
Naisasialiikkeen toiminta keskittyi erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen.
Naisilta puuttuivat poliittiset oikeudet eli äänioikeus ja vaalikelpoisuus.
Naisten piti hakea erivapautta voidakseen opiskella yliopistossa vuoteen 1901 asti. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa vuonna 1906.
Vapaapalokunnat perustetaan
Tsaarin vaihduttua venäläisten vallanpitäjien politiikan tullessa suomalaisia kohtaan suopeammaksi oli taas mahdollista perustaa vapaapalokuntia. Näin ollen Porin vapaapalokunta aloitti toimintansa vuonna 1863.
Poliittiset tilanteet muuttuivat, joten vapaapalokunnan perustaminen Helsinkiin ei ollut mahdollista. Venäjän keisari Nikolai I koki kaiken yhdistystoiminnan epäilyttävänä liikehdintänä eikä tämän takia sallinut vapaapalokuntien perustamista. Tästä johtuen palokunta-aatteen leviäminen Suomeen tyrehtyi siis heti alkuun vaikka tarve ja vaatimukset järjestetyn palontorjunnan kehittämisestä kasvoivat kaiken aikaa.
Ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838 lukuisten Turussa sattuneiden tulipalojen seurauksena. Tämän vapaapalokunnan perustaminen oli mahdollista, koska Venäjän keisari Nikolai I politiikassa ollut suomalaisia suosiva tulanne.
Ajatus vapaapalokunnista tuli Suomeen Ruotsista.
Termi kansalaisuus
vakiintuu suomen kielessä
Eri kieli- ja kansallisuusryhmät kiinnostuivat omasta kulttuuristaan, menneisyydestään ja kielestään.
Euroopassa oli monia vähemmistökansoja ilman omaa valtiota tai edes mahdollisuutta käyttää omaa kieltä viranomaisten kanssa asioidesa tai opiskellessa.
Kansallisuusaate perustui näkemykseen, jonka mukaan kullakin kansalla tuli mahdollisuuksien mukaan olla oma kansallinen valtionsa.
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia
Kunnat erotettiin seurakunnista.
Useita aatelien etuoikeutuksia lakkautettiin, kuten aatelin yksinoikeus säterien omistukseen, vapautus henkirahan maksamisesta, oikeus pitää säteritiloilla krouveja ja oikeus erityiskohteluun kaksintaisteluja koskeneissa oikeusjutuissa.
Keisari lupasi säädyille aloiteoikeuden kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallan jakoa koskevissa kysymyksissä.