Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy (Raittiusliike perustetaan (Liikkeen…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät 1860-luvulla lakaneen kielitaistelun myötä.
Snellmannin vaatima kieliohjelma ja kieliasetus vuodelta 1863 synnyttivät Snellmannin ympärille suomenmielisten fennomaanien ryhmän.
Fennomaanien äänitorvena toimi Suometar niminen lehti.
Snellmannin vaatimukset suomen kielen aseman kohentamisesta herättivät ruotsinkielisen sivistyneistön parissa vastareaktion.
Ruotsissa jopa selitettin, että Suomessa asui kielellisesti ja rodullisesti kaksi toisistaan eroavaa kansaa (suomalaiset ja ruotsalaiset). Ruotsalaiset esiteltiin kulttuuria luovana ja suomalaiset sitä vastaanottavana.
Ruotsinmielisten eli svekomaanien johtohahmon mielestä koko ruotsia puhuva sivistyneistö Suomessa oli kansallisuudeltaan ruotslaisia eikä sitä saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi.Svekomaanien mielestä ruotsin kielen valta-asema tuli Suomessa säilyttää.
Eräänlaista välimuotoa fennomaanien ja svekomaanien välillä esittivät liberaalit. He kannattivat kaksikielistä Suomea, jossa saisi käyttää kumpaa kieltä tahtoikaan.
Liberaalit esittivät ajatuksiaan lehdessään, Helsingfors Dagbladetin, kautta.
Liberaalien toiminta kuitenkin loppui 1880-luvulla Snellmannin hyytävään kritikkiin, jonka jälkeen suurin osa liberaaleista liittyi svekomaaneihin.
Myös fennomaanit järjestäytyivät omaksi suomalaiseksi puolueeksi 1860-luvun lopulla. Se edisti Snellmannin kieliohjelmaa keulahahmonsa Yrjö-Sakari-Koskisen johdolla.
Raittiusliike perustetaan
Oli ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa.
Sitä kannattivat työväenliike, naisasialiike ja kristilliset piirit.
Monet raittiusliikkeen kannattajat olivat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin.
Raittiusliike levitti valistusta koululaisten keskuuteen ja järjesti erilaisia kampanjoita raittiuden edistämiseksi.
Liikkeen tavoitteisiin kuului alkoholin valmistuksen ja nauttimisen kieltävä laki.
Eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909, mutta keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan vasta vuonna 1919.
Naisasialiike perustetaan
Naisasialiikkeen toiminta Suomessa keskittyi erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen.
Naisten piti esimerkiksi hakea erivapautta voidakseen opiskella yliopistossa vuoteen 1901 asti.
Ensimmäinen naispuolinen ylioppilas ilmottautui Helnsingin yliopiston opiskelijaksi vuonna 1871, ja vuonna 1910 ylioppilaista jo 20% oli naisia.
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa vuonna 1906.
Esikuvana englantilainen suffragettiliike
Työväenjärjestöt perustetaan
Turussa perustettiin Suomen Työväenpuolue, joka oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen poliittinen puolue vuonna 1899.
Työväki alkoi muodostaa puolueen jäsenistön enemmistön ja sivistyneistö ja työnantajat jäivät vähitellen sivuun.
Samalla työväenliike alkoi vaatia yhä tiukemmin työväestön aseman kohentamista ja kansainvälisen sosialismin periaatteet näkyivät puolueen tavoiteohjelmassa.
Työväenpuolue omaksui Forssan kokouksessa vuonna 1903 uuden nimen, joka samalla ilmensi puolueen linjamuutosta sosialismin suuntaan.
Forssan ohjelmassa vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, valtion ja kirkon erottamista toisistaan ja yleistä koulupakkoa. SDP vaati myös juopottelun lopettavaa kieltolakia.
Sosialidemokraattinen puolue eli SDP esitti laajan uudistusohjelman, jolla vedottiin moniin kansalaispiireihin.
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäinen vapaapalokunta Turussa vuonna 1838.
Tarkoitettu kaikille kansalaisille
Perustettiin naapurimaiden esimerkistä
Toiminnassa noudatetiin tasa-arvon ja demokratian piirteitä.
Termi "kansalaisuus" vakiintuu suomen kielessä
Suomenkielinen henkilö pystyi asioimaan oikeudessa ja virastoissa omalla äidinkielellään
Kieliasetus vuonna 1863
Suomen kieli tasavertaisesi ruotsin kielen kanssa
Valtiopäivät kokoontuvat vuonna 1863
uudistuksia
kuntien erottaminen seurakunnasta
säädyille aloiteoikeus
aatelin yksinoikeus säterien omistukseen
valtiopäivät hyväksyivät hallitsijan esityksen useiden aatelin privilegioiden lakkauttamisesta
Snellman sai Keisaei Aleksanteri II: sen allekirjoittamaan kieliasetuksen.
Snellmannin kieliohjelman keskeisin tavoite oli nostaa suomi niin opetukseen, kulttuuriin kuin virkamiestenkin käyttämäksi viralliseksi kieleksi.
Suomen kieli tuli tasavertaiseksi ruotsin kielen kanssa.
Suomenkielinen henkilö saattoi nyt asioida oikeudessa ja virastoissa ja saada tarvitsemansa asiakirjat sekä palvelun omalla äidinkielellään.
Asetuksen siirtymäajaksi asetettiin 20 vuotta, mutta käytännössä suomen kielen tasavertaisuus toteutui vasta 1900-luvun alussa ruotsinkielisten vastustuksen vuoksi.