Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy (Raittiusliike syntyy (Raittiusliikettä…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Raittiusliike syntyy
Raittiusliikettä kannatti erityisesti kaupunkilaiset
Alkoholia pidettiin syynä työväen ongelmiin
Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä
Raittiusliikkeen perusti amerikkalainen lääkäri Benjamin Rush (1745–1813)
Naisasialiike perustetaan
Perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884
Sen tavoitteena oli ”työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”.
Jäsenistö koostui pääasiassa sivistyneistöön lukeutuvista aatteellisesti valveutuneista naisista.
Liikkeen tarkotuksena parantaa naisten koulutus mahdollisuuksia, parantaa naisten mahdollisuutta ansiotyöhön ja ajaa naisille kansalaisoikeuksia
Työväenjärjestöt perustetaan
Työväen asemassa oli suuria puutteita, jonka seurauksena perustettiin työväenjärjestöjä, joiden tarkoituksena oli parantaa työväen oloja
Vaatimuksena mm. 8 tunnin työpäivät
Sivisteneistö ja työnantajat alkoivat edustaa työväenlikkeen asioita
Suomen ensimmäinen työväenyhdistys oli Viktor Julius von Wrightin vuonna 1883 perustama Helsingin Työväenyhdistys
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838
Vapaapalokuntia alettiin perustamaan Turussa tapahtuneiden tulipalojen seurauksena
Vapaapalokunnat oli vapaaehtoiselta pohjalta organisoituja, mutta johdettuja sammutusryhmiä.
Vapaa palokunnan ajatuksena oli yhteinen hyvä
Ensimmäiset puolueet syntyvät
1860-luvulla syntynyt Suomalainen puolue (SP)= Fennomaanit
Suomen kielen asemaa tulisi parantaa yhteiskunnassa
Talonpojat ja papit päasiallisia kannattajia
Georg Zacharias Yrjö-Koskinen liikkeen johtaja
1870-80-luvuilla syntynyt Ruotsalainen puolue=Svekomaanit
Ruotsin kielen valta-asema tulisi säilyttää
Aateliset ja porvarit kannattajia
Axel Olof Freudentha johtajana
1880-luvulla vaikutti myös Liberaali puolue
Lyhytaikainen
Fennomaanien ja Svekomaanien välimuoto
Kannatettiin kaksikielistä Suomea
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Uudistuksia
kansalliset ja kirkolliset uudistukset
1865 kirkollisten ja maallisten asioiden erottaminen toisistaan kantauudistuksella
1873 kaupunginvaltuusto päättäväksi kokoonpanoksi kaupunkiin
Yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistukset
1860 oma markka
1861 sahauskiintiöt poistetaan
1879 elinkeinovapauden toteutuminen
1869 valtiopäivä järjestys
Sivistykselliset uudistukset
1866 kansakouluasetus eli kansakoulujen perustaminen kaupungeissa pakollista ja maalla vapaaehtoista
1863 kieliasetus, suomen kielen asema vahvistui
Sotalaitoksen uudistus
1878 asevelvollisuuslaki, miehille pakollinen värväytyminen valtion palvelukseen
Termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Säätyyhteiskunnasta haluttiin eroon
Suomenkielestä haluttiin virallinen kieli
Fennomaanit kannattivat ja Sveknokaanit vastustivat
yhdistykset
raittiusliike
työväenyhdistys
Suomalaiset nähtiin ahkerana ja isänmaallisena kansana