Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lihaksia amda ja luukaskas (Liikuntalihakset (Rakenne (Rakentuu kapeista…
Lihaksia amda ja luukaskas
Liikuntalihakset
Rakenne
Rakentuu kapeista ja pitkistä soluista. Liikuntalihasten solut ovat muihin soluihin verrattuna tosi isoja. Ne voivat olla 30 cm pitkiä. Soluissa on monta tumaa ja suuri määrä mitokondrioita.
Tahdonalaisuus
Liikuntalihaksia voimme tietoisesti jännittää tai rentouttaa. Käskyt kulkevat hermoratoja pitkin lihaksiin. kävellessämme käytämme 200:aa eri lihasta
Sijainti
Liikuntalihakset kiinnittyvät luihin ja niitä on ympäri kehoa.
Toiminta
Liikuntalihaksissa lihassolut muodostavat lihassolukimppuja. lihassolukimppujen ympärillä olevat kalvot muodostavat jänteen. jänteet kiinnittävät lihakset luihin. Liikuntalihakset ovat luun molemmissa päissä kiinni. supistuessa lihas saa toisesesta luusta tukea ja toista se liikuttaa.
Sisäelinlihakset
Rakenne
Koostuu sukkulan mallisista, juovattomista soluista. sen keskellä on tuma. Kudoksessa ei näy poikkijuovia, sen nimi on sileä kudos
Toiminta
Sisäelinlihakset tekevät työtään kokoajan ja siksi emme aina huomaa että ne tekevät sitä. Ruuan aiheuttama venytys saa lihaksen supistumaan.
Tahdonalaisuus
Tahdosta riippumattomia
Sijainti
Kaikissa muissa sisäelimissä paitsi sydämmessä. Lisäksi mahalaukussa, suolistossa, verisuonissa, virtsarakon ja kohdun seinämillä.
Lihaksen supistuminen
Lihassolussa on tosi pieniä proteiinirihmoja. Ne muodostavat peräkkäisiä jaksoja joita voi olla tuhansia yhdessä lihassolussa. Hermoärsyke saa proteiinirihmat työntymään toistensa väliin. Yksittäisten rihmayksiköiden aiheuttama pituuden pieneneminen on pientä. Tuhansien peräkkäisten yksiköiden liukuminen toistensa sisään lyhentää lihassolua selvästi. Solut myös paksuuntuvat, kun monet lihassolut supistuvat samaan aikaan.
sydänlihas
sydänlihassoluissa näkyy poikkijuovia, kuten nopeasti supistuvissa liikuntalihasten soluissa. Sydänlihassolut ovat kuitenkin haaraisia ja muodostavat näin verkkomaista kudosta
tahdosta riippumaton
solut saavat toimintakäskyn lähes samanaikaisesti,ja koko sydänlihas puristuu kasaan solujen supistuessa. Näin sydän kykenee supistumaan rytmikkäästi ja pumppaamaan tehokkaasti verta kaikkialle elimistöön
-
sydänlihas on uloin kerros sydntä ja se sijaitsee vasemmalla puolella rintaa. rintaontelossa keuhkojen välissä välikarsinassa