Valtataistelu Kustaan kuoleman jälkeen
Kustaa Vaasa kuoli v. 1560
Valtaan vanhin poika Eerik
Eerik rajoitti herttuakuntien valtaa, kun taas Juhana halusi toimia itsenäisesti Suomen alueella
Veljesten välit kärjistyivät ja Juhana ja tämän vaimo, puolalainen prinsessa, vangittiin
Ruotsi ja Puola sotaan, Juhana tuomitaan maanpetoksesta kuolemaan mutta armahdetaan lopulta
(Sen sijaan Eerik teloitutti Juhanaa kannattaneita aatelisia)
Juhanan ja aateliston välit kiristyivät, sillä aatelisten mielestä kuningas ei palkinnut heitä palveluksistaan
Juhana oli mielenterveydeltään epävakaa ja mestautti salaliitosta häntä vastaan epäilemiään aatelisia vuonna 1567
Aatelisto nousee vastarintaan Eerikiä vastaan ja Juhana vapautetaan
Eerik meni naimisiin talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568 ja aatelisto pakotti hänet luopumaan kruunusta
Maununtytär oli Ruotsin kuningatar 87 päivää
Eerik vangittiin ja Juhana kruunattiin
Juhana pyrki liittoutumaan Puolan kanssa Venäjää vastaan
Ruotsi oli koko Juhanan valtakauden ajan sodassa
Venäjää vastaan soditun sodan jälkeen solmittiin täyssinän rauha -95 (1595). Rauha Ruotsille erittäin edullinen: Venäjä tunnusti uudisasutusalueet, joille se oli aiemmin hyökkäillyt, Ruotsin maiksi. Juhana kuoli ennen rauhansopimusta
Seuraavaksi Juhanan nuoremman veljen, Kaarlen, ja pojan, Sigismundin, välille syttyi valtataistelu
Suomi nousi valtataistelun päänäyttämöksi
Vaikka Täyssinän rauha oli solmittu, oli Suomen käskynhaltija Klaus Flemingillä edelleen käytössään suuri armeija Sigismundin luvalla
Sotavoimien ylläpito linnaleireillä oli talonpoikien taakka ja Kaarle-herttuan linnaleirivapautuksesta huolimatta Fleming piti joukkoja kuninkaan luvalla
Sigismund oli myös Liettuan ja Puolan kuningas ja joutui näin käymään usein matkoilla. Kaarle-herttua nousi valtionhoitajaksi ja oli Ruotsin todelliseksi johtajaksi, vaikka ei kuninkaan titteliä omannutkaan
Nuijasodan syttyminen
Kaarle-herttua onnistui kiihottamaan suomalaisia talonpoikia kapinaan Klaus Flemingin joukkoja vastaan, kun taas lähes kaikki Suomen aateliset asettuivat Sigismundin ja Flemingin puolelle
Talonpojat selkeästi alakynnessä, eikä esimerkiksi Flemingin hallussa pitämässä Etelä-Suomessa ollut mitään mahdollisuutta kapinointiin. Nuijasodassa 1596-97, kuoli noin 3000 suomalaista talonpoikaa
Valtakamppailun ratkaiseva kamppailu Suomen sijaan Etelä-Ruotsissa, kun Kaarle-herttuan joukot voittivat Sigismundin kannattajat. Sigismundille uskolliset Suomessa olleet joukot antautuivat seuraavana vuonna. Kaarle-herttua teloitti Turun linnassa joukon Sigismundia kannataneita aatelisia
Suomen asema muuttui Nuijasodan jälkeen. Suomi oli Kustaa Vaasan ja erityisesti Juhanan valtakausilta lähtien tiivis osa valtakuntaa ja tärkeä tukialue, mutta nyt siitä tuli kuninkaan silmissä alue, jota tuli valvoa tarkasti ja johon ei voinut luottaa yhtä hyvin kuin aiemmin