Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Filosofia02 - etiikka (Moraali filosofian tutkimuskohteena (Moraalin…

- - - - Moraalin filosofinen tutkimus
    - - Käsitys siitä, mikä on oikein
  - - - Tutkii eettisten käsitysten perusteita
    - - Kuvaa empiirisesti moraalikäsityksiä ja käyttäytymisiä
    - - Ottaa kantaa ja ohjaa oikeaan toimintaan
    - - Käsittelee eerikois alojen moraalisia ongelmia
  - - - Molemmat asettavat sääntöjä yhteiselämälle ja niiden välillä on vuorovaikutusta
      - Ei voida kuitenkaan samaistaa
        
        Laki voi olla ristiriidassa moraalin kanssa
        
        Laki voi olla moraalisesti yhdentekevä
        
        Lait ovat täsmällisempiä kuin moraalisäännöt
        
        Lain rikkomisesta seuraa virallinen rangaistus
      - Kansalaistottelemattomuus
        
        Lakia rikotaan moraalisin perustein
        
        Rangaistusta ei pyritä välttämään
        
        Tavoite on moraalisesti väärän lain muuttaminen
        
        (väkivallattomuus)
    - - Perinteisesti uskonnollinen etiikka on ohjannnut voimakkaasti moraalia
      - Erilaisia käsityksiä uskonnon ja moraalin suhteessa
        
        Islam: uskonnollinen laki (sharia) säätelee moraalia
        
        Katollinen kirkko: kirkon auktoriteetti moraalin perusta
        
        Reformoidut kirkot: uskovilla erityinen eettinen tieto
        
        Luterilaisuus: yksilön omantunnonvapaus etusijallla
      - Maallistuminen on 1900-luvulla vähentänyt uskonnon vaikutusta moraaliin
  - - - Teko osa tekijät
        
        Empiiriset tuntomerkit
        
        Motiivi
        
        Seuraukset
      - Eettinen arviointi kohdistuu pääasiassa akteihin, eli tekoihin
      - Teko, joka vaikuttaa moraalisubjektin elämään, on moraalisesti merkityksellinen
      - Teko voi olla moraalisesti samantekevä
    - - Tekemättä jättetty teko
      - Omission ja aktin suhde ongelmallinen
        
        Onko omissio moraalisesti yhtä merkityksellinen kuin akti?
        
        Kuinka pitkälle ulottuu moraalinen vastuu omissiosta?
    - - Moraalinen toimija, joka on vastuussa teoistaan
      - Ehdot:
        
        Kyy ymmärtää oikean ja väärän ero
        
        Kyky arvioida tekojen seurauksia
        
        Tahdon vapaus
    - - Moraalisubjektilla ei ole vastuuta teoistaan
      - On vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia
      - esim. pieni lapsi tai mielisairas
    - - Teko, joka ylittää normaalin moraalisen vastuun rajan
      - ns. super teko
  - - - Asia, jota pidetään hyvänä ja tavoiteltavana
      - esim. Raha
      - Itseisarvo
        
        Asia himoittu sen itsensä takia
        
        Aristoteles: "Onnellisuus on ainoa todellinen itseisarvo"
      - Välinearvo
        
        Asia himoittu, koska sillä saa jotain muuta tärkeämpää
      - Arvoarvostelma
        
        Väite, jossa moraaliagenttiin tai hänen toimintaansa liitetään myönteinen tai negatiivinen määre
        
        Yleistävä arvoarvostelma koskee kokonaista tekojen luokkaa
    - - Normatiiveinen lause pyrkii vaikuttamaan ihmisen toimintaan
      - Normi tai sääntö, joka voidaan ilmaista esim. yleistävänä vaitteenä, käskynä tai kehotuksena
      - Normit perustuvat arvoihin ja niiden tehtävä on varmistaa arvojen toteutuminen
      - Moraalisten normien lisäksi on muitakin normilajeja, kuten esim. lait, käytöstavat, kielioppi, käyttöohjeet jne.
      - R. M. Hare: moraalinormit ylivertaisia muihin nähden
    - - Tosiasiaväite eli deskriptio kuvaa tai toteaa asiantilan ilman arvottamista
      - Voidaanko arvoarvostelmat perustella tosi asioilla?
        
        Tosiasiaväiteen totuus kiistanalainen
        
        Tosiasiaväitteen ja arvostelman looginen yhteys ongelmallinen
      - Humen giljotiini: pelkistä tosiasioista ei voi loogisesti päätellä arvoja tai normeja
  - - - Eettinen supernaturalismi: moraalin perustana on Jumalan tai muiden yliluonnollisten toimijoiden tahto
      - Moraalin perustan on oltava yliluonnollinen, koska vain Jumala on kaikkitietävä ja ehdottoman hyvä
      - Tieto moraalista saadaan pyhistä kirjoituksista tai uskonnollisilta auktoriteeteilta
      - Ongelmia
        
        Edellyttää uskoa yliluonnolliseen
        
        Jumalan tahdon tulkinnassa ristiriitoja
        
        Ihminen erehtyväinen tulkitsija
    - - Hyvä = luonnonmukaisuus, Paha = luonnonvastaisuus
      - Aristoteles: ihmisluonto määrittää hyvän ja pahan
      - Eettinen naturalismi: moraali perustuu luonnon tosiasioihin
      - Ongelmia
        
        Tosiasiat voivat olla kiistanalaisia
        
        Kaikki luonnollinen ei voi olla hyvää
        
        Humen giljotiini
    - - Moraalin perusta on järjen totuuksissa
      - Vasta-argumentti empirismi: ei ole synnynnäisiä totuuksia, moraali opittu aistien kautta
    - - Moraali perustuu intuitioon eli välittömään oivallukseen
      - Sosiobiologia: moraalinen intuitio evoluutiion tuote
      - Ongelmia
        
        Intuitioiden ristiriita vaikea ratkaista
        
        Intuitio ei ole tietoa (perusteluehto ei täyty)
        
        Moraalikäsitysten kulttuurierot
    - - Kaikki moraalikäsitykset ovat kulttuurisidonnaisia
      - Yleispätevälle moraalille ei ole perustaa (esim. ihmisoikeudet vain länsimainen keksintö)
      - Ongelmia
        
        Kulttuurieroista ei seuraa, että kaikki kulttuurit ovat moraalisesti yhtä hyviä
        
        Ralativismi tekee keskustelun moraalisista erimielisyyksistä vaikeaksi
        
        Relativismin paradoksi
    - - Eettinen subjektivismi: moraali on yksilöiden mielipideasia
      - Moraaliongelmia ei voi ratkaista rationaalisin argumentein
      - Emotivismi (Ayer, Stevenson): moraaliset kannanotot ovat tunteen ilmaisuja
      - Ongelmia
        
        Moraali rajataan tiedon ulkopuolelle
        
        Moraalisia väitteitä voi olmaist myös ilman tunteita
- - - - Abortin vastustajien pääargumetti:
        
        Sikiö on ihminen, joten sillä on ihmisoikeudet
      - Vasta-argumentteja:
        
        Sikiön kuuluminen homo sapiens -lajiin ei tuo oikeuksia (Peter Singer: spesisismi), vasta itsestään tietoisella persoonalla on oikeuksia
      - Potentiaalisen ihmisen argumentti:
        
        Sikiössä on persoonan potenttia hedelmöittymisestä lähtien
      - Vasta-argumentteja:
        
        Sitten ehkäisyvälineetikin pitää kieltää,
        
        Voiko syntymättömällä olla syntyneen ihmisoikeudet
      - Elämän ja ainutlaatuisen suojelemisen argumentit
      - Vasta-argumentteja:
        
        Sitten mitään elävää (kasvit, eläimet) ei saa tuhota
        
        Ainutkertaisuus ei takaa aarvokkuutta
    - - Itsemääräämisopikeusargumentti:
        
        Naisella on oikeus päättää omasta kehostaan
        
        Edellyttää, että sikiötä ei lasketaihmiseksi, koska eläminen on perustavampi ihmisoikeus
      - Vasta-argumentti:
        
        Sikiö ei ole osa naisen kehoa vaan erillinen olento
      - Ongelmia
        
        Onko sitten lapamadollakin oikeuksia?
        
        Sikiö on riippuvainen naisen kehosta raskauden loppuvaiheeseen asti ja nainen kokee raskauden rasitukset
    - - Abortin määritelmä: sikiön tarkoituksellinen tappaminen
      - Kiellettiin Hippokrateen vallassa :arrow_right: ongelma lääkärin etiikalle
      - Kristinusko on perinteisesti tuominnut abortin
        
        Katolinen kirkko tuomitsee ehdotomasti
        
        Luterilainen kirkko pitää aborttia omantunnonkysymyksenä
      - Aborttilainsäädäntö kehittyi sallivammaksi 1900-luvun jälkipuolella
        
        Yhteiskuntien maallistuminen
        
        Feminismin vaikutus
      - Abortin saamisen perusteet Suomessa
        
        Sosiaaliset syyt enne 12. raskausviikkoa
        
        Lääketieteelliset syyt 12. raskausviikon jälkeen
  - - - Eutanasia (kr. eu thanatos: hyvä kuolema) on parantumattomasti sairaan ihmsen surmaamista tämän pyynnöstä
      - ≠ avustettu itsemurha
      - Miten tehdään:
        
        Passiivinen eutanasia
        
        Potilaan hoito lopetetaan, mikä johtaa kuolemaan
        
        Aktiivinen eutanasia
        
        Lääkäri surmaa potilaan tarkoituksellisesti
      - Kenen tahdosta
        
        Tahdonalainen eutanasia
        
        Potilas on ilmaissut tahtonsa kuolla
        
        Tahdoton eutanasia
        
        Potilas on kyvytön ilmaisemaan tahtoaan
    - - Ihmisarvoinen elämä
        
        Tilanteessa, jossa ihmisarvoinen elämä ei ole enää mahdollista, kuolema on parempi vaihtoehto
      - Itsemääräämisoikeus
        
        Jokaisella psyykkisesti terveellä aikuisella on oikeis päättää elämänsä jatkumisesta
      - Utilitarismi
        
        Eutanasian salliminen on hyödyksi yhteiskunnalle
      - Tiukat kriteerit ehkäisevät eutanasian väärinkäytön
    - - Ihmiselämän absoluuttinen arvo
        
        Elämä on Jumalan lahja tai perustavampi arvo kuin itsemääräämisoikeus
      - Hyvä saattohoito
        
        Hyvä kuolema mahdollinen ilman eutanasiaa
      - Lääkärin ammattietiikka
        
        Eutanasia ristiriidassa lääkärin arvojen kanssa
      - Epävarmuus potilaan tilasta ja tahdosta
        
        Tuskat ovat subjetiivisia
        
        Potilaan tahto voi muuttua tai stiä ei pysty ilmaisemaan
      - Kalteva pinta
        
        Eutanasian laillistaminen johtaa sen vastuuttoman käytön
  - - - Sukupuolineutraali avioliitto 2015
      - Keinohedelmöitys on luonut eettisiä ongelmia
        
        Homoparien ja yksinelävien oikeus hedelmöitykseen
        
        Kohdunvuokraus
        
        Luovutetut sukusolut
        
        Sukusolukauppa ja designlapset
    - - Homoseksuaalisuus on pitkään ollut laitonta ja / tai luokiteltu mielisairaudeksi (ja edelleen on monissa maissa)
      - Homo vastaisuuden perusteluita
        
        Raamattu tuomitsee homoseksuaalisuuden
        
        Homoseksuaalisuus on luonnonvastaista
        
        Homoseksuaalisuus ei johda lisääntymiseen
        
        Homovanhemmuus estää lapsen normaalin psyykkisen kehityksen
    - - Seksi on syntiä, jos se ei tapahdu avioliitossa ja tähtää lisääntymiseen
      - Naiselle moraalinormit ovat ankarampia kuin miehille
      - Uskollisuus on arvokasta, irtosuhteet ja moniavioisuus tuomittavia
    - - Nykyisin seksin moraalisen arvioinnin kriteerinä pidetään yksilön oikeuksien kunnioittamista
      - Tästä näkökulmasta tuomittuja seksin muotoja ovat esim:
        
        Raiskaus
        
        Pedofilia
        
        Itsensäpaljastaminen
        
        Eläimiin sekautuminen
  - - - Biosentrismi
        
        Luonnolla on itseisarvo ihmisestä riippomatta
        
        Ihminen ei ole luonnon yläpuolella vaan osa sitä
        
        Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti ihanteena
        
        Arne Næss: syväekologia
        
        Koko biosfääri moraalisubjekti, eläin- ja kasvilajit samanarvoisia kuin ihminen
        
        Seurauksena radikaali luontoaktivismi: ihmisen tarpeilla ei etusijaa
        
        Pentti Linkola
        
        Ekologinen diktatuuri luonnon pelastamiseksi
        
        Ongelma: Miten perustellaan biosfäärin itseisarvo ja oikeudet?
      - Antroposentrismi
        
        Vain ihmisellä on itseisarvo :arrow_right: luonto on väline ihmisen tarpeita varten
        
        Taustalla Aristoteles, Raamattu, Francis Bacon
        
        Luonnonsuojelu on enimmäkseen antroposentristä
        
        Utilitarismi: luonnonsuojelua voi perustella ihmiskunnan kokonaishyvinvoinnilla
        
        Ongelma: miksi uhrautua tulevien ihmisten hyväksi?
      - Ihmisen ja luonnon suhde etiikkaan vasta 1900-luvulla
      - Ympäristöuhkien lisääntyminen taustalla
      - Tarvitaan luonnontieteellistä tietoa tueksi
      - Yhteyksiä yhteiskunta filosofiaan ja tieteen filosofiaan
      - Luonnon käsite perusongelma
    - - Singer & Regan
        
        Älykkyysargumentti: ihmisen korkeampi äly oikeiuttaa eläinten hyväksikäytön
        
        Peter Singer: utilitarismi
        
        Oikeuksien kytkeminen älyyn on mielivastaista lajisortoa eli spesisismiä
        
        Oikeuksien perusta on kyky kärsiä ja nauttia
        
        Kaikki olennot, jolla on hyvinvointiin liittyviä tarpeita, on huomioitava samanarvoisina hyötylaskelmissa
        
        Eläin, joka ei kykene kärsimään ja nauttimaan, ei ole moraalisubjekti
        
        Tom Regan: velvollisuusetiikka
        
        Kyky kokea riittää moraalisubjektiuteen
        
        Ihmisen velvollisuus on kunnioittaa kokemiskykyisten olentojen oikeuksia ehdottomasti, seurauksista välittämättä
      - Eläinoikeusetiikka
        
        Perinteisesti etiikka ei ole pitänyt eläimiä moraalisubjekteina
        
        Eläinten oikeudet keskusteluun vasta 1900-luvun jälkipuolella
        
        Eläinten kohtelun muuttuminen (esim. eläinkokeet, ravinnon tehotuotanto)
        
        Oikeuksien piirin laajeneminen 1700-luvulta lähtien
        
        Utilitaristi Jeremy Bentham myös eläinoikeusetiikan edelläkävijä
        
        Perusonglema on eläinten välineellinen kohtelu ihmisten hyväksi
        
        Maltillinen kanta: eläimiä kohdeltava hyvin
        
        Radiaaki kanta: kaikki eläinten välineellistäminen lopetettava
        
        Eläinten käsitteen laaja-alaisuus: ovatko kaikki lajit yhtöläisesti oikeusien omistajia?
  - - - Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista tehdä, tehdään väistämättä
        esim. fysiikan kehitys :arrow_right: atomipommi
      - Teknologinen kehitys hallitsematonta
      - Vastatasapainoksi tarvitaan eettistä keskustelua teknologian päämääristä
    - - Geeniteknologia puuttuu luonnon toimintaan perimän tasolla
      - Geenimuuntelu ravinnontuotannossa muuttaa eläinten ja kasvien perinnöllisiä ominaisuuksia
        
        Vastustajat: geenimuuntelun seuraukset arvaamattomia
        
        Puolustajat: geenimuuntelun hyödyistä on riittävästi empiiristä näyttöä
      - Geenitestit ja geenihoidot lääketieteen uusia keinoja ehkäistä ja parantaa sairauksia
        
        Testituloksia voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin
        
        Ihmisen muokkaaminen voi mennä liian pitkälle
    - - Tekniikka
        
        Keinot asetettujen päämäärien saavuttamiseksi
      - Teknologia
        
        Tieteiden soveltaminen tekniikkaan
- - - - Säännöt
        
        Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, joka voisit tulevan yleiseksi laiksi
        
        Kohtele itseäsi ja muita ihmisiä itseisarvona, älä koskaan vain välineenä
    - - Joustamattomuus
        
        Normien ehdoton noudattamienn seurauksista piittaamatta voi aiheuttaa pahaa
      - Eettiset motiivikonfliktit
        
        Moraalinormien ristiriidoille ei ratkaisua
      - Tunteettomuus
        
        Voiko moraali perustua pelkkään järkevään velvollisuudentuntoon?
      - Sokea tottelevaisuus
        
        Sekoitetaan herkästi lakien ja esimiesten käskyjen ehdottomaan noudattamiseen
  - - - Utiliteettiperiaate
        
        Mahdollisimman suuri onnellisuus mahdollisimman monelle
      - Arviointiasteikko laskentaa varten
      - Eri vaihtoehtojen ehdot ja haitat lasketaan yhteen ja valitaan suurin kokonaishyöty ("laskukonemoraali")
      - Kaikki mielihyvä arvokasta laadusta riippumatta
    - - Laskennallinen tapa
        
        a - b = 0
        
        Teko moraalisesti yhdentekevä
        
        a - b < 0
        
        Teko on väärin
        
        a - b > 0
        
        Teko on oikein
        
        a = Teon tuottama hyöty
        
        b = Teon tuottama haitta
    - - Henkinen mielihyvä arvokkaampi kuin ruumiillinen
      - Tarkka kokonaishyödyn laskeminen mahdotonta, yleinen elämänkokemus riittää
    - - Tekoutilitarismi johtaa tilannerelativismiin :arrow_right: moraalinen johdonmuakisuus puuttuu
      - Enemmistön hyöty voi vaarantaa yksilön ja vähimmistöjen ihmisoikeudet
      - Tosiasiallisten ja tarkoitettujen seurausten suhde
      - Tieto tekojen seurauksista on epävarmaa
      - Sääntöutilitarismi arvioi normien hyödyllisyyttä :arrow_right: tällöin taas tapauskohtainen harkinta ei toteudu
  - - - John Rawls: tietämättömyyden verho
        
        Yhteiskuntasopimusta solmivat ihmiset eivät tiedä omaa asemaansa
        
        Tuloksena sopimus, joka on kaikille reilu
      - Thomas Hobbes: kaikkien sota kaikkia vastaan
        
        Luonnontilan turvattomuus saa ihmiset solmimaan yhteiskuntasopimuksen
        
        Vallan keskittäminen diktaattoreille poistaa luonnontilan uhan
      - Klassiset 1600-luvun sopimusteoriat (Thomas Hobbes, John Locke): yhteiskunta yksilöiden välinen sopimus
      - Ongelma: Riittääkö järkevä egoismi moraalin perustaksi?
      - Sopimusten sitovuus edellyttää moraalinormia: "sopimuksia on noudatettava"
    - - Moraalinormit voidaan nähdä kirjottamattomina sopimuksina, joihin elämä yhteiskunnassa perustuu
      - Kasvatus ja muu sosilisaatio pitävät yllä moraalisopimuksia
      - Moraalisopimus perustuu kolmeen ehtoon
        
        Sopimus velvoittaa osapuolia
        
        Sopimuksen vapaaehtoisuus
        
        Osapuolilla riittävät tiedot
    - - Luonnonoikeusteoria syntyi antiikin Kreikassa (stoalaisuus)
      - John Locke: ihmisyksilöllä on luonnontilassakin oikeuksia
        
        Yhteiskuntasopimusta tarvitaan, koska oikeudet eivät toteudu luonnontilassa
        
        Valtion perustehtävä on turvata oikeudet
        
        Lait ja moraali eivät saa olla ristiriidassa luonnollisten oikeuksien kanssa
      - Luonnonoikeusteoriasta on johdettu nykyajan valtioiden kansalaisoikeudet ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet
      - Ongelma: mihin luonnolliset oikeudet perustuvat?
        
        Kristinusko: Jumala on antanut kaikille ihmisarvon ja moraalitajun
        
        Valistus: järki ja intuitio perusta
        
        Oikeuspositivismi: oikeudet eivät perustu luontoon vaan kulttuuriin
- - - - Aistinautintohedonismi
        
        Aistiperäisen mielihyvän tavoittelu on luonnollista ja mahdollista kaikille
        
        Aristippos (n. 435-366 eKr): hyvä elämä sisältää mahdollisimman paljon aistinautintoja
        
        Henkiset nautinnot eivät ole mahdollisia kaikille
        
        Ongelmia
        
        "sikailun filosofia"
        
        Riittääkö pelkkä aistinautinto hyvään elämään
      - Epikurolaisuus
        
        Epikuros (341-270 eKr) torjui Aristippoksen hedonismin
        
        Ihmisellä on henkisiä tarpeita, joita aistinautinnot eivät tyydytä
        
        Aistinautinnot eivät ole kestäviä ja aiheuttavat ongelmia
        
        Tavoitteeksi otetaava kestävä mielenrauha
        
        Edellytyksenä luopuminen kuvitelluista tarpeista
        
        Yhteiskunnallisten sitoumusten välttäminen
        
        Ihanteena yksinekertainen elämä ystävien seurassa
        
        Ongelma: johtaako tasaisen rauhallinen elämä kärsimykseen?
      - Antiikin hedonsimi: Nautinnonsaaminen ja kärsimyksen välttäminen ovat hyvän elämän perusta
      - Naturalistinen perustelu: ihminen luonnostaan tavoittelee mielihyvää itseisarvona
      - Egoismi erottaa antiikin hedonismin utilitarimista: tavoitteena on oman mielihyvän maksimointi
    - - Stoalaisuus
        
        Tavoitteena on järkkymätön mielentyyneys, joka saavutetaan luopumalla turhista tunteista ja toiveista
        
        Edustajia: Zenon, Senava, Epiktetos, Marcus Aurelius
        
        Determinismi: maailmanjärki tai Fortuna ohjaa kaikkea tapahtumista
        
        Ihminen voi vaikuttaa vain omaan suhtautumiseensa :arrow_right: mukautuminen kohtaloon on onnellisuuden perusta
        
        Ongelma: johtaako stoalaisuus passiviseen kohtaloon alistumiseen
      - Kyynikot
        
        Tavoitteena autarkia eli riippumattomuus ulkoisista olosuhteista
        
        Tunnetuin edustaja Diogenes (412-323 eKr)
        
        Mielen ulkopuoliset asiat ovat samantekeviä
        
        Hyvä elämä riippuu asenteesta maailmaa kohtaan
    - - Aristoteles
        
        Eettinen naturalsimi: olion olemus määrittää hyvän elämän sisällön
        
        Ihminen on järjellinen olento :arrow_right: järki ohjaa onnellisuuteen
        
        Hyvä elämä edellyttää järjenhyveitä ja luonteenhyveitä
        
        Luonteenhyve on kultainen keskitie kahden ääripään välissä
        
        esim. nössö - rohkea - uhkarohkea
        
        "Ole kaikkea, muttei liikaa"
        
        Hyveellisyyteen tarvitaan kasvatusta ja harjoittelua
        
        Yhteiskunta luo edellytykset hyveelliselle elämälle
      - Hyve-etiikka painottaa moraaliagentin luonnetta
      - Hyveet edistävät hyvää elämää, paheet estävät sen
      - Sokrates
        
        Paheellinen ihminen ei voi olla aidosti onnellinen
        
        On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä itse
        
        Hyve on tietoa: joka tietää mikä on oikein, toimii oikein
  - - - Arthur Shcopenhauer (1788-1860)
      - Elämänjano tekee onnellisuuden mahdottomaksi
      - Ihminen ei ole vapaa ja rationaalinen, vaan sokea elämänjano ohjaa käyttätymistä
      - Tarpeet ja halut johtavat kärsimykseen, josta ei voi päästä pysyvästi eroon
      - Kärsimystä voi lievitää hetkellisesti taiteen, filosofian ja kärsivien myötätuntoisen auttamisen avulla
    - - Friedrich Nietzsche (1844-1900)
      - Eettinen subjektivismi: ei yleispätevää moraalia
      - Kristinuskon etiikka hylättävä "orjamoraalina"
      - Vallantahto on luonnollista ja hyvää
      - Ihanteena yli-ihminen, joka elää oman moraalinsa mukaan
      - Kärsimys jalostaa kohti yli-ihmisyyttä
    - - Jean-Paul Sartre (1905-1980)
      - Metafysiikka: oleminen edeltää olemusta :arrow_right: ei ihmisluontoa
      - Ihminen tekee itsensä omilla valinnoillaan ja on näin ollen tuomittu vapauteen
      - Rajaton vapaus aiheuttaa eksistentiaalista ahdistusta
      - Ihmisellä on taipumus paeta ahdistusta huonoon uskoon eli vältellä omaa vastuuta elämästään
      - Ihminen elää hyvää elämää, kun hän tekee aidosti omia valintoja ja kantaa niistä vastuun