Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Puhdasoppisuuden aika Suomessa (Mitä puhdasoppisuuteen liittyi? (Tiukka…
Puhdasoppisuuden aika Suomessa
Mitä puhdasoppisuuteen liittyi?
Tiukka kirkkokuri.
Tiukka väestön uskonnollinen ja moraalinen yhdenmkaistuminen.
Kurinpito ja kansanuskon vastainen toiminta.
Jokaisen täytyi osata katekismus ulkoa, jotta pääsisi ehtoolliselle ja saisi avioitumisoikeuden.
Mihin puhdasoppisuuden aikana kiinnitettiin huomiota?
Lukutaitoon.
Tavoitteena oli, että jokainen alamainen kykenisi omaksumaan oikean uskon lukutaidon kautta.
Lukutaidon yleistyessä, suomenkielistä kirjallisuutta ryhdyttiin julkaisemaan.
Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1642.
Lukutaidon vuosittaisista kuulustelutilaisuuksista eli kinkereistä alkoi muodostua myöhemmin suomalainen rippikouluperinne.
Kansanopetukseen.
Kansanopetusta edistivät piispat.
Juhana Gezlius vanhempi.
Gezeliuksen aikaan syntyi kiertokoulu ja kinkereillä kerratiin kristinuskon perusasioita.
Isaac Rothovius.
Turkuun perustettiin lukio, myöhemmin yliopisto.
Käyttäytymisrikkeistä rangaistiin esimerkiksi sakoilla, jalkapuulla, julkiripillä tai kirkonkirouksella.
Kirkko piti huolta yhteiskunnan vähänosaista sekä piti kirjaa jäsenistään.
Tästä alkoi
suomalaisen väestökirjanpidon historia.
Puhdasoppisuus "
ortodoksia"
saavutti huippunsa 1600-luvulla.
Luterilaisesta opista poikennut opetus tuomittiin laittomaksi ja valtakunnan yhtenäisyyttä uhkaavaksi toiminnaksi.
Uskonpuhdistuksen asema oli vakiintunut kirkollisessa elämässä.
Katolisesta yhtenäiskulttuurista oli siirrytty luterilaiseen yhtenäiskulttuuriin.
Noitavainot.
Uhkailu ja kiroaminen luettiin noituudeksi.
Vainoissa oli osittain kysymys pappien taistelusta kansanperinnettä- ja uskomusksia vastaan.
Keskitetyn hallinnon tehostuessa ja sosiaalisten ristiriitojen lisääntyessä myös noitaikeudenkäynnit yleistyivät.
Mitä tarkoittaa?
Suomen historian aikakausi, jonka uskonnollista elämää leimasi tiukka evankelis-luterilainen puhdasoppisuus eli ortodoksia.
Puhdasoppisuus muotoutui 1500-luvun jälkipuoliskolta lähtien ja kasvoi huippuunsa 1600-luvulla.
Puhdasoppisuuteen liittyi entistä tiukempi väestön uskonnollinen ja moraalinen yhdenmukaistaminen ja kurinpito sekä kansanuskon vastainen toiminta.
1700-luvun kuluessa puhdasoppisuuden vaikutus kirkossa alkoi hitaasti lieventyä valistusaatteiden vaikutuksesta.