Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perustuslaillisten puitteiden luonnehdinta ja erityislaatuisuudet…
Perustuslaillisten puitteiden luonnehdinta ja erityislaatuisuudet
Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys
Erityslaatuinen tapa voimaansaattaa liittymissopimus
Ei vain liittymissopimuksen voimaansaattamistapa, vaan tavanomainen, asianmukainen ja oikeusjärjestyksen tunnistama voimaansaattamistapa
Perustuslain kokonaisuudistus
Oikeudellinen viitekehys, jossa liittymissopimus saatettiin voimaan, ei ole enää tänäpäivänä voimassa
Suomen jo ollessa unionijäsen säädettiin uusi perustuslaki vuonna 2012
Perustuslain tarkistukset 2010-luvulla
VOIMASSA OLEVA SÄÄNTELYKEHIKKO ON SE, JOSSA UNIONIJÄSENYYTTÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ TARKASTELLAAN
Eu-jäsenyydelle painoarvoa perustuslakia tulkittaessa
suomalainen eurooppaoikeusmyönteinen valtiosääntöoikeudellinen tulkintatapa
Unionijäsenyyden ja Suomen suhteen kypsyminen
suomen perustuslakimuutokset kypsyvät yhteen perussopimusmuutosten kanssa
Jatkumo perustuslain tarkistuksesta vuonna 1995 uuteen perustuslakiin 2000 ja perustuslain tarkistuksiin vuonna 2012
Kuka eurooppalaisti valtiosäännön?
Perustuslainsäätäjä (eduskunta)
Perustuslakivaliokunta tulkinnoillaan
Liittymissopimusratkaisu
tehtiin valtiosäännöllisesti ei-kestävältä pohjalta
Perustuslakimuutoksen pontimena EU-jäsenyys, mutta se ei ollut sen yksinomainen syy
Täysivaltaisuutta koskevan käsityksen ja käytännön muutos
Valtiosääntöoikeudellisen merkityksen ulottaminen koskemaan koko valtiosääntöä
Merkillepantava muutos
Toimivallan siirrot perustuslakiin
Länsieurooppalaisen normaaliuden tavoittelu
Ennen liittymistä EN, ETA ja EU kotimainen valtiosääntö ei ole joutunut tekemisiin näin intensiivisesti, syvällekäyvästi ja laaja-alaisesti valtiosääntöön ja koko oikeusjärjestykseen tarttuvien kansainvälisten järjestelyjen kanssa
Ulkoisen suvereeniuden käsite oli hatara ja ristiriidassa tiukan sisäisen suvereeniuden kanssa
Unionijäsenyys tulee perustuslain ulkopuolisesta ratkaisusta sen sisäiseksi ratkaisuksi
Keskeinen valtiosääntöä avaava ratkaisu oli poikkeuslakimahdollisuus