Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi (Pyhät toimitukset eli mysteeriot…
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi
Paasto
Ortodokseille tärkein paasto on Suuri paasto, jota vietetään ennen pääsiäistä. Tämä paasto kestää 40 päivää.
Paastoon liittyy sääntöjä esimerkiksi siitä, että mitä pitää välttää. Paastopäivinä ei pitäisi syödä mitään eläinperäistä kuten lihaa, maitotuotteita ja kananmunia. Poikkeuksena on kuitenkin kala, joka on tietyissä tapauksissa sallittu.
Ortodoksisuudessa paaston tarkoituksena on auttaa keskittymään hengellisyyteen ja luopumaan turhasta.
Pyhät toimitukset eli mysteeriot
avioliitto
pappeus
eukaristia eli ehtoollinen
katumus eli synnintunnustus
mirhavoitelu
sairaanvoitelu
kaste
Raamattu ja traditio
Perinteitä eli traditioita vaalitaan. Esimerkiksi ortodoksisen kirkkomusiikin perussäännöstö noudattaa edelleen 1 400 vuotta vanhaa ohjeitusta.
Kirkon oppi perustuu Raamattuun, mutta myös kirkon perinteeseen
Ikonit
Ikoni tarkoittaa sananmukaisesti kuvaa. Niissä kuvataan usein Neitsyt Mariaa.
Virallisen ortodoksisen teologian mukaan ikoneja ei palvota, vaan niiden avulla keskitytään rukoilemiseen ja muistelemaan pyhien ihmisten opetuksia ja esimerkkejä. Kirkko opettaa ikoneiden olevan ns. ikkunoita tuonpuoleiseen.
Liturgia
Liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus on kirkon toiminnan ydin.
Siinä on kolme osaa, jotka ovat valmistava osa, opetettavien osa ja uskovien osa.
Ortodoksit uskovat ehtoollisella käytetyn leivän ja viinin muuttuvan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Liturgia kuvaa Kristuksen elämää: profeettojen ennustuksia Hänestä, Hänen ilmestymistään maan päälle, Hänen kärsimyksiään, kuolemaansa, ylösnousemistaan ja taivaaseen menemistä.
Jumalallistuminen
Jumalallistuminen tapahtuu niin, että ihminen elää Raamatun ja kirkon opetusten mukaan.