Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon sakramentit (Eukaristia (Ehtoolliselle voivat…
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Kaste ja mirhavoitelu
Kasteen kautta lapsi liittyy osaksi ortodoksista kristikuntaa.
Kasteen yhteydessä pappi piirtää lapsen otsaan ja rintaan ristimerkin pyhällä öljyllä. Tämä mirhalla voitelu vahvistaa kasteen ja se merkitsee Pyhän Hengen vuodattamista.
Kasteessa lapsi upotetaan pyhään veteen.
Kaste käsitetään ihmisen lupauksena yhdistyä Jumalaan. Mirhavoitelu taas on kirkonantama vahvistus tälle lupaukselle.
Eukaristia
Ehtoolliselle voivat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet
Ortodoksisen uskomuksen mukaan ehtoollisella käytetty leipä ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Ehtoolliseen valmistaudutaan lukemalla edeltävänä iltana rukouskirjasta ehtoolliselle valmistavat rukoukset ja paastoamalla vähintään kuusi tuntia ennen ehtoolliseen osallistumista.
Ehtoollisen jälkeen kirkkokansa nauttii kirkkosalin puolella palan kirkkoleipää ja ilkan jälkiviiniä.
Eukaristia eli ehtoollinen on ortosoksisuuden keskeisin sakramentti, koska se merkitsee yhteyttä Kristuksen kanssa.
Ehtoollisen ja jälkiviinin jälkeen ehtoolliselle osallistuneet onnittelevat toisiaan poskisuudelmin ja sanoin "sielun ja ruumiin parannukseksi". Thän tehvehtykseen vastataan sanomalla "Jumalan kunniaksi".
Avioliitto
Varsinaista vihkitoimitusta edeltää kirkollinen kihlaus. Se voidaan toimittaa erillisenäkin palveluna, mutta tavallisesti se yhdistetään vihkitoimitukseen.
Vihkitoimituksen kruunauksessa vihittävien yläpuolella kannatellaan vihkikruunuja, jotka muistuttavat siitä, että avioliitossa on kyse molemminpuolisesta uhrautumisesta. Vihkiparille tarjotaan juotavaksi yhteinen viinimalja. Tämän jälkeen pappi ja vihkipari kiertävät kolme kertaa vihkipöydän ympäri juhlavassa saatossa. Tämä symboloi ikuisuutta ja täydellisyyttä.
Vihkivän papin kanssa pitää sopia avioliittoon vihkimisestä, avioliiton esteiden tutkinnasta ja vihkimiseen liittyvistä käytännön asioista.
Osa avioliitoista päättyy avioeroon. Kirkko vihkii eronneet kuitenkin myös toiseen ja kolmanteen avioliittoon.
Ortodoksisessa kirkossa avioliitto ei ole vain kahden ihmisen keskinäinen rakkaudentunnustus, vaan liitolle haetaan Jumalan siunausta ja vahvistusta. Tästä johtuen vihkimistä ei voida suorittaa, jos toinen puolisoista ei ole kristillisen kirkon jäsen.
Katumus
Ennen kaikkea katumus merkitsee mielenmuutosta, koko käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta. Se osoittaa ihmisen halua vaihtaa suuntaa.
Katumuksen sakramenttiin on tapana osallistua tarpeen mukaan, erityisesti paastojen aikana. Joissakin paikalliskirkoissa edellytetään, että katumukseen osallistutaan ennen jokaista ehtoollista.
Tämä sakramnetti merkitsee ihmisen paluuta Jumalan yhteyteen, johon hänet on kasteessa liitetty ja josta hän on erkaantunut väärien valintojen vuoksi.
Katumukseen eli synnintunnustukseen kuuluu syntien tunnustaminen ja anteeksiantorukous.
Kirkkoon liittyvä osallistuu aina ennen mirhavoitelun sakrmenttia katumuksen sakramenttiin.
Sairaanvoitelu
Sairaanvoitelun aikana luetaan evankeliumista seitsemän eri otetta. Sairasta voidellessaan pappi kastaa pumpulipuikon öljyyn ja tekee sillä ristinmerkin otsaan, ohimoille, rintaan ja käsiin sekä mahdollisesti sairaaseen kohtaan kehossa.
Seurakunnissa toimitetaan myös yleisiä sairaanvoiteluita, joihin voivat osallistua kaikki seurakuntalaiset, jotka tuntevat tarvitsevansa sitä.
Sairaanvoitelu toimitetaan sairaan pyynnöstä. Kyseessä ei kuitenkaan ole viimeinen voitelu kuoleman lähestyessä, vaan sairaanvoitelu voidaan toimittaa samalle henkilölle useampaan kertaan.
Sairaanvoitelu on erityinen toimitus, jossa rukoillaan sairaalle parannusta niin ruumiin kuin sielunkin sairauksista.
Pappeus
Jokainen piispa on kolmen muun piispan virkaan vihkimä
Piispa vihkii pappeja ja diakoneja. Pappi toimittaa vihkimyksensä nojalla sakramentteja. Diakonit ovat avustavaa papistoa, joten he eivät toimita sakramenttejä itsenäisesti.
Pappeus jakautuu kolmeen kolmeen asteesee, jotka ovat piispuus, pappeus ja diakonius.
Ortodoksisessa kirkossa papiksi voidaan vihkiä nuhteeton mies, joka on ennen papiksi vihkimystä avioitunut tai päättänyt elää naimattomana.